Hajautettu johtajuus – Sosiaali- ja terveydenhuollon hoitotyön johtamisen tulevaisuus

Suomessa sosiaali- ja terveysalan palvelujärjestelmässä on käynnissä historiallisen suuri muutos. Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisvastuu siirtyy 21 hyvinvointialueelle vuoden 2023 alusta. Poikkeuksena tähän on Helsingin kaupunki, jolla säilyy edellä mainittuihin toimintoihin itsenäinen järjestämisvastuu. Erityisesti nyt kun hoitohenkilökunnasta on pulaa, hoitotyön johtamisella on suuri merkitys työhön sitoutumiseen ja työn vetovoimaan. Suomen sairaanhoitajat (2022b) ottivat kantaa siihen, että hoitotyön johtajuus on unohdettu hyvinvointialueden muodostamisessa. Suomen Sairaanhoitajat painottaa, että hoitotyön johtaminen tulee turvata dokumentoimalla se hyvinvointialueiden hallintosääntöihin.

Paheneva hoitohenkilöstöpula

Sosiaali- ja terveysalan hoitohenkilöstöpulaan liittyvät kysymykset ovat olleet mediassa säännöllisesti. Kesäaika vuonna 2022 johti taas yksiköiden sulkemiseen hoitohenkilökuntapulasta johtuen. Tähän ongelmaan kommentoi HUSin toimialajohtaja Jukka Louhija perimmäiseksi syyksi, ettei koulutettuja hoitotyöntekijöitä ole riittävästi saatavilla, mikä johtuu siitä, että hoitotyön opiskelijat halusivat myös lomailla kesällä (Palkoaho & Kuronen, 2022). Avoimiin vakansseihin ei ole välttämättä löytynyt hakijoita. Hoitohenkilöstöpula on ollut tiedossa jo vuosia, jollei vuosikymmeniä. Tässä vallitsevassa hoitohenkilöstöpulassa ei voida enää luottaa siihen, että työntekijöitä löytyy muuttamatta mitään käytäntöjä, johtajuudesta alkaen. Ei voida myöskään luottaa siihen, että hoitohenkilökunta muuttaa sovittuja työvuorojaan, joustaa ja tekee ylitöitä. Myös taloudelliset kysymykset, kuten hoitohenkilökunnan palkkavaatimukset, ylittävät uutiskynnyksen. Onkin esitetty, kuinka raha ei ole ratkaisu, vaikka hoitajat itse tuovat esiin, etteivät työn vaativuus ja maksettu korvaus vastaa toisiaan. Keväällä 2022 onkin osa työnantajista alkanut maksaa rekrytointilisää ja sitoutumispalkkioita. Yksityiset vuokranvälitysfirmat saattavat tarjota jopa 1 000 € kuukaudessa parempaa peruspalkkaa kuin kunnat tai sairaanhoitopiirit.

Medianäkyvä hoitotyön johtaminen

Kevään ja syksyn 2022 aikana hoitajien työtaistelutoimet ovat näkyneet runsaasti mediassa. Sen kriittiseen kommentointiin ja lakko-oikeuden rajoittamisen puheenvuoroihin osallistuivat etenkin sairaanhoitopiirien johtajaylilääkärit. Negatiivista kommentointia on näkynyt myös huonosta johtamisesta, josta etenkin Turun yliopistollisen keskussairaalan päivystys ja Helsingin yliopistollisen sairaalan lasten teho-osasto ovat kantaneet osansa. Konkreettisena toimintana näistä yksiköistä hoitajia on irtisanoutunut paljon. Huonolla johtajuudella on negatiivisia vaikutuksia työtyytyväisyyteen ja työhön sitoutumiseen.

