Sidosryhmätyöskentelyn merkitys maaseudun kehittämistyössä

Maaseudut ovat autioitumassa ympäri Eurooppaa, ja siellä asuva väestö on yhä iäkkäämpää. Maaseuduilla ja maankäytöllä on suuri merkitys luonnon monimuotoisuuteen, ihmisiin ja nykyään myös huoltovarmuuteen sekä turvallisuuspolitiikkaan. Päättäjät, joiden tehtävänä on ratkaista maaseutujen alueelliseen elinvoimaan liittyviä haasteita, joutuvat pohtimaan monin eri tavoin käytössä olevien keinojensa vaikutuksia ja hyötyjä.

Vuosien 2019–2022 aikana toteutettiin PoliRural (PoliRural – Future Oriented Collaborative Policy Development for Rural Areas and People) -hanketta, jonka tavoitteena oli tutkia ja innovoida uusia työvälineitä ja toimintatapoja maaseutupolitiikan kehittämistyöhön, erityisesti poliittisen päätöksenteon tueksi.

Hankkeen toimintatapana olivat tutkimukset, innovoinnit ja kokeilut valituilla pilottialueilla. Mukana oli 12 erilaista maaseutualuetta eri maista. Kanta- ja Päijät-Hämeen maakunnat toimivat hankkeessa yhtenä suomalaisena Hämeen pilottialueena.  Muut 11 pilottialuetta olivat Flander (Belgia), Monaghan (Irlanti), Segobriga (Espanja), Vidzeme (Latvia), Mazowieckie (Puola), Central Bohemia (Tsekki), Slovakia, Keski-Kreikka (Kreikka), Apulia (Italia), Gevgelica-Strumica (Pohjois-Macedonia) ja Galilee (Israel). Alueet olivat kooltaan ja toiminnoiltaan erilaisia, myös politiikkatoimiltaan. Hankkeessa ne ryhmiteltiin alueiden tärkeimpien kehittämisteemojen ympärille, kuten vihreä talous, digitalisaatio, vetovoimaisuus, yrittäjyys ja niin edelleen. (PoliRural, 2021).

Sidosryhmien osallistaminen alueen kehittämiseen oli tutkimustoiminnan ydintä. Hankkeen alussa jokainen vastuuorganisaatio kokosi alueelleen sidosryhmän, joka edusti alueen poliittisia päättäjiä, maaseutuyhteisöä, potentiaalisia ja/tai hiljattain maalle muuttaneita sekä maaseudun kehittämisen asiantuntijoita. Määrällisenä tavoitteena oli kasvattaa sidosryhmä hankkeen aikana 38 osallistujaan. Hämeen pilotissa tavoite ylittyi ja mukana oli kaikkiaan 51 osallistujaa.

Sidosryhmän toiminnasta PoliRural-hankkeessa

PoliRural-hankkeessa sidosryhmän merkitys oli suuri, koska se oli hankkeen kohderyhmä. Aluekehittäminen lähti alueen tarpeista, ja siinä hyödynnettiin tulevaisuuden ennakoinnin ja yhteiskehittämisen menetelmiä. Sidosryhmä, joka edusti kyseessä olevan alueen asukkaita ja toimijoita, tiesi parhaiten, millaisessa ympäristössä haluaa asua ja tehdä töitä tai työllistää muita.

Sidosryhmän roolina oli luoda visio, mihin suuntaan alueella halutaan kehittyä. Sidosryhmän kanssa pohdittiin alueen ja asukkaiden nykytilaa ja tarpeita kyselytulosten perusteella. Visiota ja kehittämisen tarpeita päivitettiin työpajoissa. Samalla hankkeessa tehtiin tutkimustyötä ja haastatteluja alueen tarpeiden ja ohjelmien linkityksestä ja mahdollisten toimien puutteesta, sekä kerättiin tilastotietoja.

Nykytilannekartoituksen jälkeen keskityttiin uusien teknisten työkalujen rakentamiseen, jotta ne antaisivat uutta kokonaiskuvaa alueesta. Tekstinlouhintaa testattiin hankkeessa kerättyjen strategioiden, raporttien ja muiden sähköisten lähteiden analysointiin. Toinen testityökalu oli systeemin dynaaminen mallinnus. Alueille tehtiin omat testimallit, joilla pystyi kokeilemaan eri tekijöiden vaikutuksia alueen tulevaisuuteen, esimerkiksi koulutustason tai väestörakenteen muutoksen vaikutusta haluttuun tilanteeseen. Työkalujen rakentaminen ja testaus tapahtui pääasiassa hanketoimijoiden kautta. Sidosryhmälle esiteltiin työkaluja ja he pääsivät kommentoimaan niiden sisältöä. Työn anti sidosryhmälle oli tietoisuus uusista mahdollisista työkaluista. Tutkimuksessa opittiin, että uusien työkalujen luominen ja rakentaminen haluttua käyttöä varten vaatii runsaasti perehtymistä, aikaa ja testaamista.

