Sara Syvälahti & Tuula Aaltonen
Menestyksekäs tutkimustoiminta ei synny tyhjiössä, vaan aktiivisessa vuorovaikutuksessa eri sidosryhmien kanssa – yhteistyössä, joka luo uutta arvoa kaikille osapuolille.
Hämeen ammattikorkeakoulu (HAMK) koordinoi SmartBio Hub -hanketta, jonka tavoitteena on rakentaa biotalousalan innovaatioekosysteemi sekä kehittää toimintatapoja, joilla yritykset hyötyvät vahvistuvasta osaamisesta ja infrastruktuurista. Hankkeessa kontaktoimme useita eri biotalousalan yrityksiä, ja tavoitteenamme on lisätä HAMKin tunnettuutta, löytää uusia yhteistyökumppaneita ja kasvattaa älykkäisiin bioalan ratkaisuihin liittyvien tutkimuspalveluiden kysyntää. Kontaktoituja yrityksiä oli peräti 150 kappaletta, ja yritykset edustivat erityisesti kemian, jätehuollon ja kiertotalouden aloja sekä elintarvikealaa.
Kartoituksen myötä saimme arvokkaita havaintoja tekijöistä, jotka ohjaavat tutkimustoiminnan kehitystä. Vastavuoroinen yhteistyö yritysten kanssa, tutkimustarpeiden jatkuva kartoittaminen sekä TKI-toiminnan (TKI = tutkimus, kehitys ja innovaatio) laajentaminen maakuntarajojen yli ohjaavat tutkimustoiminnan kehittämistä käytännössä.
Vastavuoroisuus tutkimuksen kehittymisen ajurina
Hämeen ammattikorkeakoulun tutkimustoiminta rakentuu tiiviille yhteistyölle alueen toimijoiden, erityisesti yritysten, kanssa. Tämän yhteistyön ytimessä on vastavuoroisuus, joka on keskeinen tekijä tutkimustoiminnan kehittymiselle, sillä se luo pohjan jatkuvalle tiedonvaihdolle ja uusien tarpeiden tunnistamiselle. Vastavuoroisuudella tarkoitetaan tässä molemminpuolista aktiivista vuorovaikutusta (kuva 1), jossa sekä ammattikorkeakoulu että yritykset saavat lisäarvoa yhteistyöstä. Vuorovaikutus voi olla muodoltaan perinteisen dialogin ylläpitoa, maksullisia yrityksille tarjottavia tutkimuspalveluita, yhteisiä tutkimus- ja kehityshankkeita ja opiskelijaprojekteja.
Vastavuoroisuus tuo yrityksille tarvitsemansa tutkimustiedon ja -palvelut, kun taas ammattikorkeakoulu kehittää tutkimustoimintaansa ja palveluitaan vastaamaan entistä paremmin todellisia työelämän tarpeita. Yritykset tuovat ammattikorkeakoululle käytännön kokemuksia ja reaalimaailman haasteita, kun taas ammattikorkeakoulu tuo ajankohtaisen tutkimuksen ja teoreettisen tiedon.
Vastavuoroisuus ammattikorkeakoulun ja yritysten välillä voi parantaa molempien osapuolten rahoitusmahdollisuuksia. Ammattikorkeakoulujen tutkimustoiminta tarjoaa yrityksille mahdollisuuksia osallistua hankkeisiin, joissa ne voivat saada osansa hankerahoituksesta. Ammattikorkeakoulun koordinoimaan hankkeeseen osallistuminen avaa yrityksille väylän hyödyntää julkista rahoitusta, kuten esimerkiksi EU:n kehitysrahastoja, joiden tavoitteleminen kokemattomana ja yksin voi olla haastavaa.
Vastaavasti yritykset tuovat rahoitusmahdollisuuksia ammattikorkeakoululle. Yritysyhteistyö voi vahvistaa ammattikorkeakoulun asemaa kilpaillessaan ulkopuolisesta tutkimusrahoituksesta, sillä vahvat yrityskumppanuudet voivat olla merkittävä valtti rahoitushakemuksissa.
Vastavuoroisuus varmistaa, että tutkimustoiminta ei “elä omaa elämäänsä” irrallaan yhteiskunnasta, vaan se on aktiivisessa suhteessa alueen elinkeinoelämän ja muiden toimijoiden kanssa. Parhaimmillaan vastavuoroisuus synnyttää uusia innovaatioita, jotka hyödyttävät yhteiskuntaa laajemminkin.
Tasapainottelua aluekehityksen ja tutkimustoiminnan laajentamisen välillä
Aluekehitys on yksi ammattikorkeakoulujen lakisääteisistä tehtävistä, ja HAMK on sitoutunut Kanta-Hämeen kehitykseen. Pienen alueen haasteena on kuitenkin se, että yrityksiä on rajallinen määrä, ja jossain vaiheessa paikallinen tutkimuspalveluiden kysyntä voi saavuttaa kyllästymispisteensä. Tästä syystä on tärkeää pohtia, kuinka tutkimuspalveluiden tarjoamista ja yritysyhteistyötä voidaan laajentaa Kanta-Hämeen ulkopuolelle ja jopa kansainvälisesti.
