Viisautta verkkoon Medialukutaidon työkalupakin avulla


Medialukukutaitoa voidaan pitää jokaiselle kansalaiselle tarpeellisena perustaitona, jonka hallitseminen korostuu tämän päivän mediakylläisessä maailmassa. Jotta niin opiskelijat kuin henkilökuntakin voivat saattaa taitonsa tarvittavalle tasolle, rakensimme Moodleen Medialukutaidon työkalupakki -kurssin. Kurssi rakentuu useammasta osiosta sisältäen oppimateriaalin ja osaamisen varmentamiseen liittyvät tehtävät ja testit sekä osaamismerkkien suorittamisen. Kurssi voidaan ottaa osaksi oppimismoduuleita. Kurssi on herättänyt kiinnostusta niin Hämeen ammattikorkeakoulun sisäisesti kuin HAMKin ulkopuolellakin.

Mitä on medialukutaito ja miksi sitä tarvitaan

Tämän päivän maailma on tulvillaan tietoa, jota vyöryy saatavillemme yhä enenevässä määrin erilaisten medioiden kuten varsinkin somen ja erilaisten digitaalisten uutispalveluiden kautta. Oikean tiedon erottaminen tästä massasta voi olla joskus hankalaa ja vaatii lukijalta kriittistä medialukutaitoa. Vaalientäyteinen kevät on ollut otollista valeuutisten ja trollausten aikaa. Näillä voidaan ohjata kansalaisia ajattelemaan asioista haluttuun suuntaan ja vaikuttamaan äänestyspäätöksiin. Erityisesti nuoret saattavat olla kohteina (Tillaeus, 2019).

Kupiaisen, Sintosen ja Suorannan (2007) mukaan medialukutaitoinen henkilö pystyy hankkimaan, arvioimaan ja analysoimaan tietoa, ilmaisemaan itseään tuottamalla painettua ja digitaalista mediaa sekä osaa suhtautua kriittisesti mediaa ja mediaympäristöä kohtaan. Medialukutaitoinen henkilö osaa arvioida ja valikoida median sisältöjä esteettiseltä ja yhteiskunnalliselta kannalta (Kotilainen, 2001).

Medialukutaitoa voidaan pitää yhtenä tietoyhteiskunnan kansalaisen perustaitona, joka jokaisen tulee hallita. Taikoja-hankkeen tutkimus selvitti tarvittavia perustaitoja nuorten ja keski-ikäisten aikuisten keskuudessa. Erityisesti nuoret aikuiset nostivat esiin muun muassa tiedon jäsentelyn, mediakriittisyyden ja kyseenalaistamisen taidot. (Mäkinen, 2018). Kotilainen (2007) toteaa, että mediakasvatusta pidetään yhtä tärkeänä kuin aiemmin kansan valistamista ja lasten koulunkäyntiä. Uusien medioiden käytön kautta on syntynyt uusia lukutaitoja kuten esimerkiksi tietokonelukutaito, digitaalinen lukutaito, brändilukutaito tai visuaalinen lukutaito (Kupiainen ym., 2007).

Opetussuunnitelmat ja tarjonta

Medialukutaito näkyy suomalaisessa koulutuksessa jo opetussuunnitelmienkin kautta. Se on mukana vuoden 2004 perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa painottuen erityisesti äidinkielen ja kirjallisuuden sekä kuvataiteen tavoitteina ja sisältöinä (Opetushallitus, 2014). Tillaeuksen (2019) artikkelissa tuotiin esille Tampereen yliopiston tutkija Elina Nopparin mielipide siitä, että mediakasvatusta pitäisi käsitellä myös yhteiskunnallisten aineiden yhteydessä. Yläkoululaisetkaan eivät välttämättä erota mainoksia uutisista. Uusimmassa lukion opetussuunnitelmaluonnoksessa todetaan, että medialukutaidon opiskelu syventää mediatekstien ja -sisältöjen kriittisen lukemisen ja tulkitsemisen taitoja ja mediakulttuurin ymmärtämistä. Lisäksi se auttaa omaksumaan aktiivisen kansalaisen taitoja. (Opetushallitus, 2019)