Lopuksi alueille laadittiin sidosryhmän kanssa toimintasuunnitelma haluttuun tavoitteeseen pääsemiseksi (PoliRural, 2022). Sidosryhmäyhteistyö oli aktiivista, hankkeen erilaisia sidosryhmätilaisuuksia oli parikymmentä.

Sidosryhmän rooli ja sitoutuminen kehittämistyöhön yleisesti

Sidosryhmien merkitys kehittämistoiminnassa yleisesti nousi uudestaan esille PoliRural-hankkeen päätöstilaisuudessa joulukuussa 2022. Sidosryhmän merkitys koettiin tärkeäksi, varsinkin alueellisessa kehittämistyössä.

Sidosryhmän päätöstilaisuudessa ja samalla järjestetyssä palautetilaisuudessa tuli esille, että sidosryhmätyöskentelyn merkitys oli vaihdellut osallistuneen henkilön position mukaan. Osa sidosryhmäedustajista osallistui työskentelyyn aktiivisesti osana työnkuvaansa, koska hankkeen teema kuului selkeästi organisaation toimintaan. Yleensä maaseudun ja aluekehittämisen verkostojen kokoonpanot tulevat ylemmältä taholta annettuna, lakiin perustuen, kuten Valtioneuvoston asettama Maaseutupolitiikan neuvosto (MANE) (Laki maa- ja elintarviketalouden, maaseudun sekä saariston tutkimus- ja kehittämishankkeiden rahoituksesta 1413/2011 § 5a) ja maakuntien yhteistyöryhmät (MYR), jotka maakuntahallitus asettaa (Laki alueiden kehittämisestä ja Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan toimeenpanosta 756/2021 § 19).

Keskusteluissa nousi esiin sidosryhmän jäsenen tehtävän tai roolin kuvaus. Osallistujat toivoivat määrättyä tai ennalta annettua tehtävää tai roolia, jotta omalla panoksella, sitoutumisella olisi työssä merkitystä. Roolin merkitys korostuu erityisesti yksityishenkilöillä, yrittäjillä tai asukkailla.

Palautetilaisuudessa keskusteltiin sidosryhmän jäsenen tehtävistä yleisesti. Erityisesti kehittämisasiantuntijoiden toivottiin jalkautuvan paikallisen tason kehittämistyöhön. Esimerkiksi kylien tulevaisuusillat hyötyisivät laajemmista näkökulmista, joita vaikkapa alueen kehittämis- tai koulutusorganisaatiot voisivat tuoda esiin. Maaseudun asujien mielestä kehittämishankkeiden tilaisuuksien järjestäminen voidaan kokea etuoikeutena. Tilaisuudet sitouttavat asukkaita niin hankkeen tavoitteisiin kuin muihin siellä oleviin alueen toimijoihin. Yhteisöllisyyden rakentamisessa autenttiset ympäristöt ovat tärkeässä roolissa.  

Sidosryhmätyön vaatima aika ja tilaisuuksien ajankohdat vaihtelevat osallistujien mukaan. Siinä missä osa sidosryhmäläisistä sovittaa kokouksen virka-aikaan, osa toivoi sen olevan nimenomaan perinteisen virka-ajan ulkopuolella. Tasapainon hakeminen siten, että mahdollisimman moni voisi osallistua, vaatii joustoa kaikilta sidosryhmän jäseniltä. Toiveet voivat erota organisaation edustajien, maakunnan asukkaiden tai potentiaalisten asukkaiden mukaan siinä, milloin yhteiset tapaamiset olisi parasta järjestää.

Sidosryhmäkyselyn tuloksia sidosryhmän dynamiikasta 

PoliRural-hankkeen sidosryhmälle ja Päijät-Hämeen liiton ylläpitämälle sidosryhmäverkostolle lähetettiin sähköinen kysely hankkeen jälkeen. Vastausaika oli 3.2.–24.3.2023. Kyselyllä haluttiin selvittää maaseudun kehittäjien motivaatiota, tarpeita ja ylipäätään sitoutumista yhteiseen kehittämiseen. Lisäksi haluttiin tietää, mikä rooli sidosryhmillä on työskentelyssä ja miten saadaan maaseudun ihmiset, asukkaat, paremmin mukaan. Kyselyn tavoitteena oli käytännön sidosryhmäyhteistyön kehittäminen ja yhteistyön lisääminen jatkossakin esimerkiksi koulutusorganisaatioiden kehittämishankkeissa. Taustalla tunnistettiin Hämeen ammattikorkeakoulussa tehtyjen laatuarviointien perusteella, että korkeakouluilla ei ole riittäviä keinoja luoda ja ylläpitää suhteita ympäristön toimijoihin (Linko ym., 2021, Linko ym., 2022).  

