Hämeen ammattikorkeakoulun energiankäyttö tarkastelussa

Kiertotalouden periaatteiden mukaisesti tulisi käyttää uusiutuvaa energiaa fossiilisten polttoaineiden sijaan. Paikallisen, uusiutuvan energian käyttö vähentää sekä päästöjä että riippuvuutta fossiilisesta tuontienergiasta. Kotimainen energiantuotanto parantaa myös työllisyyttä ja vaihtotasetta.

Kiertotalouden tavoitteet linkittyvät Suomen energia- ja ilmastopolitiikkaan, jossa energia-alan päästöjä pyritään leikkaamaan merkittävästi. Suomessa valtaosa, n. 80 prosenttia päästöistä syntyy energian tuotannosta ja kulutuksesta (Gustafsson, 2017, s. 9).

Ammattikorkeakouluihin ollaan valmistelemassa kiertotalouden strategiaa osana OKM:n rahoittamaa Kiertotalousosaamista ammattikorkeakouluihin -hanketta. Mikäli haluamme siirtyä kokonaisvaltaisesti kiertotalouteen, on käytettävä olemassa olevia resursseja mahdollisimman tehokkaasti. Yksi konkreettinen tapa vähentää päästöjä on vähentää energian kulutusta. Lisäksi energian käytössä tulisi systemaattisesti panostaa uusiutuviin energiamuotoihin. HAMKin ostamasta sähköstä onkin jo sata prosenttia uusiutuvaa energiaa. Millä muilla tavoilla voisimme edistää kestävää energian käyttöä?

HAMKin energiankäytön tausta

Uusiutuvien energiamuotojen kevään 2019 kurssilla selvitettiin, miten energiankäyttö ja sen säästäminen näkyy käytännössä HAMKin Hämeenlinnan korkeakoulukeskuksessa ja Evon kampuksella. Selvitys toteutettiin Webropol-kyselytutkimuksena ja sen tarkoitus on edistää HAMKin kiertotalousstrategian rakentamista. Kyselytutkimusta täydennettiin HAMKin kiinteistöhallinnolle osoitetulla haastattelulla.

Eniten energiaa Hämeen ammattikorkeakoulun korkeakoulukeskuksessa ja Evon kampuksella kuluu lämmitykseen ja valaistukseen. HAMKissa on pyritty parantamaan uusiutuvan energian käyttöä investoimalla ratkaisuihin, joissa on luovuttu maakaasun ja kevyen polttoöljyn käytöstä. Lämmityksessä käytettävästä energiasta vain 90 prosenttia on uusiutuvaa, sillä pienillä kampuksilla lämmitetään hakkeella ja öljykattilat ovat käytössä vain varalämmitysjärjestelmänä. Suorien sähkölämmityskohteiden energiataloutta on parannettu mm. investoimalla ilmalämpöpumppuihin. Paljon on kuitenkin vielä tehtävää.

Kyselytutkimuksen keskeiset tulokset

Vastauksia kyselytutkimukseen tuli 83 kappaletta reilun viikon vastausajalla. Vastaajista 58 prosenttia kuului HAMKin henkilökuntaan ja 42 prosenttia oli opiskelijoita.

Yllättävää oli, että jopa 78 prosenttia vastaajista ei tiennyt, miten voisi itse toimia kestävän kampuksen kehittämiseksi. Yli puolet vastaajista oli kiinnostuneita siitä, miten olisi mahdollista vaikuttaa energiankulutukseen. Vastaajista 70 prosenttia piti erittäin tärkeänä uusiutuvan energian lisäämistä.

Kyselytutkimuksessa selvästi eniten negatiivista palautetta saivat kampuksien ilmanvaihto ja eristys. Monet huomauttivat luokkien vetoisuudesta, tunkkaisuudesta ja ilmastointilaitteiden kovasta äänestä. Peräti 71 prosenttia vastaajista oli havainnut puutteita ilmanvaihdossa ja joutunut turvautumaan ikkunoiden avaamiseen paremman ilmanvaihdon vuoksi, vaikka ilmastointilaitteet olisivat olleet päällä.

Työskentelytilojen lämpötilaan tyytymättömiä oli 60 prosenttia vastaajista, ja heidän mielestään oli joko liian kuuma tai kylmä. Yli puolet vastaajista oli sitä mieltä, että työskentelytilojen eristykset kaipaisivat korjausta.

Positiivista oli, että 95 prosenttia vastaajista ei ollut havainnut vuotavia vesihanoja kampuksilla. Myös valaistusolosuhteisiin oltiin pääasiassa tyytyväisiä. Positiiviseksi asiaksi nousi se, että melkein kaikki (94 %) sammuttavat elektroniset laitteet käytön jälkeen ja valot poistuessaan tilasta viimeisenä.

Johtopäätökset

Huolestuttavaa on, että suuri osa vastaajista ei tiedä, miten kestävän kampuksen kehittämiseksi voisi toimia. Kiertotalousstrategian laatimiselle on siis tarvetta. Henkilökuntaa ja opiskelijoita tulisi kannustaa pieniinkin energiansäästötekoihin kaikin mahdollisin tavoin.

Energiaa voi säästää paljonkin puuttumalla luokkien eristysongelmiin. Muita tapoja säästää energiaa HAMKin kiinteistöissä on muun muassa käyttämällä ilmanvaihtoa optimaalisesti, valitsemalla energiatehokkaita valaistusratkaisuja, koneita ja laitteita ja tehostamalla tilojen käyttöä. Nykypäivänä ekologisuus on eräänlainen trendi ja näistä asioista puhutaan todella paljon, joten on todella yllättävää, että vastaajista moni ei tiennyt omista vaikuttamismahdollisuuksistaan. HAMKin henkilökunnalle ja opiskelijoille tulisi kertoa, miten itse voi vaikuttaa kampuksella asioihin.

Tulevaisuus

Ilmastonmuutos ja uusiutumattomien luonnonvarojen käyttö luovat paineita kehittää toimintatapoja, jotta taataan maapallon kantokyky myös tulevaisuudessa. Aurinkoenergia, tuulivoima ja lämpöpumput ovat nykyään kustannustehokkaita. Sähköautojen ja biopolttoainetta käyttävien autojen määrä on jyrkässä kasvussa. Älykkäiden ratkaisujen kehittyessä esimerkiksi sähköautojen latauksen voisi ajoittaa paremmin edullisemman sähkön aikaan. Etätyö ja -opiskelu lisääntyvät ja koulutilojen käyttöä on syytä tarkastella energiataloudellisesti. Valaistukseen ja veden kulutukseen on kehitetty älykkäitä liiketunnistukseen perustuvia ratkaisuja. Mahdollisuuksia resurssien käytön tehostamiseen kouluilla on monia.

Ammattikorkeakoulut ovat tärkeän tehtävän äärellä tarkastellessaan energian käyttötottumuksia. Tässä meillä jokaisella on tärkeä rooli ja jokaisen meistä on syytä tarkastella toimintatapojamme arkisessa työympäristössä – oli sitten rooliltaan opiskelija tai henkilökuntaa. Kuinka uskottavasti voimme opettaa kiertotaloutta ja energia-asioita, jos emme itse toimi esimerkkinä?