Kokemuksia tiimioppimisesta

Hämeen ammattikorkeakoulun biotalouden yksikössä siirryttiin vuonna 2013 tiimioppimiseen. Muutosprosessi oli iso, sillä lähes kaikki opetukseen ja oppimiseen liittyvät asiat tuli tarkastella uudelleen. Keskeistä oli tunnistaa tärkeimmät kysymykset, joihin tuli yhdessä etsiä vastauksia.

Mitä tiimioppimismalli edellyttää opetuksen suunnittelussa?

Tiimioppimismallin lähtökohtana on osaamisperustainen opetussuunnitelma, jossa yhden opintokokonaisuuden, moduulin, osaamistavoitteet muodostavat johonkin reaalielämän ilmiöön perustuvan kokonaisuuden. Ytimessä on kokoava tehtävä, jonka avulla osaaminen nivotaan yhteen. Kokoava tehtävä voi rakentua pienemmistä osatehtävistä. Moduuliin integroidaan myös yleisaineet; matematiikka, kielet, tietotekniikka ja viestintä. Tiimioppimisessa arviointi on yksi keskeisimmistä elementeistä. Sen tulee kytkeytyä kiinteästi osaamisen arviointikriteereihin, kulkea koko ajan mukana ja saada riittävästi aikaa. Arviointi tehdään nelikantaisesti. Siinä on mukana itse-, vertais-, opettaja- ja mahdollinen työelämäarvointi.

Miten tiimiopettaminen muuttaa opettajan työtä?

Tiimiopettamisessa substanssi- ja pedagogisen osaamisen lisäksi vaaditaan projekti- ja verkko-osaamista sekä käytännön töiden ohjaustaidot. Lisäksi pitää olla tukihenkilöitä, jotka auttavat erilaisissa ongelmatilanteissa. Opettaja toimii ohjaajana, mikä lisää vuorovaikutusta. Opiskelijat ovat enemmän itsenäisiä tiedon etsijöitä ja soveltajia. Opettajan tuleekin osata suunnitella oppimis- ja ohjausprosesseja ja johdattaa opiskelijat oppimisen ääreen. Välittävän ohjauksen keinoin huolehditaan, että oppiminen etenee. Eräs opettaja sanoi osuvasti, että opettaja on ”keskeltä ohjaaja”. Se tarkoittaa sitä, että opettaja osaa rakentaa toimivan vuorovaikutuksen opiskelijoiden kanssa. Opettajat ovat huomanneet, miten tiimioppimisen myötä oppimisen vastuu siirtyy luonnollisena prosessina opiskelijoille.

Miten tiimiopettaminen muuttaa tekemistä?

Monesti pohditaan, mikä on ryhmän ja tiimin ero. Merkittävin ero on johtamisessa ja työnjaossa. Tiimissä on vetäjä, mutta hänen tehtävänsä on enemmän jakaa tavoitteellista vastuuta kuin tehtäviä. Ryhmässä delegointi ja työnjako on keskiössä, kun taas tiimissä toimitaan enemmän roolien kautta. Tiimissä jäsenten keskinäinen vuorovaikutus synnyttää kasvavaa osaamista eri alueilla. Tiimissä tehdään todellista yhteistyötä, kun taas ryhmässä ryhmän jäsenten henkilökohtaiset vastuut ovat enemmän esillä.

Mustialan kampuksella uudistukseen ollaan oltu tyytyväisiä, eikä vanhaan haluta palata. Johdon näkökulmasta se on tarkoittanut perinteisestä työnsuunnittelusta luopumista. Asioista sovitaan hyvin karkealla tasolla. Työtehtävät määritellään tavoitteina, ei tehtävinä tai opetustunteina. Moduulien päävastuullisista opettajista sovitaan ja opettajat suunnittelevat moduulit opettajatiimeissä. Tavoitteena on, että opettaja on päävastuussa vain yhdestä moduulista samanaikaisesti.

Mitä tiimioppiminen ja ‑opettaminen edellyttää rakenteilta?

Tiimiopetukseen siirtyminen edellytti isoa muutosta opetuksen rakenteissa. Aikaisempien muutaman opintopisteen ja eri oppiaineiden perusteella rakennetuista opintojaksoista luovuttiin. Tilalle luotiin alan ilmiöistä juontuvat 15 opintopisteen kokoiset moduulit. Yksi moduuli kestää kahdeksan viikkoa. Keskittymällä yhteen isoon asiaan kerrallaan annetaan mahdollisuus syvälliseen oppimiseen.