Kotilainen (2001) peräänkuuluttaa median ja mediakasvatuksen liittämistä opetukseen ongelmaratkaisun, itse tekemisen ja muiden kanssa tehtävän yhteistyön kautta. Vaikutukset näkyvät myös oppijan henkilökohtaisessa elämässä. Opettajien keskeistä verkostoitumista sekä yhteistyötä median kanssa tarvitaan; muun muassa oppimateriaalien tuotannon ja koulutuksen kautta. (Kotilainen, 2001)

Miten medialukutaidon opetus sitten näkyy ammattikorkeakoulujen tarjonnassa? Jos journalismin koulutus, jossa medialukutaito on erittäin keskeistä, lasketaan pois, medialukutaidon opetus ei ole kovin näkyvää. Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa on tarjolla viiden opintopisteen laajuinen Mediakasvatuksen perusteiden verkkokurssi, jossa sivutaan myös medialukutaitoa (Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, n.d.). Sama kurssi löytyy Campus Onlinen tarjonnasta.

Oulun ammattikorkeakoulussa on ollut muutama vuosi sitten kolmen opintopisteen laajuinen Medialukutaidon kurssi, mutta se ei näytä kuuluvan enää tarjontaan (Huttunen, 2018). Jyväskylän ammattikorkeakoulun ammatillinen opettajakorkeakoulu tarjoaa mahdollisuuden osoittaa osaamista osaamismerkein. Yksi kolmesta merkkiteemasta on Digitaaliset oppimisen resurssit, joka sisältää osaamismerkit Tiedonhaku ja hyödyntäminen opetuksessa, Medialukutaito, Tekijänoikeus: CC-lisenssi ja digilupa sekä Oppimateriaalien luominen ja uudelleen muotoilu. Merkit voidaan lukea osaksi ammatillisia opettajaopintoja. (Jyväskylän ammattikorkeakoulu, n.d.)

Medialukutaito-kurssi

Suoritimme lukuvuonna 2017–2018 ammatillisille opettajille suunnatun digitaalisiin oppimisprosesseihin keskittyvän Digiopettajan erikoistumiskoulutuksen, jonka laajuus on 30 opintopistettä. Yhtenä tehtävänä oli koota medialukutaitoon liittyvää opetusaineistoa. Näistä lähtökohdista päädyimme luomaan Medialukutaidon työkalupakiksi nimetyn Moodle-kurssin, jonka avulla sekä opiskelijat että henkilökunta voivat perehtyä medialukutaitoon ja suorittaa samalla kurssin. Opiskelija voi suorittaa kurssin omaan tahtiin itsenäisesti. Vaihtoehtoisesti kurssin suorittamiseen voidaan käyttää opettajajohtoisia lähiopetustunteja.

Kussakin kurssin osiossa on tehtäviä tai Moodlen tenttiaktiviteetilla tehtyjä automaattisesti tarkistettavia tenttejä. Joissain osioissa osaaminen osoitetaan osaamismerkillä. Jokaisessa osiossa on myös oppimateriaaleja, joiden avulla voi perehtyä osion aiheeseen. Kurssi rakentuu seuraavista osioista:

  • Someketti ja netiketti
  • Verkkoidentiteetti
  • Tietosuoja
  • Tekijänoikeudet
  • Medialukutaito

Someketti- ja netiketti -osiossa tutustutaan netin käytössääntöihin, esimerkiksi netikettiin. Vaikka netiketti eli käytössäännöt verkossa ovatkin monille ihan itsestään selviä, koimme silti tarpeelliseksi tuoda ne asiat esille tässä yhteydessä. Taidot tässä osiossa testataan Moodle-tentillä.

