Tiimityöskentelyn peruspilarit

Hämeen ammattikorkeakoulun biotalouden yksikössä siirryttiin tiimioppimiseen syksyllä 2013. Tiimioppimisen edellytyksenä on opetussuunnitelma, jossa alan ilmiöitä voidaan käsitellä kokonaisvaltaisesti. Opetussuunnitelmien uudistustyö tehtiin edellisen lukuvuoden aikana.

Tiimioppimiseen siirtyminen on merkinnyt suurta muutosta agrologikoulutuksessa. Muutos näkyy henkilöstön uusina toimintatapoina, ehyempinä opintokokonaisuuksina ja joustavampana toimintana. Aloittaville, toisen asteen suorittaneille opiskelijoille tiimiopiskelu on pääosin uutta. On herännyt kysymys, miten toisen asteen opiskelijoita voitaisiin valmentaa niin, että siirtyminen korkea-asteen opiskeluun tapahtuisi mahdollisimman sujuvasti.

Tiimityöhön siirtyminen on monimutkainen muutosprosessi (Spiik 1999, 33). Se edellyttää sekä asioiden että ihmisten toiminnan samanaikaista kehittämistä (Skyttä 2005, 44). Biotalouden yksikössä tiimityöskentelyyn valmentautuminen alkoi vuonna 2007. Useiden kehittämishankkeiden avulla on panostettu henkilöstön pedagogisten ja tietoteknisten valmiuksien parantamiseen. Nykypäivänä asiantuntijuus perustuu yhteiseen tiedon tuottamiseen ja sen jakamiseen (Helakorpi n.d.). Tiimityön perusedellytyksenä ovatkin yhteisölliset työkalut, jotka mahdollistavat saumattoman työskentelyn. Tiimissä keskeistä on asioiden yhteinen prosessointi ja yhdessä kehittyminen, yhteisen uuden tiedon tuottaminen.

Biotalouden yksikössä tiimityön peruspilareiksi on hahmotettu seuraavat tekijät:

• Yhteissuunnittelu ja yhdessä sovitut pelisäännöt. Yhteissuunnittelu merkitsee yhteisen ymmärryksen luomista, yhteisesti jaettuja tavoitteita, keinoja ja menettelytapoja. Käytännössä suunnittelutyöhön varataan kalenterista yhteisiä ajankohtia ja yhteinen tekeminen tehdään näkyväksi dokumentaation avulla.
• Avoimuus, läpinäkyvyys, positiivisuus ja luovuus. Avoin toiminta antaa tilaa erilaisuudelle ja rakentaa sallivaa kulttuuria. Läpinäkyvyyden kautta ovia avataan eri toimijaryhmien välille. Onnistumisista ja ongelmista keskustellaan niin, että kaikki ovat tietoisia asioiden tilasta. Positiivinen lähestymistapa tuo energiaa ja mahdollistaa elintärkeän luovuuden käytön. Erilaiset tarpeet ja tavoitteet edellyttävät luovien ratkaisujen rakentamista, valmiuksia nähdä asiat monesta näkökulmasta.
• Arvostus, luottamus, tasavertaisuus. Hyvään lopputulokseen päästään, kun osataan arvostaa toisten työtä. Tämä edellyttää erityisesti hyvää itse‑ ja toisten tuntemusta. Kun hyväksytään erilaisuuden voima ja sitä arvostetaan, pystytään rakentamaan luottamusilmapiiriä, joka on tuloksekkaan toiminnan lähtökohta. Tasavertainen kohtelu on merkittävä ilmapiiritekijä. Jos koetaan, että tasavertaisuus ei toteudu, epäluulot kasvavat ja arvostus murenee.
• Kokonaisvaltaisuus. Oleellista on osata ajatella asioita suurempina kokonaisuuksina sen sijaan, että tarkastelisi pieniä yksityiskohtia ja antaisi niiden ajaa kokonaisedun edelle. Jokaisen tulee nähdä oma osuutensa kokonaisuudessa ja ymmärtää, että päätökset tulee tehdä kokonaisuuden, ei yksittäisten asioiden näkökulmasta.

Yllä kuvattuihin peruspilareihin perustuva toimintakulttuuri luo tiimityöskentelyssä tarvittavaa yhteisöllisyyttä, joka on yhdessä tekemistä ja erityisesti kokemista. Mielekkäiden kokemusten avulla on mahdollisuus saavuttaa tuloksia kollegojen ja opiskelijoiden kanssa. Merkittävin tekijä on kuitenkin pedagoginen näkemys eli usko siitä, miten ihminen oppii ja omaksuu uusia asioita. Pedagoginen näkemys vaikuttaa vahvasti opettajan työtapaan sekä opiskelijan odotuksiin opettajan roolista.

Biotalouden yksikön kokemuksia tiimioppimisesta on jaettu muun muassa toisen asteen opettajille suunnatussa koulutuksessa. Myös joukko lukiolaisia on päässyt konkreettisesti tutustumaan tiimiopetukseen osallistumalla viikon ajan ammattikorkeakouluopetukseen Mustialassa.