Metsäalan koulutus ja kasvava luontomatkailu

Metsään sijoittuvien luontoreittien ja -alueiden ylläpitäjien ja huoltajien työnkuva vaatii muutoksia luontomatkailun suosion kasvaessa. Metsätalousinsinöörien koulutuksessa tulee myös ottaa huomioon nämä kasvun aiheuttamat muutokset. Tässä artikkelissa esitellään muutoksia sekä niiden toteuttamiseen olemassa olevia välineitä, jossa digitaalisuuden luomat mahdollisuudet ovat merkittävässä roolissa.

Matkailu, ja varsinkin luontomatkailu, on suuressa kasvussa niin kotimaassa kuin kansainvälisillä markkinoilla. Puhdas luonto onkin mitä mainioin markkinointivaltti Suomelle. Uudenlaisia haasteita kuitenkin tuo kasvava luontomatkailijoiden määrä. Kansainväliset matkailijat lisäävät haasteita entisestään. Kansainvälisten matkailijoiden määrän kasvaessa myös erilaiset tarpeet lisääntyvät. Tarpeet koskevat palveluiden, nähtävyyksien ja erilaisten aktiviteettien esiintuomista ja kehittämistä, mutta myös luontoreittien saavutettavuutta. Lisäksi opasteiden ja merkintöjen sekä jaettavan tiedon tulisi olla vähintäänkin englanniksi niin itse kohteessa kuin matkailijoille tarjotussa ennakkotiedossa.

Reittien ylläpidossa ja huollossa tulee huomioida reittien turvallisuus, ja erilaiset rakenteet ja palvelut, jotka on uudistettava vastaamaan nykypäivän ja kansainvälisen matkailijan tarpeita. On tärkeää ylläpitää, kehittää ja investoida sellaisiin kohteisiin, jotka kiinnostavat luontomatkailijoita, joissa on kävijöitä ja jotka tuovat esille alueen erityisyyksiä, arvoja ja identiteettiä.

Metsähoidon ja -koulutuksen kehittäminen luontomatkailu huomioiden

Luontomatkailu sekä metsien monikäyttö on hyvä huomioida entistä paremmin alan koulutuksessa. Matkailusta saatavista hyödyistä sekä mahdollisista tuloista tulisi osata informoida metsänomistajia tehokkaammin ja saada heidät ottamaan luonnossa liikkujat paremmin huomioon. Esimerkiksi jos metsänomistajalla on metsässään luontopolku ja laavu, hän voi antaa ne korvausta vastaan matkailuyrittäjän käyttöön. Näin metsänomistaja saisi tuloja metsästään koko metsän kiertoajan. Tämä myös kannustaisi pidentämään metsän kiertoaikaa taimikosta hakkuuaukeaksi tai siirtymään mahdollisesti kokonaan jatkuvan kasvatuksen piiriin.

Nykyaikaisen metsäkoulutuksen tulisikin suuntautua entistä enemmän luontomatkailuun, hyvinvointiin sekä muuhun metsien monikäyttöön. Näin hyvin hoidetulta luontopolulta palveluineen saattaisi saada mukavasti ylimääräistä tuloa metsänomistajalle. Unohtamatta tietenkään itse metsätaloutta, josta metsänomistajat, ainakin vielä toistaiseksi, saavat suurimmat tulonsa. Myös metsänhoidolliset asiat voitaisiin ottaa paremmin huomioon luontomatkailualan koulutuksessa ja näin lähentää opiskelusuuntia toisiinsa nähden, jolloin voisi syntyä uusia innovaatioita sekä konsepteja molemmille aloille, kun eri tahot ymmärtäisivät paremmin toisiaan ja osaisivat ottaa asiat uudella tavalla huomioon.

Kehittämistyössä tulee huomioida ympäristö- ja luonnonsuojelu sekä kestävä kehitys. Erityisesti Kanta-Hämeessä lyhyiden päiväretkikohteiksi soveltuvien reittien ylläpitoon sekä päivitykseen olisi hyvä investoida, jotta ne vastaisivat matkailijoiden nykyaikaisia vaatimuksia.