Kyselyyn saimme vastauksia 14 kappaletta, noin 200 kyselyn saaneesta. Kyselyssä taustamuuttujiksi valikoitui asuinpaikka, työnantajatausta ja aiempi kokemus hanketyöstä. Aineiston pienuuden takia esittelemme tuloksia yleisellä tasolla.

Miten päädytään mukaan kehittämistoimintaan?

Muiden henkilöiden suosittelu oli sidosryhmävastaajien mielestä paras tapa saada uusia henkilöitä mukaan kehittämistoimintaan. Myös epämuodollinen kutsuminen ja avoin haku katsottiin hyväksi tavaksi. Toimijoiden kartoittamista sidosryhmäanalyysillä suositeltiin, jotta saataisiin oikeat tahot mukaan. Kyselyn mukaan vastaajat olivat päätyneet mukaan maaseudun kehitysverkostoihin pääasiassa oman aktiivisuuden ja kiinnostuksen kautta tai oman työnantajan/taustaorganisaation määräämänä.

Sidosryhmätyön osaamis- ja motivaatiotekijät

Kyselyssä kartoitimme myös sitä, minkälaista osaamista arvostetaan maaseudun kehittäjässä. Erityisen arvostettuja osaamisia olivat yhteistyö ja verkostoitumistaidot sekä viestinnälliset taidot. Näissä keskiarvo seitsenportaisella asteikolla (1–7) oli yli viiden. Seuraavaksi eniten arvostusta sai osallistujan suulliset esiintymistaidot. Myös osaamista toimia alueellisena ja toimialan edustajana arvostettiin.

Vastaajien sidosryhmäkokemus vaihteli huomattavasti. Neljästätoista vastaajasta kuusi kuului selkeisiin maaseudun kehittämishankkeiden konkareihin, jotka olivat olleet jollain tavalla mukana aktiivisessa aluekehitystyössä, jota oli tehnyt tiimi, ryhmä tai verkosto viiden viime vuoden aikana. Nämä henkilöt olivat osallistuneet sidosryhmiin 50–150 kertaa. Kahdeksalla vastaajalla oli kokemusta vähemmän, eli heillä oli 0–20 aiempaa osallistumista.

Tätä jakaumaa hyödynsimme muodostamalla kaksi erillistä ryhmää, kun halusimme arvioida vastausten kautta henkilöiden motivoitumista maaseudun kehittämistoimintaan. Vastausten perusteella näyttäisi, että kokeneet henkilöt suhtautuvat positiivisemmin kehittämistoimintaan ja näkivät motivaationsa hyödyllisemmäksi sidosryhmätyöskentelyssä kuin vähemmän kokeneet sidosryhmän jäsenet (kuva 1).

Tärkeimpänä motivaattorina sidosryhmätyöhön pidettiin syntyneitä ja odotettavia tuloksia. Vähemmän kokeneiden vastauksissa korostui sidosryhmätyön hyöty erityisesti lähiyhteisölle. Lähiyhteisölle saatavaa hyötyä ja ryhmän jäsenten yhteenkuuluvuutta arvostettiin. Ylipäätään ”hyvää meininkiä” pidettiin tärkeänä. Vastaajien mukaan sillä tarkoitettiin muun muassa päämäärätietoisuutta, tuotettuja konkreettisia tuloksia, avoimuutta, tasapuolisuutta, yhteistä tekemistä, välitöntä ilmapiiriä ja luottamuksellisuutta. Sidosryhmätyön osallisuuden tunnetta vastaajille toi säännöllinen tiedonsaanti, kuulluksi tuleminen sekä se, että pystyi tuomaan omaamaansa tietoa kehittämisen tueksi. Myös oman roolin ja tavoitteen tunnistamista pidettiin tärkeänä osallisuuden tuntemuksessa.

Maaseudun kehittämishankkeiden arvostus

Sidosryhmäkyselyn mukaan hyvät kehittämishankkeet synnyttävät uusia yrityksiä ja työpaikkoja (keskiarvo 6,1 asteikolla 1–7). Hyvät hankkeet myös aktivoivat maaseutua, ovat kansallisesti tärkeitä, lisäävät asukkaiden tyytyväisyyttä ja lisäävät maaseudun näkyvyyttä yleensä.

