Lasten luontosuhde kehittyy tekemällä ja kokemalla

Kansainvälisissä tutkimuksissa on tullut esille huolestuttavia tuloksia lasten luontosuhteen kapeutumisesta. Kasvavien ja kehittyvien lasten ja nuorten päivät kuluvat yhä tiiviimmin sisätiloissa, ja usein myös erilaisten sähköisten ruutujen äärellä.

Hämeen ammattikorkeakoulun ja Luonnonvarakeskuksen toteuttamassa hankkeessa haluttiin selvittää, minkälaisia luontokokemuksia suomalaisilla lapsilla on. Lapsille laadittiin kysely, jonka pohjana oli brittiläisen National Trust -luontojärjestön laatima kyselylomake: “50 things to do before you are 12 years” (National Trust 2016). Tiedonkeruun ohella lapsille annettiin samalla ideoita siitä, mitä kaikkea mukavaa luonnon parissa voi touhuta.

Alkuperäiseen brittiläiseen lomakkeeseen oli listattu 50 luontotekemistä, jotka voisivat kuulua kenen tahansa alle 12-vuotiaan lapsen luontokokemuksiin. Muutama luontotekeminen vaihdettiin suomalaisittain tutumpaan tekemiseen, esimerkiksi aaltojen yli hyppääminen ja fossiilien kerääminen kuulostivat vierailta. Pääosin brittilasten tekemiset soveltuivat kuitenkin sellaisenaan suomalaistenkin lasten arkeen.

Kysely toteutettiin haastattelemalla lapsia Lasten maatalousnäyttelyn yhteydessä Jokioisilla syksyllä 2016. Haastattelut toteuttivat toisen vuoden sairaanhoitajaopiskelijat osana lasten ja nuorten hoitotyön ja projektiosaamisen opintojaan. Lapsiperheille suunnatussa yksipäiväisessä tapahtumassa vieraili satoja lapsia perheineen. Opiskelijat haastattelivat lomakkeen luontoteemoista yhteensä 246 lasta, jotka olivat iältään 2–12-vuotiaita. Haastattelut onnistuivat hyvin ja lapset keskittyivät tosissaan vastaamaan kysymyksiin. Palkinnoksi haastatteluun osallistumisesta lapset saivat opiskelijoiden pahvista ja kiiltopaperista askartelemat kaulaan ripustettavat mitalit.

Haastattelujen tulokset olivat suurimmalta osaltaan myönteisiä kertoen luonnon olevan monessa muodossa läsnä useimpien lasten arjessa. Tosin lasten maatalousnäyttelyyn osallistuneet lapset olivat todennäköisesti perheineen keskimäärin luonto-orientoituneempia verrattuna muilla lasten messuilla perheineen vierailleisiin lapsiin.

Suurin osa haastatteluun osallistuneista lapsista oli poiminut metsästä marjoja, leikkinyt talvella lumessa, käynyt pyöräretkellä, onkinut kaloja ja pidellyt kädessä jotain luonnon eläintä. Joukossa oli kuitenkin myös lapsia, joilta joko puuttui tai he eivät muistaneet luontokokemuksia, joiden olettaisi olevan useimpien suomalaislasten elämänpiiriin kuuluvia tuttuja asioita. Esimerkeiksi käyvät lapset, jotka eivät olleet kävelleet nurmikolla paljain jaloin tai kiivenneet puuhun. Yön nukkuminen ulkona tai luolassa käyminen olivat jääneet nekin joiltakin lapsilta väliin. Kummatkin ovat asioita, jotka ovat suhteellisen helposti ja edullisesti toteuttavissa, mutta jotka voivat tuoda lasten elämään suurta iloa ja seikkailun tunnetta.

Alla on listattu vastaajien 10 yleisintä ja 10 harvinaisinta luontotekemistä.

Olen

• poiminut metsästä marjoja (228 lausumaa)
• leikkinyt talvella lumessa (223 lausumaa)
• käynyt pyöräretkellä (221 lausumaa)
• onkinut kaloja (219 lausumaa)
• pidellyt kädessä jotain luonnon eläintä (211 lausumaa)
• käynyt maatilalla (209 lausumaa)
• katsellut tähtitaivasta (209 lausumaa)
• tehnyt ruokaa nuotiolla (204 lausumaa)
• ottanut kiinni syksyn putoavia lehtiä (190 lausumaa)
• pyydystänyt hyönteisen (187 lausumaa).

