Luonto säätelee rikkakasvien menestymistä

Mustialassa on seurattu rikkakasvien esiintymistä siirryttäessä tavanomaisesta viljelystä luomutuotantoon. Seurannassa olleella lohkolla on viljelty kahden vuoden ajan ohraa ja tutkittu aluskasvien ja rikkaäestyksen vaikutusta rikkakasvimääriin. Sääolot ovat ratkaisevasti säädelleet viljan kasvua ja rikkakasvien runsautta.

Kahden vuoden siirtymävaiheen kokemukset rikkakasveista luonnonmukaisesti viljellyllä pellolla ovat olleet toisistaan poikkeavia Hämeen ammattikorkeakoulun tutkimus- ja opetusmaatilalla Mustialassa. Vuonna 2018 alkukesän kuivuus heikensi ohran kasvua, mikä loi hyvät edellytykset yksivuotisten rikkakasvien, etenkin kuivuutta sietävän jauhosavikan menestymiselle. Savikka kasvoikin ohran päällyskasvina koko kesän. Vuoden 2019 sateet kylvöjen jälkeen puolestaan auttoivat viljan niin hyvään kasvuun, että jauhosavikat pysyivät aluskasvina koko kesän. Näin tapahtui kaikissa käsittelyissä rikkakasvikokeella, jossa tutkittiin rikkaäestyksen ja sen eri muunnelmien vaikutusta yksivuotisten rikkakasvien esiintymiseen.

Rikkakasvien hallintaa tutkittiin runsasmultaisella hietasavilohkolla. Rikkakasvien esiintymistä yritettiin rajoittaa kasvukauden alkuun ajoittuvilla rikkaäestyksillä sekä Italian raiheinää (5 kg/ha) ja valkoapilaa (2 kg/ha) sisältävillä aluskasviseoksella. Seos kylvettiin rikkaäkeen piensiemenlaatikosta viljan 2–3-lehtiasteella. Rikkaäestystä¹ tehostavana toimena oli vertailussa sokkoäestys² noin viikko ennen varsinaista rikkaäestystä (Taulukko 1). Käsittelyt toistettiin neljä kertaa ja ruutukoko oli tavanomaista suurempi (9 x 100 m), koska viljelytoimet tehtiin normaalilla maatilakalustolla.

Taulukko 1. Viljelytoimenpiteet ja rikkakasvilaskennat 2019.

Toimenpiteet 2019
Tasausäestys	25.4.
Lietteen ajo	27.4.
Äestys	29.4.
Kylvö	30.4.
Sokkoäestys	14.5.
Rikkalaskenta	21.–22.5.
Rikkaäestys	22.5.
Rikkalaskenta	31.5.
Rikkalaskenta	7.8.
Puinti	15.8.
Kasvustonäytteiden keruu	-
Rikkalaskenta	29.8.
Sänkiäestys	3.9.
Rikkalaskenta	24.–25.9.
Kyntö	26.9.

Kokeen ensisijaisena tarkoituksena on tutkia rikkakasvillisuuden kehittymistä luomuvuosien edetessä. Vuosittain toistettavilla rikkakasvilaskennoilla seurataan lajistossa mahdollisesti tapahtuvaa muutosta ja vuosittaista vaihtelua rikkakasvien runsaudessa. Erilaisten torjuntakäsittelyjen vaikutus saattaa näkyä viiveellä.

Ohra kilpaili hyvin jauhosavikan kanssa

Mustialassa aikaisemmin käytetyt rikkatorjunta-aineet tehoavat jauhosavikkaan hyvin (Berner, 2019), minkä vuoksi savikan runsaus luomutuotantoa aloitettaessa herätti kiinnostuksen. Toki jauhosavikka on yksi kevätviljapeltojen yleisimmistä rikkakasveista, erityisesti luomuviljelyssä (Salonen ym., 2011).