Kahdessa kevään 2022 Sairaanhoitaja-lehden artikkelissa (Schildt, 2022a; Schildt, 2022b) on tuotu esiin hoitotyön johtajuuden merkitystä. Brändiasiantuntija Jukka Hakala käsitteli Sairaanhoitaja-lehden haastattelussa johtajien merkitystä työpaikan vetovoimaan. Sairaanhoitajien mielestä hyvä johtaja saa jokaisen tuntemaan itsensä tärkeäksi, huomaa työntekijöissä vahvuudet, kannustaa ja joustaa, on reilu ja hyvien työolojen mahdollistaja. Sairaanhoitajat myös ilmiantoivat hyviä johtajia, joita haastateltiin. Erään haastatellun esihenkilön tärkeä kommentti olikin: ”Hyvä esihenkilö tarvitsee hyvän esihenkilön”. (Suomen sairaanhoitajat ry, 2022a; Schildt, 2022a; Schildt, 2022b)

Avuksi hajautettu johtaminen?

Sosiaali- ja terveysalalla on hajautuneita työyksiköitä ja hajautettua johtajuutta. Yhdellä johtajalla saattaa olla useita työyksiköitä eri toimipisteissä, mikä luo haasteita johtajuudelle. Hajautettu johtajuus on johtajuuden hajauttamista tiimeille ja sen tulisi olla enemmän kuin vain työtehtävien jakamista organisaatiossa ylhäältä alaspäin. Aiheeseen paneuduttiinkin tarkemmin keväällä 2022 hyväksytyssä ylemmän ammattikorkeakoulun opinnäytetyössä, jossa tarkasteltiin, mitä hajautettu johtajuus merkitsee erilaisissa organisaatioissa esihenkilöiden kokemana (Rantanen, 2022).

Opinnäytetyön tuloksissa hajautettu johtajuus näyttäytyi hyvänä johtamisen muotona, joka edesauttaa organisaatiota saavuttamaan tavoitteet ja sitouttaa työntekijöitä organisaatioon. Organisaation kulttuurilla ja johtajan ominaisuuksilla on vaikutusta siihen, kuinka hajautettua johtajuutta toteutetaan. Onnistuneen hajautuneen johtajuuden esteeksi nousee liiallinen hierarkia. Keskijohto kuvaa ongelmana sen, ettei heillä ole päätösvaltaa vaan tehtäviä on vain jaettu alaspäin organisaation hierarkiassa. Keskijohto tuo myös esiin, ettei ylempi johto ymmärrä käytännön työtä vaan tekee päätökset numeroiden ja tilastojen mukaan. Tärkeäksi asiaksi aineistosta nousevat kommunikaatio-ongelmat, joista ongelmallisimpina koetaan keskijohdon ja ylemmän johdon sekä työntekijöiden ja ylemmän johdon välinen kommunikaatio. Ajantasainen viestintä on tärkeässä osassa avoimen kommunikaation ylläpitämisessä. Avoimen, luottavan ja hyvän kommunikaation rakentaminen tarvitsee aikaa ja palkitsee työyhteisön toimimisen parhaalla mahdollisella tavalla. (Rantanen, 2022, ss. 57–60)

Hoitotyön johtaminen kuuluu hoitotyön johtajille

Johtajuudella on suuria vaikutuksia organisaation toimintaan ja työhyvinvointiin. Erilaisilla johtajuuden järjestämisen muodoilla voidaan saavuttaa hyviä tuloksia. Sosiaali- ja terveysala on byrokraattinen ja hierarkkinen järjestelmä, joka sisältää monimuotoista johtajuutta. Hyvän johtajuuden saavuttaminen on mahdollista, jos esiin tuleviin epäkohtiin puututaan ja organisaation rakenteellisiin ongelmiin etsitään ratkaisuja. Erityisesti nyt sosiaali- ja terveysalan henkilöstövajeen pahetessa ja hyvinvointialueiden toiminnan alkaessa, hoitotyön johtaminen on otettava yhdeksi tärkeimmistä huomioitavista asioista. Hyvinvointiyhteiskuntaa ei ole ilman riittävää henkilökuntaa toteuttamassa hoitotyötä, siksi hoitotyöntekijöiden johtamisen tulee olla hoitotyötä ymmärtävien keskiössä.