Vertikaaliviljelyosaamisesta uutta innovaatio- ja yritystoimintaa maaseudulle

Voisiko Lapinjärven maaseudulla rakentua kerros- eli vertikaaliviljelyn osaamiskeskittymä, jonka kautta voitaisiin jakaa viljelyyn liittyvää tietotaitoa ja innovoida uutta? Kasvihuoneviljelijöiden tarpeiden ja toiveiden pohjalta on hahmoteltu tällaista vertikaaliviljelyn osaamiskeskittymää, joka yhdistäisi tutkimustoimijat ja kasvihuoneviljelyn parissa toimivat yritykset.

Innovaatiot ovat mahdollisuus tuoda kestävää elinvoimaisuutta maaseudulle (Makkonen ym., 2022). Suomessa yleisesti innovaatiotoiminta on keskittynyt vahvasti kaupunkeihin. Maaseutumaisen Lapinjärven kunnan Lyckan-hanke, jossa Hämeen ammattikorkeakoulu (HAMK) toimii hankkeen osatoteuttajana, panostaakin uudenlaisen innovaatiotoiminnan kehittämiseen sekä Lapinjärvellä että yleisemminkin maaseudun pienissä kunnissa. (Laurea ammattikorkeakoulu, n.d.)

Uudenlaista innovaatiotoimintaa Lapinjärvellä voisi syntyä jo olemassa olevan paikallisen vertikaaliviljelyosaamisen ympärille. Lyckan-hankkeessa arvioitiin paikalliseen osaamiseen kytkeytyvän vertikaaliviljelyn osaamiskeskittymän toteutusmahdollisuuksia. Osana toteutettavuuden arviointia kartoitettiin, millaisille osaamiskeskittymän palveluille olisi tarvetta.

Kerros- eli vertikaaliviljely vastaa globaaleihin haasteisiin

Kerros- eli vertikaaliviljelyllä tarkoitetaan viljelymenetelmää, jossa kasvit kasvavat suljetussa tilassa monikerroksisissa hyllyissä, ja valon, veden sekä ravinteiden määrää kontrolloidaan kasvien tarpeen mukaan (Porvali ym., 2021). Moderni vertikaaliviljelyn konsepti on kehitetty 2000-luvun taitteessa (Van Gerrewey ym., 2022). Vaikka vertikaaliviljelyn kokonaisala on viime vuosina globaalisti ollut vain noin 30 hehtaaria, ala on kovassa nosteessa (Aalto-yliopisto, 2021). Vertikaaliviljelyn avulla pienelle maapinta-alalle saadaan moninkertainen viljelypinta-ala, ja menetelmälle onkin kysyntää erityisesti alueilla, joilla viljelymaasta on pulaa (Turunen, 2020). Toisaalta vertikaaliviljelyä voidaan harjoittaa myös kaupungeissa viljelykonteissa lähellä kuluttajaa, jolloin kuljetusetäisyydet pienenevät ja tuoretuotteille saadaan lisää myyntipäiviä (Porvali ym., 2021).

Kontrolloitujen olosuhteiden ansiosta vertikaaliviljelmillä on mahdollista tuottaa monta satoa vuodessa sääolosuhteista riippumatta. Suljetun kasteluvesikierron ansiosta ravinteita tai kemikaaleja ei valu luonnonvesiin, ja vettä kuluu vain murto-osa normaalin viljelyn vedenkulutuksesta. (Aalto-yliopisto, 2021)

Paikallista osaamista ja edelläkävijyyttä

Mukana ideoinnissa oli Lapinjärvellä toimiva puutarha-alan yritys Robbes Lilla Trädgård, jota voidaan kansainvälisestikin pitää oman alansa edelläkävijänä. Yritys on rakentanut Lapinjärvelle Suomen ensimmäisen täysin suljetun suuren mittakaavan vertikaaliviljelylaitoksen (Turunen, 2020). Yritys on myös valittu Sitran Kiertotalouden kiinnostavimmat -listalle resurssiviisaiden toimintatapojen ansiosta. Vedenkulutus vertikaaliviljelmässä on noin 60–80 prosenttia ja kokonaisenenergiankulutus puolestaan 50 prosenttia pienempi perinteiseen kasvihuonetuotantoon verrattuna. (Sitra, 2017)

Robbes Lilla Trädgård tarjoaa jo nykyisin vertikaaliviljelyn suunnitteluun ja viljelyn aloittamiseen liittyviä osaamispalveluita kasvihuoneyrittäjille. Yrityksen osaamista olisi mahdollista hyödyntää laajemmin osaamiskeskittymän kautta. Laajempi osaamiskeskittymä voisi tarjota esimerkiksi tutkimusinfrastruktuurin vertikaaliviljelyä harjoittaville tai sen aloittamista suunnitteleville yrityksille, erilaisille tutkimushankkeille tai koulutusorganisaatioille. Osaamiskeskittymä mahdollistaisi yritysten tuotekehityksen, käytännön kokeilut ja pilotoinnit, hanke- ja tutkimustoiminnan sekä tiedon jakamisen. Tiedon jakamisen lisäksi alueellinen osaamiskeskittymä edistäisi biokiertotalouden innovaatioiden syntymistä sekä yleisesti elinkeinotoiminnan kehitystä.

Millaisia palveluita osaamiskeskittymän tulisi tarjota?

