HAMK osallistuu UI GreenMetric World University Ranking -luokitukseen

Hämeen ammattikorkeakoulu ottaa osaa UI GreenMetric -luokitukseen ja laatii kestävän kehityksen ohjelman syksyn 2019 aikana. Työskentely käynnistettiin kesällä 2019 HAMKin ympäristöasioiden lähtötilanteen kartoituksella. Tietoja tarvittiin myös kansainväliseen korkeakouluille tarkoitettuun UI GreenMetric World University Ranking -luokitukseen (UI GreenMetric, n.d.).

UI GreenMetric World University Ranking on vuonna 2010 käyttöönotettu ympäristöohjelma, jonka indikaattorit ja kategoriat sopivat ympäristöasioiden luokitteluun erilaisiin korkeakouluihin ja yliopistoihin kaikkialle maailmassa ja sen avulla pyritään parantamaan korkeakoulujen kestävää kehitystä. Osallistumalla rankingiin voidaan yliopistoja ja korkeakouluja kannustaa jakamaan hyviä kestävän kehityksen käytäntöjä eri puolille maailmaa ja samalla sitoutumaan vastuullisten toimintamallien jatkuvaan kehittämiseen. Suomesta tällä hetkellä ovat mukana mm. Tampereen teknillinen yliopisto ja Aalto-yliopisto. Liittyminen ohjelmaan on tehty helpoksi ja se on maksutonta (Universitas Indonesia, 2018, s. 3).

Ohjelmassa on kolme näkökulmaa; taloudellinen, ympäristöllinen ja sosiaalinen näkökulma, joiden avulla peilataan kaikkia kehitettäviä asioita. Ympäristönäkökohtiin kuuluvat ympäristöjohtaminen, luonnonvarojen käyttö, ympäristöasioiden hallinta ja pilaantumisen ehkäiseminen. Taloudellinen näkökohta keskittyy kustannussäästöihin ja sosiaalinen näkökulma sisältää koulutuksen, yhteisön ja sosiaalisen osallistumisen (Universitas Indonesia, 2018, ss. 3–5).

HAMK on päättänyt liittyä tähän ympäristöohjelmaan syksyn 2019 aikana. Strategiatyössä on tärkeää panostaa alussa selkeän tilannekuvan laadintaan, jotta tiedettäisiin paremmin, mitä asioita pitää kehittää tai parantaa. Kestävän kehityksen opiskelijat toteuttivat lähtötilanteen selvittämiseksi ensimmäisen kartoituksen kesä-elokuun aikana HAMKin kesäharjoittelijoina.

Aihe on erityisen tärkeä ja ajankohtainen, sillä korkeakouluopetuksessa korostuvat ympäristöasiat ja kiertotalousajattelu aikaisempaa enemmän. Jokaisella alalla tarvitaan ajanmukaista tietoa ympäristöasioista, jätteen käsittelyn ja lajittelun taitoja sekä tietoa tuotteen elinkaaren pidentämisestä. Ammattikorkeakouluilla on tärkeä rooli tiedon tuottajana, hyvien käytänteiden nopeana pilotoijana, tiedon jakajana ja käytäntöön soveltajana yhdessä alueen yritysten kanssa.

UI GreenMetric World University Ranking ja sen kuusi kategoriaa

UI GreenMetric World University Ranking toimii yliopistojen ja korkeakoulujen työkaluna kestävien ja vastuullisten toimintamallien kehittämisessä. Korkeakoulut voivat työskennellä yhdessä ja opetella tunnistamaan ja vähentämään ympäristöön kohdistuvia paineita sekä niiden kautta syntyviä vaikutuksia. Ohjelman perustamisessa on haluttu olla idealistisia: ilmaston lämpeneminen, väestön kasvu, ympäristön pilaantuminen, energian toimintavarmuus sekä vesi- ja elintarviketurva ovat tässä ohjelmassa erityishuomion kohteena (Universitas Indonesia, 2018, s. 4).

Maailman yliopistojen kestävän kehityksen luokittelussa on otettu huomioon yliopistojen lähtökohtaiset erot toiminnassa, tehtävissä ja yhteiskunnallisessa asemassa. Ohjelman tärkeimpänä tavoitteena on käynnistää osallistuvat yliopistot tarjoamaan enemmän tilaa viheralueille ja suojaamaan ympäristöä sekä kehittämään kestävää energian käyttöä.