Verkkoidentiteetti-osiossa rakennetaan oma asiantuntijaprofiili. Ensin mietitään ja listataan itseä kiinnostavia asioita, niin työhön liittyviä kuin henkilökohtaisia, ei-ammatillisiakin. Kiinnostavat asiat voidaan kirjoittaa esimerkiksi sanapilveksi. Niistä valitaan ja listataan joitakin omaan ammatilliseen profiilin sopivia kohtia, ja mukaan otetaan myös ei-ammatillisia asioita. Lopuksi kirjoitetaan lyhyt kuvaus omasta ammatista ja siitä, minkälainen ammattilainen on perustuen noihin valintoihin. Kuvausta voidaan hyödyntää vaikkapa omassa Twitter- tai Facebook-profiilin kuvauksessa.

Tietosuoja-osiossa osaaminen osoitetaan osaamismerkillä. Osaaminen näytetään vastaamalla tietosuoja-asioihin liittyvän videon aikana esitettyihin kysymyksiin. Tässä hyödynnetään ainakin vielä toistaiseksi samaa Henkilötietojen käsittely (tietosuoja) -osaamismerkkiä, joka on käytössä myös HAMKin henkilökunnalla. Tietosuoja-asiat koettiin tärkeäksi nostaa mukaan, sillä EU:n uusi tietosuoja-asetus, GDPR, rajaa tiukasti henkilötietojen käsittelyä.

Tekijänoikeudet-osiossa perehdytään aiheeseen Kopioston ylläpitämän Kopiraittila-sivuston avulla. Tuolla sivustolla on testejä, jotka läpäisemällä saa Tekijänoikeusekspertti-osaamismerkin. Kopiraittilan avulla voi opiskella tekijänoikeuksiin liittyviä asioita. Eri kouluasteille, kuten ammatilliselle koulutukselle ja korkeakouluille, on omat sivustonsa. Eri kouluasteiden sivustot on rakennettu hieman eri tavoin. Esimerkiksi Ammatillisen koulutuksen sivusto perustuu enemmän pelillisyyteen kuin korkeakouluopiskelijoille tarkoitettu sivusto. Medialukutaidon työkalupakissa käytettiin aiemmin ammatillisen koulutuksen Kopiraittilaa, mutta uudessa versiossa on käytössä korkeakouluille tarkoitettu versio, joka julkaistiin alkuvuodesta 2019. Kopiraittilan sivusto on osoitteessa: https://kopiraittila.fi.

Medialukutaito-osiossa käsitellään muun muassa lähdekritiikkiä ja lähdeviittausten tekemistä. Osio suoritetaan tekemällä Moodle-tentti. Lähteiden merkitsemisessä on käytössä APA 6th edition -tyyli, jota käytetään HAMKissa opinnäytetöissä ja julkaisuissa.

Kurssin suorittajalla on mahdollisuus antaa palautetta kurssilla olevan palautekanavan kautta. Palautteet käsitellään säännöllisesti ja otetaan huomioon kurssin päivityksessä.

Kokemuksia kurssista

Kurssimme on herättänyt kiinnostusta niin HAMKin sisällä kuin ulkopuolellakin. Kurssia on käytetty organisaatiomme sisällä esimerkiksi biotalouden insinöörikoulutuksessa. Kurssi toteutettiin osana 15 opintopisteen opintomoduulia ja sen suoritti viisitoista ensimmäisen vuosikurssin opiskelijaa. Opiskelijat suorittivat kurssin itsenäisesti.

ITK-päivillä pidimme esityksen kurssistamme. Esityksemme sai positiivista palautetta ja poiki kysymyksen siitä, onko kurssi avoimesti saatavilla ja voisiko kurssia käyttää HAMKin ulkopuolella. Kurssin koettiin olevan soveltuva ja tarpeellinen jokaiselle kansalaiselle.

