Kotihoidon teknologian benchmarking-matka Fontysin ammattikorkeakouluun Alankomaihin

Kotihoidossa toimivan henkilöstön teknologisten ja digitaalisten palveluratkaisujen osaaminen on tulevaisuuden haaste kotihoidon palveluissa. Viime vuosina erilaisten palveluratkaisujen ja niissä käytettävien sovellusten määrä on lisääntynyt kotihoidon toimintaympäristössä nopeasti. Kotihoidon henkilöstön uutena osaamisen haasteena on suunnitella asiakkaalle integroituja palvelukokonaisuuksia, toteuttaa ja arvioida ratkaisuja yhdessä asiakkaan ja perheen kanssa sekä ohjata ja neuvoa käyttäjiä hoidon toteutuksessa. Nämä haasteet vaativat henkilöstöltä uudenlaista teknologisiin ratkaisuihin ja digitaalisiin palveluihin liittyvää osaamista. (Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, 2018)

Kotihoidon teknologian erikoistumiskoulutuksen (KOTEK-Erko) suunnitteluhankkeessa ollaan luomassa ja kehittämässä erikoistumiskoulutusta kotihoidossa työskenteleville asiantuntijoille. Näitä asiantuntijoita ovat kotihoidon asiantuntijahenkilökunnan lisäksi esimerkiksi palveluohjauksessa tai koulutustehtävissä toimivat asiantuntijat. Tuleva koulutus uudenlaisen teknologian hyväksikäytöstä, valinnasta ja käyttöönotosta sisältää teknologisen osaamisalueen, asiakkaan kohtaamisen ja ohjaamisen osaamisalueen sekä tutkimus- ja kehittämisosaamisen. Kotihoidon teknologian erikoistumiskoulutuksessa osaamisen painopisteinä ovat asiakkaan ja perheen sekä muiden käyttäjien keskeinen osallisuus sekä teknologian käytön eettiset kysymykset.

Benchmarking koulutuksen kehittämisen menetelmänä

Kotihoidon teknologisten ja digitaalisten palvelujen koulutusalue on Suomessa uusi. Tämän vuoksi on tärkeää etsiä parhaita käytäntöjä, näkökulmia ja sisältöjä koulutuksen kehittämiseen kansainvälisten yhteistyökumppaneiden kanssa. Kotihoidon teknologian erikoistumisopintojen koulutussuunnittelussa on alusta lähtien arvioitu muita Euroopassa toteutettuja ratkaisuja, niiden hyötyjä ja mahdollisuuksia suomalaisessa kontekstissa. Suunnitteluprosessin varhaisemmassa vaiheessa koulutusrakennetta arvioitiin yhteistyössä Västeråsin Yliopiston kanssa.

Benchmarkingilla eli vertailuanalyysillä tarkoitetaan parhaiden käytäntöjen kuvaamista ja vaihtamista tasavertaisen kumppanin kanssa yhteistyössä muilta oppimalla. Perälän ym. (2007) mukaan se mahdollistaa toimintayksiköiden välisen poikkileikkausvertailun ja yhden toimintayksikön toiminnan pitkittäisvertailun. Vertailuanalyysi lisää toimintakäytäntöjen läpinäkyvyyttä sekä mahdollistaa hyvien käytäntöjen levittämisen. Lisäksi se mahdollistaa itselle asetettujen kehittämistavoitteiden arvioimisen ja uudelleen asettamisen.

Näkökulmina vertaisarvioinnissa olivat koulutuksen osaamisprofiilit ja tarpeet, kompetenssit ja koulutuksen tavoitteet, rakenteet, pedagogiikka ja opetusmenetelmät sekä koulutuksen arvioinnin erilaiset ratkaisumallit. Eettisiä näkökulmia koulutukseen tarkasteltiin jokaisen koulutusprosessin vaiheen yhteydessä.