TKI-toiminnan laajentuminen muihin maakuntiin ja kansainvälisiin yhteistyöverkostoihin ei ainoastaan vahvista HAMKin tutkimustoimintaa, vaan tuo myös uusia ideoita ja innovaatioita takaisin Hämeeseen. Tämä laajentuminen tukee lopulta oman osaamisen kasvua, jolloin kehitetty osaaminen palaa takaisin alueelle ja ammattikorkeakoulun rooli aluekehittäjänä vahvistuu. Laajentaminen muihin maakuntiin tukee asemaa yhteiskunnallisena vaikuttajana, mikä on luonnollisesti myönteinen asia.
Ammattikorkeakoulut voivat toisinaan suhtautua varauksellisesti oman alueensa kilpailuun, ja yritykset puolestaan saattavat haluta pysyä lojaaleina oman alueensa ammattikorkeakoululle. Kuitenkin nykyajan merkittävimpien haasteiden ratkaisemiseksi ei ole tarkoituksenmukaista toimia erillään tai puolustaa kapeasti omaa toimintakenttäänsä. Sen sijaan kannattaa panostaa laaja-alaiseen yhteistyöhön, joka mahdollistaa suuremman vaikuttavuuden ja kestävien ratkaisujen syntymisen.
Yritysten tutkimustarpeiden selvittäminen palvelee tutkimustoiminnan kehittämistä
Hämeen ammattikorkeakoulussa olemme selvittäneet hämäläisten biotalousalan yritysten tutkimustarpeita ja samalla tehneet tutkimustamme tunnetuksi. Yritysten tutkimustarpeiden selvittäminen tukee tutkimuksemme kehittymistä. Kartoituksen myötä selvisi, että osa yritysten tarpeista oli ennakoitavissa, mutta joukossa oli myös yllättäviä havaintoja. Esimerkiksi matalamman teknologian yritys saattoikin tarvita korkean teknologian ratkaisuja kehitystyössään.
Pienillä yrityksillä ei välttämättä ole aina resursseja suuriin tutkimuspalveluihin. Tällaisille yrityksille tutkimuspalvelut voivat tarjota esimerkiksi laitekokeiluja ja yksittäisiä testauksia, mikä madaltaa kynnystä osallistua tutkimustoimintaan. Suurempia yrityksiä kiinnosti puolestaan ammattikorkeakouluista valmistuva työvoima ja opiskelijatyöt. Suurilla yrityksillä on usein omia resursseja, tutkimustoimintaa ja tuotekehitystä, mikä tekee sopivien palveluiden määrittelystä haastavampaa.
Tutkimustarpeiden kartoittamisen ohessa havaittiin, että yritysten tietoisuus ammattikorkeakoulun tutkimuksesta ja sen mahdollistamasta yhteistyöstä vaihtelee paljon. Osa yrityksistä ei ole lainkaan tietoinen näistä mahdollisuuksista, toiset ovat jo osallistuneet hankkeisiin ja kokenut ne hyödyllisiksi. Osa taas on vasta tutustumassa tarjolla oleviin yhteistyömuotoihin. Tietoisuuden lisääminen ammattikorkeakoulun tarjoamista tutkimuspalveluista ja muista yhteistyömuodoista onkin keskeinen tehtävä, jotta yhä useammat yritykset pääsevät hyödyntämään niitä ja ammattikorkeakoulun tutkimus kehittymään.
Lopuksi
Yhteistyö tutkimustoiminnassa on olennainen tekijä, joka tukee sekä paikallisten yritysten kasvua että Kanta-Hämeen kehitystä. Vastavuoroinen yhteistyö yritysten kanssa on välttämätöntä tutkimuksen jatkuvalle kehittämiselle. Koska Kanta-Häme on pieni alue, tutkimuspalveluiden ja yhteistyön laajentaminen yli maakuntarajojen ja kansainvälisiin verkostoihin on tärkeää paitsi HAMKin myös koko alueen kehityksen kannalta.
Hankkeen kokemukset ovat osoittaneet, että emme aina tarkalleen tiedä, millaisia tutkimustarpeita yrityksillä on, eivätkä yritykset välttämättä itsekään tunnista niitä selkeästi. Yritysten tarpeet ovat moninaisia ja vaihtelevia, joten tarjotaksemme heille relevantteja tutkimuspalveluja meidän on sitouduttava jatkuvaan ja avoimeen vuorovaikutukseen.
Kirjoittajat
Sara Syvälahti, projektityöntekijä Smart Bio Center osana RUN-Eurooppa-yliopiston biotalouden innovaatiohubia (SmartBio) -hankkeessa
Tuula Aaltonen, Senior Specialist, International RDI, Smart Bio Center osana RUN-Eurooppa-yliopiston biotalouden innovaatiohubia (SmartBio) -hankkeessa