Tutkimustiedon mukaan pienten siementen on havaittu yleensäkin säilyvän paremmin maassa kuin suurten, koska ne sekoittuvat maahan suuria paremmin maahan ja säästyvät siten maaeläinten saalistukselta. Toki maamikrobien toksiinit ja entsyymit tuhoavat siementen itävyyksiä, mutta suuren siementuottonsa vuoksi jauhosavikoilla on määrällinen etu. (Grundy & Jones, 2002.) Savikoiden suku myös kestää kuivuutta (Maganti, Weaver & Downs, 2005).

Mustialan kokeessa rikkaäestys (kuva 1) yhdistettynä sokkoäestykseen (kuva 2) vähensi puintiin mennessä jauhosavikan määrää pelkkään rikkaäestykseen verrattuna tilastollisesti merkitsevästi (kuvio 1). Sadon määrään rikkaäestykset eivät vaikuttaneet.

Sokkoäestys yhdessä rikkaäestyksen kanssa vähensi kasvukauden alussa jauhosavikan versojen määrää rikkaäestyksen yhteydessä kylvettyyn aluskasviseokseen verrattuna. Tämä ei kuitenkaan näkynyt sadonlisäyksenä, eli rikat eivät haitanneet viljaa sen kiihkeän kasvun aikana. Huomattavaa oli, että käsittelemättömissä ruuduissa jauhosavikan määrä aleni samalla tavalla kuin rikkaäestetyissä ja rikkaäestetyissä ja aluskasvin saaneissakin ruuduissa. Puinnissa jauhosavikan määrät tasaantuivat (kuvio 1), koska ne tulivat niitetyiksi ja siemenet kerätyksi puimurin siemensäiliöön. Vuonna 2019 siementen rikkapitoisuutta ei edes laskettu, koska rikkoja oli niin vähän. Ensimmäisenä siirtymävuonna, eli 2018, rikkasiemeniä sen sijaan oli paljon ja niiden osuus sadosta oli 3–13 prosenttia. Kevätkesä 2018 oli kuiva ja jauhosavikka menestyi hyvin, toisin kuin kilpailijansa Elmeri-ohra. Jauhosavikka pääsi päällyskasviksi.

Keväällä 2019 sateet tulivat orastumisen aikaan, eikä jauhosavikka pystynyt tunkeutumaan rehevän ohrakasvuston (550 kpl/m2) läpi. Sateet tulivat niin sopivasti, että oli vaikeuksia ajoittaa rikkaäestykset. Sokko- ja rikkaäestyksen saaneilla ruuduilla ajourat näkyivätkin puintiin asti. On mahdollista, että tallautumisen vuoksi sokko- ja rikkaäestettyjen ruutujen sato oli alhaisin. Tilastollista merkitsevyyttä ei kuitenkaan saatu. Kuiva-ainesadot olivat ruuduilla hyvät, eli 5–6 tn/ha. Ympäröivän lohkon sadot olivat myös hyvät, yli 5 tn/ha (14 %).

Juolavehnä runsastuu

Monivuotisten rikkakasvien torjunta perustuu luomussa viljelykierron ja erilaisten muokkausten yhdistämiseen. Mahdollisimman suuren rikkapaineen saamiseksi koe aloitettiin erittäin haasteellisella kierrolla, jossa tavanomaisen syysvehnän jälkeen tuli kaksi siirtymävaiheen ohraa. Kevätviljaa kylvetään myös vuonna 2020 suojaviljaksi perustettavalle nurmelle.

Pieniä juolavehnäpesäkkeitä löytyi koelohkolta tavanomaisen tuotannon päättyessä 2017, ja ne laajentuivat siirtymävaiheen ohrakasvustossa huolestuttavasti. Rikkaäestysten ei kokeessa havaittu niitä vähentäneen, joskaan ei juuri lisänneenkään. Myöskään Italian raiheinää ja valkoapilaa sisältänyt aluskasviseos ei hillinnyt juolavehnän, eikä yksivuotistenkaan rikkakasvien kasvua.