Olen

• lennättänyt leijaa (153 lausumaa)
• viettänyt yön luonnossa (135 lausumaa)
• suunnistanut kartan ja kompassin avulla (130 lausumaa)
• tehnyt soittimen ruohonvarresta (103 lausumaa)
• käynyt luolassa (90 lausumaa)
• etsinyt geokätköä (61 lausumaa)
• jättänyt reittimerkkejä polun varrelle (53 lausumaa)
• pyydystänyt rapuja (48 lausumaa)
• pitänyt etanoiden nopeuskilpailun (46 lausumaa)
• kasvattanut perhosen (27 lausumaa).

Kyselyn tulokset eivät anna vielä kovinkaan luotettavaa yleiskuvaa siitä, miten suomalaisten lasten luontosuhde on kehittynyt tai kehittymässä. Tulokset ovat kuitenkin riittäviä kertomaan siitä, että Suomessakin, jossa on luontoalueita ja kansallispuistoja lähes kaikkien ihmisten ulottuvilla, on tänä päivänä lapsia, joilla luonnon parissa puuhastelun mahdollisuudet ovat jääneet liian vähäisiksi. Erityisesti lapset, joilla vanhempien voimavarat ovat syystä tai toisesta vähissä lasten vapaa-ajan toiminnan järjestämiseen, tarvitsevat erityistä huomiota.

Luonnon kokonaisvaltaiset vaikutukset lapsiin

Huoli tulevien sukupolvien luontosuhteesta ei ole merkityksetön, sillä luonnolla tiedetään olevan monia merkittäviä fyysisiä ja psyykkisiä terveysvaikutuksia. Luonnossa liikkumalla koholla olevat verenpaine, sydämen syke ja lihasjännitys alenevat ja valkosolujen määrä veressä lisääntyy (Salonen 2010, Tourula & Raitio 2014, Tyrväinen ym.2014). Ulkona leikkimisen ja liikkumisen tiedetään rauhoittavan vilkkaita ja levottomia lapsia, ja esimerkiksi sosiaalipedagoginen hevostoiminta vähentää ylivilkkaiden ja tarkkaavaisuushäiriöisten lasten oireita (Valkas 2015).

Luonnossa lapset pääsevät kehittämään myös monia taitoja ja vahvuuksia, joiden muodostuminen ja esille tuominen päiväkodeissa ja koululuokissa on vaikeaa. Toiminnallinen oppiminen on lapsille mielekästä ja innostavaa. Luonnon rauhoittavat vaikutukset puolestaan vaikuttavat myönteisesti keskittymiskykyyn. Luonnossa tarkkaamattomuus, ylivilkkaus ja impulsiivisuus tasaantuvat.  Myönteiset selviytymiskokemukset, joita luonto tarjoaa luokkahuonetta enemmän, kehittävät puolestaan tervettä itseluottamusta ja vastuullisuutta omasta tekemisestä (Mårtensson ym. 2011, Ekvall 2012, Knudsen & Seidler 2012).

Toiminnallisuuden ohella luontoretkiin liittyy luontevasti yhteisöllistä tekemistä. Esimerkiksi retket oman perheen kesken tai omien isovanhempien kanssa voivat aikaansaada elämänmittaisia muistoja.

Kyselytutkimus toteutettiin Forssan seudun Green Care -klusterihankkeessa, jota Hämeen ammattikorkeakoulu hallinnoi ja jonka osatoteuttajana oli Luonnonvarakeskus. Hankkeen tavoitteena oli edistää erityisesti lasten ja nuorten terveyttä ja hyvinvointia sekä kehittää lähiluonnon hyödyntämistä lapsille ja nuorille suunnatuissa terveys- ja hyvinvointialan palveluissa.

Hankkeen rahoittivat Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto ja LounaPlussa ry. Lisätietoja hankkeesta löytyy hankkeen nettisivuilta osoitteesta: www.hamk.fi/gc-klusteri.