Muutos tarkoitti luopumista perinteisistä lukujärjestyksistä. Moduulilukujärjestyksessä opiskeltavat asiat esiintyvät viikkoteemoina, joiden ympärille tekeminen suunnitellaan. Viikon ohjelmat muodostuvat lyhyistä tietoiskuista, lähityöskentelysessioista sekä itsenäisistä tiimityöajoista. Osaamisen etenemistä seurataan erilaisin näyttö- ja purkutilaisuuksin.

Joustavuutta opiskeluun tuo mahdollisuus osallistua lähisessioihin paikan päällä tai etäyhteyden avulla. Mikäli opiskelija ei osallistu lähiohjaukseen, opiskelu voi tapahtua itsenäisesti tehtäviä tehden joko nopeutetusti tai työn ohessa monimuotoisemmin. Lähtökohtaisesti suositaan tiimeissä tekoa, mutta itsenäinen tekeminen on mahdollista.

Uusien opiskelijoiden luotsaaminen tiimiopiskeluun tapahtuu heti opintojen alussa. Tiimi- ja projektioppimisen päivässä luodaan ymmärrys siitä, miten tärkeitä tiimityötaidot ovat työelämässä. Samalla pohditaan henkilökohtaisten kokemusten avulla oppimisen syvintä olemusta – miten itse tekeminen sekä teorian ja käytännön yhdistäminen ovat kaiken lähtökohta. Pienellä projektiharjoituksella osoitetaan, miten yhteistyön teko on tuloksekasta ja hauskaa hyvin lyhyessäkin aikataulussa.

Osana tiimi- ja projektioppimisen päivää tehdään tiimitesti, joka antaa henkilökohtaisen tuloksen. Tiimitestin sekä aikaisemmin hankitun ammatillisen osaamisen perusteella opiskelijat jaetaan mahdollisimman epähomogeenisiin tiimeihin. Näin pyritään varmistamaan tiimien toiminnan kannalta paras mahdollinen kokoonpano.

Mitä tiimioppiminen ja ‑opettaminen edellyttää oppimisympäristöltä?

Työn onnistumisen edellytyksenä on tiimioppimiseen soveltuvat ympäristöt ja työvälineet. Omat tietokoneet ja älypuhelimet ovat tärkeitä ja helpottavat oppimista, perinteisiä tietokoneluokkia ei enää juurikaan tarvita. Verkkoluennot ja videoinnit ovat arkipäivää. Fyysisten tilojen tulee olla helposti muunneltavissa erilaisiin toiminnallisiin harjoituksiin.

Millaisia kokemuksia Mustialan opettajilla ja opiskelijoilla on tiimiopettamisesta ja ‑oppimisesta?

Tiimiopetukseen siirryttiin vuonna 2013, joten kokemuksia on kertynyt neljän vuoden ajalta. Alkukankeuksien jälkeen toimintamalliin ollaan oltu varsin tyytyväisiä. Yhteinen suunnittelu ja tekeminen näkyvät niin työn tuloksissa kuin yhteishengessä. Vertaistoiminta auttaa pysymään paremmin ryhmän mukana. Käytännössä on havaittu, että hyvä tiimiytyminen ja me‑hengen aikaan saaminen edellyttää hyvää itsen ja toisten tuntemista. Hyviin tuloksiin vaaditaan aina yhteinen tavoite ja innostus. Toimivassa tiimissä tulos on aina enemmän kuin osiensa summa.

Mitä asioita tulee pohtia, jos päätös tiimioppimiseen siirtymisestä tehdään?

Päätös tiimioppimiseen siirtymisestä on strateginen. Koko organisaation tulee sitoutua päätökseen ja muutosta tulee johtaa. Uudelleen suunniteltavia asioita ovat muun muassa sopimukset, johtaminen, roolit, päätöksenteko, työn suunnittelumenetelmät, viestintä, arviointi, palaute, tasavertaisuuden ja oikeudenmukaisuuden toteuttaminen, välineet ja ympäristöt. Suunnittelutyön avuksi on laadittu työkirja.

The translation of this article can be found here.