Hevostallien bioturvallisuus

COVID-19 -taudin myötä tautisuojan toimenpiteet ovat tulleet tutuiksi hevosalankin toiminnassa. Lisäksi alaa ravisutteli keväällä Euroopan laajuisesti EHV eli hevosten herpesvirus. Muita tavallisimpia hevosten tarttuvia tauteja ovat hevosinfluenssa, Streptococcus equi sekä ulosteperäinen salmonella. Myös hevosen ulostevälitteistä koronavirusta esiintyy meilläkin. Tartuntariskit talleilla ja hevostapahtumissa ovat todennäköisiä, ellei varotoimia noudateta. Valloilleen päässeiden tautien hoitaminen ja hävittäminen voivat aiheuttaa kalliita toimenpiteitä ja suuria tulojen menetyksiä.

Bioturvallisuus on tallitoiminnan vastuullisuutta ja merkitsee tallien korkeasta hygieenisestä tasosta huolehtimista. Bioturvallisuudella pyritään estämään tautia aiheuttavien bakteerien, virusten ja muiden mikrobien ja haitallisten aineiden leviäminen tallin henkilöstöön, hevosiin, ympäristöön ja tiloihin. Tuttuja viranomaisten määrittämiä tautisuojan toimenpiteitä ovat lääke- ja rehukirjanpito‑ sekä eläintenpitorekisteri. Tallien ja tapahtumajärjestäjien on korostettava myös yksilön vastuuta, sillä pienistäkin laiminlyönneistä voi koitua vakavia seurauksia.

Koronan ja muiden epidemioiden leviämisen estämisessä ensimmäiset toimenpiteet, joista tulee huolehtia, ovat ihmisten väliset riittävät (turva)etäisyydet, kasvomaskien käyttö ja kosketeltavien kohteiden puhtaus ja desinfiointi. Näiden toimien tarve säilyy vielä kuukausia, vaikka rokotuksissa edetäänkin. On myös tarkkaan harkittava, mikä on välttämätöntä liikkumista. On itsestään selvää, että hevosten hyvinvoinnista on huolehdittava. Vaikka harrastukseen meno ei ole välttämätöntä liikkumista, on hevosen hoitamiseksi ja jaloittelemiseksi hevosenomistajan tallille mentävä.

Tartuntalähteet

Sekä tarttuvat eläintaudit että ihmisten epidemiat ovat jatkuva riski. Tallille ja tapahtumapaikalle saapuva tai sieltä lähtevä ihminen, ajoneuvo tai työväline voi tuoda mukanaan ja levittää taudinaiheuttajia paikasta toiseen. On huolehdittava, että tallilla tai alueella vierailevat pysyvät vain niillä reiteillä, jotka heidän kulkemiseensa on osoitettu. Tallin oveen tai alueen sisääntuloon on hyvä asettaa opaste siitä, miten alueelle ja eläinsuojaan saavuttaessa toimitaan. Tämän on syytä olla käytäntö, vaikka liikkeellä ei olisikaan vakavia tarttuvia tauteja.

Tallihygienia bioturvallisuuden perusta

Tallihygienia käsittää rehu-, ruokinta-, vesi- ja lantahygienian. Tallin yleinen siisteys ja puhdistus ovat tallihygienian lähtökohta. Myös talli-ilman laatu sekä kosteuden ja huonolaatuisen ilman poistaminen ilmanvaihdolla vaikuttavat tallihygieniaan.

Hyvä rehuhygienia syntyy rehulainsäädännön määräysten noudattamisesta. Varastoissa rehut on suojattava haittaeläimiltä, etteivät ne pääse levittämään ulosteittensa mukana eläimelle tai ihmiselle haitallisia mikrobeja. Verkot tai verhoseinäkankaat ikkunoissa ja aukoissa estävät lintujen pääsyn talliin ja aputiloihin.

Ruokintahygieniasta huolehditaan puhdistamalla rehunjakovälineet ja -laitteet sekä hevosten ruokinta-astiat säännöllisesti. Ulkona tai pihattojen sisätilojen ruokintapaikoilla tai rehunjakolaitteiden ympäristöstä maahan varisseet rehut on poistettava ennen niiden pilaantumista ja sotkeutumista maahan. Tällä estetään myös se, että ruokintapaikoille ei keräänny luonnoneläimiä ruokailemaan ja levittämään ulosteitaan.

Haitallisten mikrobien ja aineiden pääsy juomavesiin on estettävä. Likaisten ja haitallisten vesien johtaminen joko viemäriverkostoon tai puhdistusjärjestelmään estää niiden haitat ympäristölle, ihmisille ja eläimille. Hevosten ulosteita sisältävät vedet lantaloista, tarhoista, kentiltä ja radoilta voivat pintavaluntana pilata luonnon- ja käyttövesiä, esimerkiksi kaivoja. Ulosteista vesiin joutuu suolistoperäisiä mikrobeja, lääkejäämiä ja ravinteita.

Kuivikkeiden hygieenisen laadun on oltava moitteeton. Ne on myös varastoitava siten, että ne eivät pääse pilaantumaan. Lannan varastointipaikoilta on estettävä lannan sisältämien bakteerien ja muiden haitallisten aineiden pääsy ympäristöön tai eläinten rehuihin sekä ruokinta- ja juomapaikoille. Sonnan kerääminen tarhasta ja kentiltä vähentää ympäristöhaittoja ja parantaa tautiturvallisuutta ja eläinten terveyttä.