Näkökulmia benchmarkingin tuloksiin

Osaamisprofiileissa ja osaamistarpeissa suomalaisessa kotihoitokontekstissa vaikuttavat suomalaisen julkisen palvelujärjestelmän perinteet. Kotihoidossa tarjottava palvelu on erityistä ja kulttuurisidonnaista johtuen esimerkiksi Suomen voimakkaan julkisen palvelujärjestelmän läsnäolosta kotihoidossa. Verrattuna esimerkiksi Ruotsin, Norjan ja Tanskan kotihoidon palveluratkaisuihin, Suomessa on edelleenkin huomattavasti vahvempi julkisen palvelun ammattilaisten rooli. (Kröger & Leinonen, 2011; Szebehely, 2012; Ahlqvist ym., 2015) Tämä näkökulma korostuu, kun vertaamme Suomen palveluratkaisuja Alankomaiden tai Irlannin vastaaviin palvelumalleihin. Kotihoidon palvelujen tarjoajien lisäksi palveluratkaisuihin vaikuttavat kotihoidon palvelujen erilaiset rahoitusmallit. Eurooppalaisella tasolla kotihoidon toimintamallit ja rahoitusmallit vaihtelevat. (Tarricone & Tsouros, 2008; Genet ym., 2011; Van Eenoo ym., 2018) Suomessa julkinen palvelujärjestelmä mahdollistaa kotihoidon integroitujen kokonaisratkaisujen toteuttamisen, jolloin henkilöstön osaaminen on merkityksellistä sekä yksittäisen asiakkaan että palvelujärjestelmän laajempien ratkaisujen osalta. Integroidut palvelut tarkoittavat tietyin periaattein toteutettua asiakaskeskeistä kokonaisuutta, joka uudenlaisen koulutusratkaisun suunnittelussa ja toteutuksessa tulee huomioida. (WHO, 2008; WHO, 2019)

Fontysin ammattikorkeakoulussa perehdyimme teknologian hyödyntämiseen ikääntyneiden hoitotyössä kotihoidon ympäristössä. Alankomaat on edelläkävijä ikääntyneiden hoitotyön koulutuksessa sekä ikääntyneiden hoitotyön kehittämisessä, teknologiaa hyödyntäen ja huomioiden erityisesti eettiset kysymykset. (Rostgaard, 2012) Kotek-Erko-koulutuksessa käytettävissä ratkaisuissa tulemme hyödyntämään Fontysissä näkemiämme ratkaisuja teknologian ja hoitotyön yhteisistä koulutusratkaisuista. Koulutuksen kehittäminen sai konkreettista hyötyä erikoiskoulutuksen kehittämiseen teknologian, digitaalisuuden ja koulutuksen kehittämisen näkökulmasta.

Fontysissä kiinnitimme erityisesti huomiota koulutusratkaisuihin, joita toteutettiin yhteistyössä koulutusohjelmien välillä. Toteutuksissa oli käytössä virtuaalinen ympäristö sisältäen erilaisia oppimisympäristöjä ja asiakaskohtaamisia, mahdollistaen erilaisten menettelytapojen oppimisen, omien tunteiden tunnistamisen ja tunnustamisen kuten esimerkiksi hoidontarpeen arviointi (tekniikka ja hoitotyö; asiakkaan tarpeesta lähtevät matalan kynnyksen kehityshankkeet ja -projektit kotona tai kodinomaisessa ympäristössä selviytymisen tukemiseksi). Lisäksi älykkäässä oppimisympäristössä tulivat esille esimerkiksi valaistuksen merkitys ikääntyneiden ympäristössä, älykkäät vaatteet osteoporoosia sairastavan ikääntyneen tukena, kotona ja arjessa selviytymistä, hyvinvointia ja terveyttä tukevat laitteet, sovellukset, mittarit ja hoitotyön seurantatoiminnot.

Perehdyimme opetussuunnitelmaan, jossa hoitotyön ja teknologian koulutusratkaisut olivat vuorovaikutuksessa ja yhteisessä toteutuksessa mahdollistaen asiakkaiden ja työyhteisöjen osallisuuden. Tapasimme koulutuksen asiantuntijoita ja kuulimme koulutuksen toteutusmalleista. Lisäksi tapasimme myös asiantuntijaryhmän teknologian koulutuksesta. Tapaaminen sisälsi myös virtuaalitodellisuuden (virtual reality, VR) työpajan, jossa saimme kokeilla erilaisia VR-ympäristössä toteutettuja koulutusratkaisuja. Niistä mielenkiintoisin oli anatomian opetukseen liittyvä ratkaisu. Fontysissä oli kehitetty teknologiaan ja eettisiin kysymyksiin liittyvä tutkimusprojekti, jossa opiskelijat työyksikössä innovoivat henkilöstön kanssa yhdessä erilaisiin hoitoinnovaatioihin liittyviä kysymyksiä. Fontysin ammattikorkeakoulun kanssa samalla kampuksella sijaitsevassa Eindhovenin teknillisessä yliopistossa oli toteutettu useita terveysteknologiaan liittyviä väitöskirjoja, joissa kohteena oli terveysdatan kerääminen henkilöistä.