Kyselyssä kysyttiin myös, mitä korkeakouluilta odotetaan ja missä nähdään kehittämiskohtia kehittämishankkeissa. Toimijat pitivät korkeakouluja tärkeinä uuden tiedon levittämisessä, innovatiivisissa kokeiluissa ja yhteistyökumppaneina sekä toivoivat sitoutumista asian todelliseen ja vaikuttavaan kehittämiseen eikä pelkästään työelämäyhteyksien luomiseen opiskelijoille.

Vastaajat antoivat yleisarvosanan seitsemän sille, miten erilaiset kehittämishankkeet ovat kehittäneet maaseutua (mediaanina, asteikolla 0–10). 

Sidosryhmätyön hyödyt

Avoimeen kysymykseen “Millaista hyötyä ja oppia koet saavasi sidosryhmätyöstä?” saimme monia mielenkiintoisia näkökulmia. Sidosryhmätyössä yhdessä ja toisilta oppiminen on yksi keskeisimmistä hyödyistä, kuten myös vallitsevien arvojen ja tavoitteiden kuuleminen. Sidosryhmätyö laajentaa verkostoja ja lisää siten näkökulmia asioihin. Kuten joku vastaajista kommentoi, että ”omassa organisaatiossa saattaa osaltaan siiloutua”. Kehittämishankkeiden toivotaan aidosti vaikuttavan asioihin ja asioiden etenemisen seuranta ryhmissä motivoi, vaikka tuloksia tulisi vuosien kulussa pikkuhiljaa. Erilaisissa ryhmissä mukana olo opettaa myös erilaisten menetelmien käyttämistä, kuten osallistamisen tapoja ja lisää vuorovaikutustaitoja.

Päätelmiä sidosryhmätyön merkityksestä maaseudun kehittämisessä

PoliRural-hankkeen kaltainen sidosryhmätoiminta, jossa ruohonjuuritason henkilöt ja paikalliset asukkaat ovat mukana aluekehittämistyössä, on toivottava ja tulevaisuuden suuntaus. Yhteiskehittämisen kulttuuri on Suomessa kasvanut, ja vaatimus siihen on lisääntynyt myös rahoittajien, esimerkiksi Euroopan unionin suunnasta. Sidosryhmätyöskentelyn fasilitointimenetelmiä osataan käyttää, ja erilaiset työkalut ja toiminta-alustat ovat tulleet tutummiksi sekä fasilitoijille että osallistujille. Lisäksi korona-aika mahdollisti osallistumisen yhä useammalle henkilölle, kun etäosallistuminen oli mahdollista pitkien matkojen päästäkin.

Sidosryhmään kuuluvien henkilöiden tunnistamiseen, sitouttamiseen ja tasavertaisuuteen kannattaa panostaa. PoliRural-hankkeessa se oli etukäteen määritelty sekä laadullisesti että lukumääräisesti. Rooli ja sitoutuminen varmistettiin kirjallisella suostumuksella. Sidosryhmiin osallistumisen tapoina tullevat tulevaisuudessa olemaan yhä avoimemmat kehitys- ja innovaatioympäristöt.

PoliRural-hankkeen haasteena oli tutkimus- ja innovaatiotoiminnan linkittäminen todelliseen kansalliseen ja alueelliseen maaseutupolitikan kehittämistyöhön. Toisaalta se oli sitä, mitä kehittämishankkeilta toivotaan: konkretiaa ja vaikuttavuutta. Sidosryhmätyöskentely ja kysely osoittivat, että sidosryhmätyön parasta antia on erilaisten näkökulmien ja tiedon ja kokemusten välittäminen toisille.

Tulokset osoittivat laaja-alaisen yhteistyön tarpeen. Esimerkiksi eri rahoittajatahojen välistä suunnittelua ja koordinaatiota tarvitaan aluekehittämisen tukemiseksi, mutta sen vastuuttaminen jollekin taholle ei ole yksiselitteistä. Jos koordinoivan ”orkestroijan” roolia ei ole sisäänrakennettu jonkin toimijan ydintoimintaan, jää se helposti pintapuoliseksi eikä syvällisempää yhteistyötä tavoiteta. Toimijoiden siiloutuneet roolit (Friman ym., 2021) haastavat yhteistyön kehittymistä, eikä pitkän ajan kuluessa muodostuneita rooleja ja toimintamalleja muuteta hetkessä. Kehittämistyössä tarvitaan pitkäjänteisyyttä.

PoliRural-hankkeen tuloksia ja työkaluja viedään eteenpäin ja hyödynnetään uudessa Horisontti Eurooppa -ohjelman rahoittamassa innovaatiohankkeessa PoliRuralPlus vuoden 2024 alusta eteenpäin. Myös tässä uudessa hankkeessa sidosryhmätyöskentelyn kautta arvioidaan hankkeen innovaatiotoimia, niiden tuloksia, hyödynnettävyyttä ja skaalaamista alueen kehittämiseksi.