Keräsimme kurssia käyttäneiltä biotalouden insinööriopiskelijoilta palautetta (n=14). Kuviossa 1 on esitetty yhteenveto palautekyselyn tuloksista. Kyselyn mukaan suurin osa vastaajista koki kurssin soveltuvan medialukutaidon opiskeluun hyvin. Samoin suurimman osan mielestä kurssi oli helposti käytettävä ja rakenteeltaan selkeä. Oppimateriaalia pidettiin laadukkaana ja tehtävät ja tentit olivat suurimman osan mielestä helppoja. Opiskelijat kokivat hyväksi mahdollisuuden suorittaa kurssi itsenäisesti, vaikkakin osana isompaa kokonaisuutta. Kurssia pidettiin selkeästi ja loogisesti toteutettuna. Osa opiskelijoista hyödynsi saatavilla olevaa oppimateriaalia ja osa lähti suoraan tekemään tehtäviä ja testejä. Kyselyssä kerättiin myös avointa palautetta ja vastauksissa näkyi opiskelijoiden tausta ja aiemmin opitut asiat medialukutaitoon liittyen. Ajallisesti kurssin suorittamiseen meni yhdestä kahteen päivää.

Kuvio 1. Yhteenveto palautekyselyn tuloksista.

Kuvio 1. Yhteenveto palautekyselyn tuloksista.

Muutama opettaja oli kiinnostunut kurssista ja heidän mielestään valmis kurssi on helppo ottaa käyttöön ja automaattiset tentit helpottavat tehtävien tarkistusta. Kurssi todettiin käyttökelpoiseksi erityisesti opintojen alkuvaiheessa ja soveltuvaksi osaksi esimerkiksi viestinnän opintoja.

Työkalupakin tulevaisuus

Tähän mennessä medialukutaidon työkalupakkia on markkinoitu HAMKin sisällä lähinnä organisaation Yammer-verkostossa sekä täsmäiskuin viestinnän opettajille. Yammer-viesti ei juurikaan ole tavoittanut mahdollisia käyttäjiä tai ainakaan se ei ole saanut heitä kysymään lisää asiasta. Tarvitsemmekin hyviä ideoita muiksi markkinointikeinoiksi, sillä niissä tilaisuuksissa ja yhteyksissä, joissa työkalupakkia on esitelty, se on herättänyt kiinnostusta kokeiluun.

Tarkoituksemme on päivittää työkalupakkia jatkossakin, jotta se pysyy ajan tasalla ja on edelleen käyttökelpoinen. Tähän mennessä lähinnä vain sisältöä on päivitetty, mutta tarpeen vaatiessa työkalupakkia päivitetään muutenkin. Keräämme kurssin käyttäjiltä palautetta ja seuraamme muutenkin aiheeseen liittyvää keskustelua. Harkinnassa on ollut lisäksi se, että työkalupakin suorittamalla saisi medialukutaidon osaamismerkin. Pohdimme, että tämä voisi lisätä kiinnostusta kurssin suorittamiseen. Ajatuksena olisi tarjota kurssia Suomen ammattikorkeakoulujen yhteiselle digitaalisen opetustarjonnan alustalle eli Campus Onlineen. Kurssin laajuudeksi tulisi yksi opintopiste.

Abstract in English

Media literacy is a basic skill for everybody and it’s needed in today’s media-rich world. We developed a course that helps both students and personnel to take these skills over. The course has been of interest both among personnel of Häme University of Applied Sciences and outside of HAMK.

Artikkelin pääkuva Tobias Albers-Heinemann, Pixabay.

Lähteet

Huttunen, J. (2018). Opintojaksohaku. Opintojaksokuvaus. Medialukutaito (3 op). Oulun ammattikorkeakoulu. Haettu 29.4.2019 osoitteesta https://www.oamk.fi/opinto-opas/opintojen-sisalto/opintojaksohaku?koodi1=M7084VS&sivu=oj_kuvaus

Jyväskylän ammattikorkeakoulu. (n.d.). Open merkit ammatillisen opettajan digipedagogisen osaamisen osoittamisessa. Haettu 29.4.2019 osoitteesta https://www.jamk.fi/fi/Koulutus/Taydennyskoulutus/Opetus-ja-ohjaus/open-merkit