Vertikaaliviljelyn osaamiskeskittymän tarvetta kartoitettiin keskeisten viljelytoimijoiden näkökulmasta haastattelemalla viittä alan toimijaa. Haastatteluista kävi ilmi, että lajiketutkimukselle sekä kasvinsuojelututkimukselle on tarvetta. Tutkimuksellista apua kaivattiin myös kasvuolosuhteisiin ja tuotannon optimointiin liittyviin haasteisiin. Liiketoiminnallista osaamista kaivattiin erityisesti markkinointiin ja brändin rakentamiseen. Aloittavat yritykset kokivat lisäksi tuki- ja rahoitusbyrokratian epäselväksi.

Kaupallisten toimijoiden haastattelujen lisäksi saimme arvokkaita näkemyksiä Kauppapuutarhaliitolta. Monipuolisille asiantuntija- ja neuvontapalveluille nähtiin yleisesti tarvetta koko alalla, ja osaamiskeskittymän olisi hyvä tarjota palveluita vertikaaliviljelijöiden lisäksi myös muille kasvihuoneviljelijöille. Asiantuntemusta alalla tarvitaan erityisesti energiatehokkuuteen liittyvissä kysymyksissä, viljelyosaamisessa kuten kastelussa ja kasvinsuojelussa sekä liiketoimintaosaamisessa.

Kauppapuutarhaliiton näkemyksen mukaan asiantuntija- ja neuvontapalvelut voisivat olla koulutustilaisuuksia ja työpajoja. Sisällöllisesti esimerkiksi käytännön kokemukset viljelytoiminnassa vastaan tulleista haasteista ja niiden ratkaisemisesta ovat viljelijöille arvokkaita. Käytännön kokemusten arvo tuli esille myös kaupallisten vertikaaliviljelytoimijoiden haastatteluissa: viljelijät pitivät mahdollisuutta käytännön viljelykokeiluihin tarpeellisena. Osaamiskeskittymä voisikin tämän perusteella vastata tarpeeseen toimimalla käytännön testilaboratoriona, jossa asiantuntijapalvelut ja viljelykokeilut yhdistyisivät.

Tutkimuksen ja tuotekehityksen yhdistävä osaamiskeskittymä?

Yrityksiltä tiedusteltiin haastatteluissa, minkälaisia resursseja he olisivat valmiita käyttämään mahdolliseen omaa liiketoimintaan kehittävään tutkimukseen. Lyhyen takaisinmaksuajan investoinnit kannattavuutta parantavaan osaamiseen ja tutkimuspalveluihin kiinnostavat, mutta spesifimpää palvelua tai tutkimusta ei nimetty. Yritykset, joilla liikevaihto on pientä, eivät välttämättä pysty tekemään suuria investointeja tutkimukseen, jos vaikutus taloudelliseen tulokseen on epävarma.

Lisäksi tehtyjen tarvekartoitusten aikana, talvella 2022–2023, energian hinta nousi voimakkaasti, mikä vaikutti sisäviljelyn kannattavuuteen. Haastatellut kerrosviljely-yrittäjät olivatkin osin keskeyttäneet tai lopettaneet yrttien viljelyn kannattamattomana. Osittain epävarman toimintaympäristön takia vertikaaliviljelyyn liittyvät maksulliset TKI-palvelut eivät herättäneet suurta kiinnostusta yrittäjien keskuudessa. Tämäkin vaikutti siihen, että kasvihuoneviljelijöille tarjottavien palveluiden varaan rakentuvan osaamiskeskittymän konseptia ei hankkeessa rakennettu.

Hankkeessa tehty selvitystyö tarjoaa kuitenkin osaamiskeskittymän jatkosuunnittelua varten tietoa siitä, millaisia palveluita viljelijöiden keskuudessa arvostetaan: viljelyyn, liiketoimintaosaamiseen, tuotteistamiseen ja markkinointiin liittyvää osaamispalvelua sekä mahdollisuuksia käytännön viljelykokeiluihin. Jatkoselvitettäväksi jää, olisivatko esimerkiksi tutkimuslaitokset, oppilaitokset tai julkisrahoitteiset hankkeet kiinnostuneita ostamaan palveluita vertikaaliviljelyn osaamiskeskittymältä tai olemaan mukana keskittymässä.

Kun osaamiskeskittymä rakentuu monien toimijoiden, kuten korkeakoulujen, tutkimuslaitosten, innovaatiotoimijoiden ja yritysten, yhteistyönä, muodostuisi siitä tutkimuksen ja tuotekehityksen yhdistävä verkosto. Toiminta voisi olla esimerkiksi mukana olevien toimijoiden yhteisiä tutkimus- ja kehittämishankkeita, tapahtumia, vierailuja, viestintää ja julkaisuja. Käytännön tutkimuksen mahdollistaminen osaamiskeskittymän käytössä olevassa tutkimuskasvihuoneessa edellyttäisi ansaintalogiikan ja mahdollisten rahoituskanavien selvittämistä. Vaihtoehtoisesti tutkimuksessa voisi myös käyttää verkostossa mukana olevien toimijoiden omaa tutkimusinfraa. Oleellista olisi myös selvittää, minkälainen organisaatiomalli olisi realistisin toteuttaa sekä palvelisi verkostomaista yhteistyötä parhaiten.

Lyckan-hankkeeseen osallistuivat Lapinjärven kunta, Laurea-ammattikorkeakoulu, Hämeen ammattikorkeakoulu, LAB-ammattikorkeakoulu ja Haaga-Helia ammattikorkeakoulu. Uudenmaan liitto rahoittaa hanketta Euroopan aluekehitysrahastosta ja hankkeen toteutusaika on 1.9.2021–31.8.2023.