UI GreenMetric World University -luokitusta hallinnoi Indonesian yliopiston alainen organisaatio, jonka jäsenillä on kokemusta ja asiantuntemusta ympäristötieteistä, tekniikasta, arkkitehtuurista ja kaupunkisuunnittelusta, tietotekniikasta, hammaslääketieteestä, kansanterveydestä, tilastotieteen, kemian, fysiikan, kielitieteen ja kulttuuritieteiden alalta. Vuonna 2018 luokituksessa oli indikaattoreita jo 39 kappaletta kuudessa eri kategoriassa (Universitas Indonesia, 2018, ss. 6–7).

UI GreenMetric World University -luokituksessa (kriteerit ja indikaattorit) on kuusi pääluokkaa, jotka koostuvat asetuksista ja infrastruktuurista (SI), energiasta ja ilmastonmuutoksesta (EC), jätteestä (WS), vedestä (WR), kuljetuksesta (TR) ja koulutuksesta (ED). Pääluokan asetus ja infrastruktuuri (SI) perustiedoista käy ilmi osallistuvan yliopiston tilanne suhteessa vihreään ympäristöön. Tämän indikaattorin perusteella yliopisto voi saada oikeuden kutsua toimintaympäristöään vihreäksi kampukseksi. Ympäristöön liittyvien ongelmien ratkaiseminen ei ole yksiselitteistä ja ohjelmaa kehitetään jatkuvasti vastaamaan yliopistojen välisiin erilaisiin näkökulmiin (Universitas Indonesia, 2018, s. 7–12).

Kokemuksia GreenMetric-mittauksesta

Mittauksessa selvitettiin korkeakoulun kestävyyttä kuudessa eri kategoriassa, joita olivat infrastruktuuri, energia, jäte, vesi, liikenne ja TKI-toiminta. Data kerättiin monista HAMKin tietovarannoista, kuten kiinteistönpidosta, tutkimushankekannasta, osaamiskuvauksista (opetussuunnitelma), tilinpäätöksistä, ilmakuvista ja muista tarvittavista lähteistä.

Mittaaminen oli yleensä helppoa ja perustui selkeisiin ja mitattaviin asiatietoihin. Paikkatieto-ohjelmistolla kartoitettiin HAMKin kampusten alueet, energiankulutuksesta saatiin tiedot energiayhtiöiltä ja kerätyn jätteen tiedot saatiin jätehuoltoyhtiöltä.

Hankaluutta aiheutti TKI-toiminta. Kysymyksen asettelussa oli haasteensa, sillä mittauksessa pyydettiin arvioimaan muun muassa kestävän kehityksen budjetin osuus kokonaisbudjetista ja arvioimaan, kuinka suuri osa hankkeista toteutti kestävää kehitystä. Nämä ovat tulkintakysymyksiä ja tarkkojen tietojen saanti oli hankalaa. Projektipäälliköt arvioivat osuudet.

GreenMetric-järjestelmän on kehittänyt indonesialainen Universitas Indonesia -yliopisto, joten osaa kysymyksistä oli hankala sovittaa Suomen olosuhteisiin eivätkä Suomen olosuhteet ja toimintatavat tuottaneet parhaita pisteitä. Näin kävi esimerkiksi kohdassa, jossa kysyttiin veden kierrätysastetta. Suomessa pohjavesivarannot takaavat veden jatkuvan ja varman saannin, minkä takia vettä ei tarvitse kierrättää esimerkiksi kiinteistöjen sisällä tai hulevesikäsittelyssä. Toisaalta taas esimerkiksi hankintoihin liittyen olisi voinut olla enemmän arvioitavaa.

GreenMetric-järjestelmässä on puutteensa, mutta sen keräämä informaatio on globaalisti toimivaa ja siihen osallistuu korkeakouluja useista maista. Vuonna 2018 mittaukseen osallistui reilu 700 korkeakoulua, kun vuonna 2010 korkeakouluja oli vain 95. Arviointiin osallistumisen tarkoituksena on kannustaa ja parantaa ympäristövastuullisuutta, sijoittuminen lienee toisarvoista.