Esimerkiksi Hämeen ammattikorkeakoulun vetämän DigiTrail -hankkeen (www.digitrail.fi ja www.hamk.fi/digitrail) sovellusta testanneet kansainväliset opiskelijat toivoivat enemmän palveluita ja helpompaa saavutettavuutta reiteille, erityisesti julkisilla kulkuneuvoilla. Reittien aloituspisteelle ja keskeisille paikoille kaivattiin kuivakäymälöitä sekä alueen kartta- ja esiteautomaatteja. Toiveissa oli myös säilytyslokeroita ja matkamuistoautomaatteja aloituspisteille, joissa ei sijaitse ravintolaa, luontokeskusta tai muuta toimijaa vastaanottamassa luontomatkailijoita ympäri vuoden.

Luontomatkailijat on hyvä ohjata kulkemaan ylläpidetyille ja opastetuille reiteille jo pelkästään kestävän kehityksen mukaisesti. Uusien reittien rakentaminen tai opastaminen reiteille, joilla ei ole ylläpitoa, rasittavat luontoa ja sen monimuotoisuutta sekä tuovat lisäkustannuksia, eivätkä huoltamattomat reitit ole turvallisia. Reiteille ohjaamisessa on hyvä huomioida asiakkaiden mieltymykset ja näkemys siitä, mikä on suosittu ja mukava reitti. Jo olemassa olevien reittien pitäminen mielenkiintoisina ja vuodesta toiseen yllätyksellisinä ovat kannattavia investointeja. Investoinnit voivat olla pieniäkin asioita, eikä niiden välttämättä tarvitse olla konkreettisesti näkyviä seikkoja, vaan digitaalisuus voi tulla tässä avuksi.

Digitaalisuus antaa monia mahdollisuuksia

Digitaalisuutta voidaan hyödyntää hyvinkin yksinkertaisilla teknisillä ratkaisuilla kauniiden paikkojen esille tuomiseksi. Näin on tehty mm. DigiTrail-hankkeessa. Hankkeessa toteutettu sovellus toimii digitaalisena eräoppaana luonnossa – toimien ikään kuin autojen navigaattori – tuomalla reittien varrelta mielenkiintoista tietoa luontomatkailijoille ja mahdollistamalla uudenlaisia elämyksiä. Sisältöjä voidaan luoda vain mielikuvitus rajana.

Tarinat ovat tärkeä osa alueita, niiden kulttuuria ja matkailua. Luontomatkailussa tulisikin suosia tarinallisuutta, tuoda sen avulla matkailijoille tietoon luonnon haavoittuvaisuutta ja oppia siitä, kuinka he voivat olla osa hyvää kestävää kehitystä omalla toiminnallaan ja tavoillaan. On tärkeä opettaa uudet sukupolvet, matkailijat ja paikalliset pitämään metsät siisteinä ja omalla toiminnallaan olemaan vahingoittamatta kallisarvoista luontoa. Mielenkiintoista olisikin osallistaa luontomatkailijoita tietyissä määrin metsänhoidollisiin töihin. Pääasiassa metsänhoitotyöt ovat kuitenkin parasta antaa ammattilaisten tehtäväksi, jotta metsänomistaja saa metsästään parhaan hyödyn.

Metsien ylläpitäjillä on myös käytössä useita eri digitaalisia välineitä luontoreittien kehittämistyössä. Erilaiset kartta- ja paikkatietosovellukset sekä laserkeilaus auttavat mm. metsähakkuiden sekä luontoreittien suunnittelussa, ylläpidossa sekä paranteluissa. Satelliittikuvat sekä Drone-lennokit tuovat reaaliajassa esille metsien ylläpitäjille mm. metsäalueiden tuhoja ja paloalueita, jotka on tärkeä saada luontomatkailijoiden tietoon mahdollisimman pian.

Jo olemassa olevien digitaalisten sovellusten käyttöä voisi hyvinkin lisätä ja samalla helpottaa tai ainakin nopeuttaa metsäalalla työskentelevien työtä. Kehityksen myötä varmasti erilaiset robotit tulevat hoitamaan metsiä sekä hakkuita itsenäisesti käyttäen tarkkoja puukarttoja sekä parannellen automatisoidusti myös luontomatkailijoiden käyttämiä metsäalueita.