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu. (n.d.). Mediakasvatuksen perusteet 5 op. Haettu 29.4.2019 osoitteesta https://www.xamk.fi/avoimen-amkn-kurssit/mediakasvatuksen-perusteet-5-op

Kotilainen, S. (2001). Mediassa on aktiivisen oppimisen mahdollisuus. Julkaisussa: Teoksessa Edistyksellinen tiedeliitto. Tiedepolitiikka 26:3. , ss. 41-45. Haettu 9.4.2019 osoitteesta https://www15.uta.fi/kirjasto/nelli/verkkoaineistot/yht/kotilainen.pdf

Kupiainen, R., Sintonen, S. & Suoranta, J. (2007). Suomalaisen mediakasvatuksen vuosikymmenet. Teoksessa H. Kynäslahti, R. Kupiainen, & M. Lehtonen (toim.), Näkökulmia mediakasvatukseen (ss. 3-25). Mediakasvatusseuran julkaisuja 1/2007. Helsinki: Mediakasvatusseura. Haettu 9.4.2019 osoitteesta https://www.researchgate.net/profile/Reijo_Kupiainen/publication/257117089_Nakokulmia_mediakasvatukseen/links/0c96052459591e6461000000/Naekoekulmia-mediakasvatukseen.pdf

Mäkinen, M. (2018). Taikoja-hankkeen tutkimus laajensi keskustelua perustaidoista. Teoksessa M. Vaalgamaa (toim.) TAIKOJA. HAMK Unlimited Professional 26.9.2018. Haettu 9.4.2019 osoitteesta https://unlimited.hamk.fi/ammatillinen-osaaminen-ja-opetus/taikoja-hankkeen-keskustelua-perustaidoista

Opetushallitus. (2014). Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014. Määräykset ja ohjeet 2014: 96. Haettu 25.4.2019 osoitteesta https://www.oph.fi/download/163777_perusopetuksen_opetussuunnitelman_perusteet_2014.pdf

Opetushallitus. (2019). Lukion opetussuunnitelman perusteet 2019. Luonnos 14.3.2019. Haettu 25.4.2019 osoitteesta https://beta.oph.fi/sites/default/files/documents/lukion_opetussuunnitelman_perusteiden_luonnos_14032019_3.docx

Tillaeus, J. (2019). Moni nuori ei tunnista vaikuttamispyrkimyksiä somessa – tutkija syyttää vanhempia: “Ei ole niin, että työ on jo tehty” 27.4.2019. Haettu 21.5.2019 osoitteesta https://yle.fi/uutiset/3-10756672

Kirjoittajat

Kehittämispäällikkö Johanna Salmia (DI, hortonomi) ja lehtori Jaana Nuuttila (YTM) työskentelevät HAMKin biotalouden yksikössä.

Viittausohje:
Salmia, J. & Nuuttila, J. (2019). Viisautta verkkoon Medialukutaidon työkalupakin avulla. HAMK Unlimited Journal 18.9.2019. Haettu [pvm] osoitteesta https://unlimited.hamk.fi/biotalous-ja-luonnonvara-ala/viisautta-verkkoon

Creative Commons -lisenssi
Tämä teos on lisensoitu Creative Commons Nimeä-JaaSamoin 4.0 Kansainvälinen -lisenssillä.

DIGIOPE-erikoistumiskoulutus »
Print Friendly, PDF & Email

Tags:  kurssi medialukutaito netiketti someketti tekijänoikeudet tietosuoja verkkoidentiteetti




Previous Post
Teformi-hanke kehittämässä tekniikan alojen ja työelämän välistä yhteistyötä
Next Post
Onnistuneen organisaatiomuutoksen tekijät






More Story
Teformi-hanke kehittämässä tekniikan alojen ja työelämän välistä yhteistyötä
Ammatillisen koulutuksen kokonaisuudistus, reformi, astui voimaan vuoden 2018 alussa. Kouvolan seudun ammattiopisto KSAO...