Welfare Quality – sovellettavissa hevosalalle?


Kuluttajat ovat entistä kiinnostuneempia eläinten hyvinvoinnista ja tuotannon eettisyydestä. Viime vuosina tuotantoeläinten, kuten nautojen ja siipikarjan, hyvinvointia on arvioitu Suomessa ja muualla maailmassa enenevissä määrin Welfare Quality -järjestelmän avulla. Tätä elinolosuhteita ja terveyttä kuvaavaa järjestelmää ei ole vielä käytössä hevostalleilla, mutta voisiko sitä soveltaa myös hevosten hyvinvoinnin mittaamiseen?

Kuluttajat arvostavat eläinten hyvinvointia

Trendit osoittavat siihen suuntaan, että eläinten hyvinvointi on kasvava kiinnostuksen kohde ja tulevaisuudessa yhä enemmän kuluttajan päätöksiin vaikuttava tekijä. Kuluttajien mielenkiinto ja huoli eläinten hyvinvoinnista myös harrastuspuolella kasvaa koko ajan. Kuluttajien vaatimukset heijastuvat eläinten pitämiseen ja niiden hyvinvointiin. Ihmisten mielikuvat eläinten hyvinvoinnista eivät ole aina yhteneväisiä hyvinvointitutkimusten tulosten kanssa. Tiedotusta ja viestintää eläinten hyvinvoinnista tarvitaan.

Hevosten hyvinvoinnin laatujärjestelmä voisi olla vastaus kuluttajien suuntaan. Alkuvuonna 2017 teetetyistä Hevosyrittäjyys- ja Hevosalan mielikuvat -kyselyistä kävi ilmi, että hevosten hyvinvointia pidetään pääosin hyvänä, mutta samaan aikaan on nähtävissä kriittisiä kannanottoja. Väittämän “hevosen hyvinvointi on Suomessa hyvä” kanssa oli täysin tai jokseenkin samaa mieltä 71 prosenttia vastaajista (n=3055). Vain 4 prosenttia oli täysin tai jokseenkin eri mieltä, muut suhtautuivat neutraalisti tai eivät ottaneet kantaa. Epävarma tai negatiivinen suhtautuminen voi usein johtua tietämättömyydestä. Mikäli hevosten hyvinvoinnista olisi luotettavasti mitattuja tilastoja, niiden avulla kuluttajien mieli pystyttäisiin melko helposti rauhoittamaan.

Welfare Quality mittaa eläinten hyvinvointia

Welfare Quality -järjestelmä on ensimmäinen kansainvälinen eläinten hyvinvointia mittaava protokolla, joka on tieteellisesti todistettu luotettavaksi (Blokhuis ym. 2010, 129). Järjestelmä perustuu jo 1960-luvulla Briteissä julistettuun ”Viiden vapauden” periaatteeseen, johon käytännössä kaikki nykypäivän eläinten hyvinvoinnin tutkimustieto pohjaa (Webster 2001, 233). Welfare Quality on ensimmäinen standardoitu järjestelmä kaikille eläinlajeille ja se nojaa neljään pääkohtaan; eläimillä on hyvä ravitsemus, hyvät elinolosuhteet, hyvä terveys ja ne saavat käyttäytyä lajinmukaisesti (Botreau ym. 2009, 363). Näiden neljän pääkohdan alla on yhteensä 12 erilaista mittaria, joiden kautta eläimen hyvinvointia tarkastellaan. Järjestelmä kattaa kaikki eläinten hyvinvoinnin osa-alueet; sen avulla voidaan paikantaa niin ongelmakohdat kuin vahvuudetkin, ja kehittää eläinten hyvinvointia, vaikka asiat eivät olisikaan huonosti.

Welfare Quality eroaa lainsäädännöllisestä eläinvalvonnasta eniten siinä, että järjestelmä huomioi enemmän itse eläimestä mitattavia tekijöitä kuin resursseista mitattavia tekijöitä. Järjestelmä ei aseta mitään vaatimuksia tiloille, vaan se mittaa eläinten hyvinvointia niille annetuissa olosuhteissa. Se siis tunnistaa eläimen hyvinvoinnin esimerkiksi tilojen nykyaikaisuudesta tai koosta huolimatta. Lainsäädännöllinen eläinvalvonta pyrkii takaamaan eläimille sellaiset elinolosuhteet, missä niillä on mahdollisuus voida hyvin, mutta itse hyvinvointia ei pystytä mittaamaan (Eläinsuojelulaki 1996/247; Eläinsuojeluasetus 1996/396). Toisin sanoen laki valvoo, että eläimille aiheutuvat negatiiviset kokemukset, kuten kivun tunteminen, olisivat mahdollisimman vähäisiä, kun taas järjestelmän avulla voidaan pyrkiä löytämään mahdollisimman paljon positiivisia kokemuksia lisääviä tekijöitä ja muutoksia, joita eläinsuojeluvalvonta ei tällä hetkellä mittaa.

Sen lisäksi, että Welfare Quality -protokolla ei ole mikään mittanauhan kanssa tehtävä arviointi, on yksi sen hienoimpia puolia se, että omistaja voi saada eläimistään sellaista tietoa, joka ei välttämättä muuten tulisi esiin. Harvemmin tilallisella on mahdollisuutta seistä muutamaa tuntia tuijottamassa omia eläimiään ja niiden käyttäytymistä. Aikaa eläinten seuraamiseen on varattava, sillä eläimet harvoin toteuttavat todenmukaista laumakäyttäytymistä ihmisen läsnä ollessa. Usein esiin nousevat huomiot ovat sellaisia, joiden avulla pystytään parantamaan eläinten hyvinvointia ilman suuria investointeja. Olosuhteita voidaan usein parantaa pienillä muutoksilla, kuten lauman kokoonpanoa muuttamalla.