Toimenpide-ehdotuksia selvityksen pohjalta

Tulokset mittauksista ja selvityksistä valmistuivat syys-lokakuussa, ja ilmoittautuminen GreenMetricsiin tapahtuu marras-joulukuussa. Alustavien tulosten pohjalta eniten kehitettävää on kuljetuksen (TR) ja jätteen (WS) pääluokissa. Liikkuminen yksityisautoilla ja siihen kannustaminen korostuvat HAMKissa. Julkista ja kevyttä liikennettä on vähän. Jätesektorin huonot pisteet johtuvat nykyisestä matalasta kierrätysasteesta, johon on tulossa muutoksia. Pääluokan vesi (WR) huonot pisteet ovat vaikeasti tulkittavissa, koska meillä on Suomessa runsaasti puhdasta vettä saatavilla ja kysymysten soveltaminen on hankalaa. Korkea sähkönkulutus käyttäjää kohden nousee myös yhdeksi tärkeäksi kehityskohteeksi lähitulevaisuudessa.

Selvityksen pohjalta muotoiltiin opiskelijoiden toimenpide-ehdotuksia kohti vihreämpää kampusta. Näitä ehdotuksia tarkastellaan ohjelman muotoilun yhteydessä.

• Hankitaan sähköautojen latauspiste Hämeenlinnan korkeakoulukeskukseen.
• Muutetaan HAMKin matkustusohjeita sellaiseen suuntaan, että hiilidioksidipäästöjä tulee vähemmän.
• Pysäköintialueet muutetaan maksullisiksi, ja myös opiskelijapysäköinnille asetetaan maksu. Esimerkiksi Turun ammattikorkeakoulun uudelle kampukselle ei tule pysäköintialueita. Tällä tavalla voidaan muuttaa kulkemiseen liittyvää ajattelutapaa.
• Parannetaan energiatehokkuutta.
• Säädetään ilmanvaihtoa ja sisälämpötilaa.
• Käytetään uusiutuvaa kaukolämpöä.
• Lisätään omaa energian tuotantoa.
• Jätehuoltoa kehitetään ja kierrättämistä lisätään.
• Korjataan vanhaa, ei aina osteta uutta.
• Ravintolapalveluissa suositaan kasvisruokaa entistä enemmän.
• Neuvotellaan alennuksia joukkoliikenteen lippuihin.
• Rakennetaan kampukselle katettu pyöräpysäköinti.
• Nostetaan tilojen käyttöastetta. Opiskelijat voisivat varata tiloja iltakäyttöön, sekä ulkopuoliset toimijat vuokrata niitä. Kampukselle on helppo tuoda toimintoja, kun hoidetaan tiloihin pääsy järkevästi. Opiskelijoilla voisi olla oma kulkukortti käyttöön esimerkiksi erikseen ohjelmoidulla opiskelijakortilla.
• Mitataan ja tiedotetaan mittaustuloksista reaaliaikaisesti, esim. vedenkulutus, sähkön käyttö, lämpötilat.
• Koulutetaan henkilökuntaa: “Mitä tarkoittaa kestävä kehitys juuri sinun kohdallasi ja eri koulutusohjelmissa”.
• Otetaan ympäristö- ja kestävyyskriteerit mukaan hankintaohjeisiin.
• Markkinoidaan ja tiedotetaan HAMKissa jo tehdyistä hyvistä asioista.

Edellä mainittujen lisäksi opiskelijoista on tarpeellista palkata HAMKiin henkilö, joka tuottaa vastuullisuusraportin, suunnittelee ympäristöasioihin liittyviä kampanjoita ja tekee ympäristöviestintää. Ohjelman mukaisesti kestävyyden edistäminen avoimesti ja läpinäkyvästi on tärkeää. Toimiva keino olisi koota monipuolinen ympäristötyöryhmä ideoimaan käytännön toimia ja nimetä vastuuhenkilö viemään asioita eteenpäin.

Kestävän kehityksen ohjelma ja kiertotalousstrategia

Kestävän kehityksen ohjelman ja samaan aikaan ammattikorkeakoulujen kansallisen kiertotalousstrategian laadinta on aloitettu HAMKissa osana OKM:n rahoittamaa kiertotalousosaamista ammattikorkeakouluihin -hanketta. UI GreenMetric -tuloksia hyödynnetään ohjelman suunnittelussa. Suunnitelman laatimiseen osallistetaan sekä opiskelijoita että henkilökuntaa mm. erilaisilla tapahtumilla, kyselytutkimuksilla ja opiskelijaprojektitöillä. HAMKilla on pitkät perinteet ympäristöasioiden ja kestävän kehityksen asiantuntijaorganisaationa. Kestävän kehityksen ohjelmatyöllä edelleen vahvistetaan kestävään kehitykseen siirtymistä.