Tautisulku

Eläinsuojan omistaja vastaa tautisuojauksesta. Lähtökohtaisesti talli pidetään lukittuna, kun siellä ei ole toimintaa tai henkilökuntaa. Omistajalla on oikeus valvoa eläinsuojaan saapuvia ihmisiä, alueen liikennettä ja siirrettäviä työvälineitä, esimerkiksi kengittäjän mukanaan tuomia kengitysvälineitä. Talliin ja sen ulkoalueille voi mennä aina vain omistajan luvalla, ja siellä toimitaan annettujen ohjeiden mukaan. Rehuvarastoissa käyntiä ei suositella muille kuin henkilökunnalle.

Tautisulku on yksinkertaisesti paikka tai järjestely, jolla tautien leviämisen riski poistuu tai pienenee oleellisesti. Se voi olla järjestely, jolla erotetaan selkeästi eläintila ja sen ulkopuolinen tila esimerkiksi penkillä, ritilällä, matalalla seinäkkeellä, puurimalla tai lattiateipillä. Tautisulussa talliin saapuvat henkilöt pesevät ja desinfioivat kätensä. Eläintilaan mennään vain puhtain vaattein ja jalkinein. Vierailijat voivat käyttää kertakäyttöisiä jalkinesuojia. Tallilta lähdettäessä on oltava mahdollisuus jalkineiden ja muiden vaatteiden ja varusteiden puhdistamiseen. Jalkineet pestään roiskeita välttäen.

Suojaustoimenpiteet

Jos käytetään kasvomaskeja tai muita suojavarusteita, on niitä käytettävä ohjeiden mukaan. Väärinkäytetty maski voi aiheuttaa yhtä suuren riskin kuin sen käyttämättä jättäminen. Hanskoja voi käyttää, mutta niiden välityksellä luonnollisesti virukset ja muut mikrobit siirtyvät paikasta toiseen. Maskit ja kertakäyttöiset suojavaatteet on käytön jälkeen laitettava kannelliseen roskasäiliöön.

Maskeja suositellaan tautien leviämisen torjunnassa tilanteissa, joissa riittävää ja turvallista etäisyyttä ei ole mahdollista ylläpitää. Ainakin tallitilassa oltaessa on syytä käyttää maskia, koska tallin sisäisistä ilmavirtauksista ja hengitysaerosolien liikkeistä ei ole tietoa. Ulkomaisissa lähteissä suositellaan maskin käyttöä myös ryhmässä ratsastettaessa sekä maneesissa että ulkona, koska jonossa ratsastettaessa ratsastaja joutuu muutamissa sekunneissa toisen ratsastajan hengitysvyöhykkeelle.

Pintojen puhdistaminen on tehokas keino estää tartuntoja. Usein huolellinen vesipesu riittää, mutta desinfioivia puhdistusaineita voidaan myös käyttää. Jotkut bakteerit, esimerkiksi salmonella, voivat suojautua biokalvolla, jolloin ne kestävät lämpöä, kylmyyttä ja kosteutta. Liika desinfiointiaineiden käyttö voi saada aikaan mikrobien vastustuskykyä näitä vastaan.

Koronaohjeisiin kuuluu hevosten varusteiden puhdistaminen käytön jälkeen silloin, kun niitä käyttävät useat ihmiset. Myös kengittäjien ja muiden omia välineitään käyttävien on desinfioitava välineet ja puhdistettava asusteet aina ennen siirtymistä uuteen paikkaan.

Liikkumisen rajoittaminen

Koronan leviämisen estämiseksi ulkomaisen kausi- tai vakituisen työvoiman kohdalla on noudatettava tarpeellista karanteenia ja muita viranomaisten ohjeita ja määräyksiä. Testauksesta on huolehdittava, jos sairauden oireita ilmenee.

Kun suunnitellaan matkaa ulkomaille, on selvitettävä maan eläintautitilanne. Ei ole suositeltavaa matkustaa maihin, joissa on todettu tai epäillään vaarallista tai helposti leviävää eläintautia. Eläinten Terveys ETT ry:llä on ohjeita ulkomaan matkoista. Ohjeena voidaan pitää, että ulkomailta saapuva työntekijä tai hevosenomistaja menee talliin aikaisintaan 48 tunnin päästä maahan saapumisesta ja käyttää tällöin eri vaatteita ja jalkineita kuin matkalla. Eläintautien leviämisen ehkäisemiseksi on paljon matkustavat eli esim. kilpahevoset syytä pitää eri talliosastoissa kuin muut hevoset.

Muistilista:

• Laadi ohjeet tapahtumiin osallistujille ja asiakkaille. Muista yksilönvastuu.
• Noudata viranomaisohjeita ja -määräyksiä.
• Huolehdi, että perusvaatimukset tallilla ovat kunnossa: rehukirjanpito, lääkekirjanpito, eläintenpitorekisteri-ilmoitus, tallipäiväkirja hevosista ja tapahtumista.
• Huolehdi tallin ja ympäristön perussiisteydestä.