Läpinäkyvyys on vastuullisuutta

Sosiaalisen median aikakautena myös hevosten hyvinvointiin liittyvän uutisoinnin määrä kasvaa koko ajan ja tavoittaa aiempaa enemmän julkisuutta. Todennäköisesti julkisuuteen nousevat negatiiviset tapahtumat ovat yksittäistapauksia, mutta asia on otettava vakavasti. Ongelmien tullessa esiin esimerkiksi sosiaalisessa mediassa on toisinaan vaikeaa lähteä korjaamaan mainettaan. Yrittäjä voisi varautua etukäteen tilanteeseen hevosten hyvinvoinnin mittaamisella, jolloin olisi helppoa ja luotettavaa osoittaa, että keskimäärin yrityksen hevoset voivat hyvin ja esiin noussut tapaus on yksittäinen. Eläinten hyvinvoinnin asiantuntija ja Suomen toistaiseksi ainut sertifioitu nautojen Welfare Quality -auditoija Essi Wallenius (2017) toteaa, että hevosten hyvinvoinnin mittaamista voitaisiin käyttää etenkin vahvuutena, mutta sen avulla voitaisiin tarvittaessa esittää myös faktat.

Hevosten hyvinvointia mittaava järjestelmä voitaisiin toteuttaa esimerkiksi järjestöjen, jonkin isomman toimijan tai yksittäisten tallien toimesta, jotka haluavat erottua joukosta mitatun hyvinvoinnin avulla. Järjestelmästä olisi etua myös hevosille, sillä usein yrittäjä sokeutuu ajan myötä omalle toiminnalleen ja olosuhteilleen. Usein eläimen ongelmakäyttäytymistä ei osata tarkastella objektiivisesti. Welfare Quality -järjestelmässä myös hevosten protokolla on hyvin kattava ja sen avulla voidaan edistää kokonaisvaltaisesti hevosten hyvinvointia.

Hevosten hyvinvointiin erikoistuminen on hevosyrityksille yhtäläinen mahdollisuus kuin esimerkiksi kotieläintiloille. Hevostaloudessa järjestelmän puuttuminen aiheuttaa sen, että yritykset eivät voi erottautua eläinten hyvinvoinnilla, mikä on kuitenkin jatkuvasti kasvava kriteeri asiakaskunnassa. Talliyrittäjät eivät tuo riittävästi esiin, miten hevoset voivat ja miten niitä hoidetaan ja kohdellaan. Se olisi tärkeä viesti kuluttajalle.

Artikkelin pääkuva: Leena Jokinen.

Lähteet:

Blokhuis, H., Veissier, I., Miele, M. & Jones, B. (2010). The Welfare Quality (R) project and beyond: Safeguarding farm animal well-being. Acta Agriculturae Scandinavica, Section A – Animal Science, 60(3), 129−140.

Botreau, R., Veissier, I. & Perny, P. (2009). Overall assessment of animal welfare: strategy adopted in Welfare Quality®. Animal Welfare 18(4), 363−370.

Eläinsuojeluasetus 1996/396. Haettu 23.8.2017 osoitteesta http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1996/19960396

Eläinsuojelulaki 1996/247. Haettu 23.8.2017 osoitteesta http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1996/19960247

Suomen Gallup Elintarviketieto oy (2017). Raportti Hevosalan mielikuvat -kyselystä/ Uudistuva hevostalous -hanke. Julkaisematon.

Wallenius, Essi. Puhelinhaastattelu 28.7.2017.

Webster, A. (2001). Farm Animal Welfare: The Five Freedoms and the Free Market. The Veterinary Journal, 161(3), 229−237.

Kirjoittajat:

Heli Väntsi on HAMKin hevostalouden opiskelija ja tehnyt asiantuntijaharjoittelunsa Uudistuva hevostalous -hankkeessa. Terhi Thuneberg (lehtori, MMM) vastaa hevostalouden koulutuksesta HAMKin Mustialan yksikössä.

Viittausohje:
Väntsi, H. & Thuneberg, T. (2017). Welfare Quality – sovellettavissa hevosalalle? HAMK Unlimited Professional 27.10.2017. Haettu [pvm] osoitteesta https://unlimited.hamk.fi/biotalous-ja-luonnonvara-ala/welfare-quality-sovellettavissa-hevosalalle

Creative Commons -lisenssi
Tämä teos on lisensoitu Creative Commons Nimeä-JaaSamoin 4.0 Kansainvälinen -lisenssillä.

Uudistuva hevostalous »
Print Friendly, PDF & Email

Tags:  eläinsuojelu hevonen laatujärjestelmä




Previous Post
Ohjelmistorobotiikka valtaa rahoitusalaa
Next Post
Havaintoja osaamisen rakentumisesta ja tulevaisuuden osaamistarpeista terveysalalla




You might also like




0 Comment

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *



More Story
Ohjelmistorobotiikka valtaa rahoitusalaa
Roboteista tulee useimmille mieleen elokuvista tutut hahmot tai erilaiset teollisuudessa jo vuosikymmeniä käytössä olleet...