Perusmuokkauksena oli alun perin tarkoitus käyttää pelkästään kyntöä. Juolavehnän runsastuessa jo ensimmäisinä koevuosina päätettiin jakaa koeruudutsyksyllä 2019; puolet ruudusta sänkimuokattiin (kuva 3) ennen kyntöä juolavehnän torjunnan tehostamiseksi. Juolavehnäversojen määrä lisääntyi kaikilla ruuduilla puintiin mennessä (Kuvio 2.). Keskimäärin lisäys oli 28 kpl/m² niillä 56 prosentilla havaintopaikoista, joilla sitä yleensä esiintyi. Juolavehnää ei esiinny vielä kovin tasaisesti koealueella, joten nyt saatuihin laskentatuloksiin pitää suhtautua varauksin.

Ennen kyntöä tehdyissä laskennoissa sänkimuokkauksen todettiin vähentäneen juolavehnän versojen määrää tilastollisesti merkitsevästi. Tulokset ovat samansuuntaisia ruotsalaisten tulosten kanssa. Niissäkin sänkimuokkaus vähensi juolavehnän versojen (Bergvist ym., 2017) määrää, mutta myös juuristomassaa (Ringselle ym., 2016). Se lisäsi lisäksi 0–130 prosenttia seuraavan vuoden satoa. Heti puinnin jälkeen tehty sänkiäestys oli myös tehokkaampi kuin 20 päivän päästä. (Ringselle ym., 2016) Mustialan kokeessa sänkiäestys venyi 19 päivään puinnista. Sänkimuokkauksen teho juolavehnään ja vaikutus ohrasatoon saadaan selville vuonna 2020 ohraa puitaessa.

Norjalaiset (Brandsæter, Thomsen, Wærnhus & Fykse, 2012) ovat tutkineet aluskasvien vaikutusta monivuotisten rikkakasvien kasvuun ja todenneet, että puna-apilan vaikutus on vähäinen. Myöskään tanskalaisessa kokeessa aluskasveilla ei todettu olleen vaikutusta monivuotisten rikkakasvien määrään (Rasmussen ym., 2005). Tulokset ovat yhteneväisiä Mustialan kokeen kanssa. Aluskasvit eivät kumpanakaan koevuonna vaikuttaneet juolavehnän kasvuun. Tosin Mustialassa aluskasvien versoja löytyi puinnin jälkeen erittäin vähän, eli niillä ei ole ollut käytännössä mahdollisuuttakaan kilpailla rikkoja vastaan. Havaintopaikoilta löytyi ennen kyntöä runsaasti jääntiviljan versoja, jotka mahdollisesti ovat haitanneet rikkakasvien syyskasvua.

Tanskalaisessa viljelykiertokokeessa (Rasmussen ym., 2014) juolavehnän todettiin runsastuneen sekä viljakasvustossa että puinnin jälkeen, etenkin jos esikasvina oli käytetty typpeä maahan jättänyttä heinäapilanurmea. Ruis sekä karjanlannan käyttö sen sijaan vähensivät juolavehnän määrää. Karjanlanta paransi satokasvin kykyä kilpailla juolavehnän kanssa. Mustialan kokeessa viljaa on ravittu kumpanakin koevuonna karjanlannalla. Niitot torjuvat juolavehnää, minkä vuoksi Mustialan viljelykierrossa latauskasvina olevan säilörehunurmen odotetaan jatkossa hillitsevän juolavehnän määrää.

¹ Rikkaäestyksellä tarkoitetaan viljan 2–3-lehtivaiheessa tehtävää yksivuotisia rikkakasveja irrottavaa ja multaavaa pintamuokkausta. Sitä voidaan soveltaa myös muille kasveille.
² Sokkoäestyksellä tarkoitetaan ennen viljan oraalle tuloa tehtävää pintamuokkausta yksivuotisten rikkakasvien torjumiseksi.