Eväitä elämään ja Vesireppuun

”Veden tila on normaali, tai siis hyvä, kuten kaikkien vesien täällä Hauholla”, toteaa kolmasluokkalainen nuori tutkija analysoidessaan vesinäytettä. Olemme nyt koululaisten kanssa tutkineet yhdentoista kantahämäläisen järven vesien tilaa, ja kuten edellä jo todettiin, näyttää tilanne aika hyvältä.

Kestävän kehityksen periaatteet sisältyvät Hämeen ammattikorkeakoulun (HAMK) johtamiseen ja toiminnanohjaukseen alkaen strategisista linjauksista ja päättyen arjen toimintaan. Omassa työssämme olemme olleet mukana kehittämässä kestävän elämäntavan opinpolku -ajatusta, jossa kestävyysnäkökulmat tuodaan esille eri ikäisten koulutuksessa. Tätä olemme käytännössä toteuttaneet HAMKin ja Vanajavesikeskuksen yhteisissä ympäristökasvatusprojekteissa jo yli kymmenen vuoden ajan.

Vuoden 2022 alussa meihin otti yhteyttä Hämeenlinna-Verkatehdas Rotary-klubin past President Jouko Lehtonen, joka kertoi Rotarien ja Suomen ympäristökeskuksen yhteisestä lähivesien tutkimiseen tarkoitetusta valtakunnallisesta Vesireppu-projektista. Tällä yhteistyöllä edistetään ympäristökasvatusta, seurataan vesiympäristön tilaa sekä kannustetaan kansalaisia mukaan vesiympäristön seurantaan. Tutustuttuamme Vesireppu-projektin sisältöön innostuimme asiasta toden teolla ja teimme hankehakemuksen Linnaseutu Leader ry:een hankkeen toteuttamiseksi. Linnaseudusta saatiin vihreää valoa, ja Vesireppu tutuksi -hanke käynnistyi keväällä 2022.

Toukokuun alussa starttasivat ensimmäiset Vesireppu-opetustuokiot Hämeenlinnan Miemalassa, Ruununmyllyllä ja Rengossa. Kolmasluokkalaiset pääsivät tutkimaan omaa lähivesistöä ja sen elämää uudenlaisen vesitutkimusrepun välineillä. Opetustuokioissa analysoitiin veden happipitoisuutta, happamuutta ja ravinteita sekä mitattiin lämpötilaa ja näkösyvyyttä. Kun oppilaat tiputtivat reagenssitabletteja vesinäytteisiin, saatiin iloisenvärisiä liuoksia ja riemastuttavia reaktioita. Lisää jännitystä opetustuokioihin toivat veden pienimmät eläimet, joita pyydystettiin rantavedestä ja tutkittiin mikroskoopin avulla. Koululla nuoret tutkijat jatkoivat veden käyttökelpoisuuden määrittämistä kasvattamalla havaintopaikalta otetun vesinäytteen bakteereita. Tämän jälkeen tiedot siirrettiin opettajan johdolla Järvi-meriwiki-palveluun: https://www.jarviwiki.fi/wiki/Etusivu

Touko- ja elokuun aikana tarjosimme yhteensä 11 hämeenlinnalaiselle alakoululle vesiaiheisen opetustuokion ja samalla valmensimme opettajia käyttämään välineistöä, ohjaamaan oppilaita vesitutkimuksissa ja tallentamaan kansalaishavaintoja Järvi-meriwikiin. Jokaiselle Vesireppu tutuksi -hankkeeseen osallistuneelle koululle perustettiin oma havaintopaikka Järvi-meriwikiin lähivesistön seurantaa varten. Tutkimuksia pääsivät tekemään myös yksi esikouluryhmä sekä Vanajavesikeskuksessa vierailleet kaksi Kaurialan koulun kahdeksatta luokkaa. Alvettulan kolmasluokkalaisten opetustuokiosta laadittiin esittelyvideo (https://youtu.be/P-e9EdUbvQ0), jota hyödynnettiin esimerkiksi Lahdessa järjestetyssä Kanta- ja Päijät-Hämeen ympäristökasvatusverkoston seminaarissa. Lisäksi hanke sai julkisuutta muun muassa valtakunnallisessa YLE:n Aamu-TV-lähetyksessä, YLE:n paikallisuutisissa TV:ssä ja radiossa sekä Hämeen Sanomissa.

Vesireppu tutuksi -hankkeen tarkoituksena oli herättää lasten kiinnostusta oman lähivesistön tilaan. Hanke aktivoi koululaisia tutustumaan veteen monin eri tavoin ja auttoi ymmärtämään veden merkityksen ihmisille ja ympäristölle. Opetustuokion lopuksi tarkastelimme saatuja tuloksia ja lapset saivat itse muodostaa kokonaiskuvan oman lähivetensä tilasta. Näin moni mieltä askarruttanut luonnonilmiö sai selityksen. Tutkimusprojektit olivat oppilaista innostavia ja kiinnostavia, ja opettajat arvostivat konkreettista tekemistä sekä Vesirepun tutkimusten yhtymäkohtia opetussuunnitelmaan. ”Tämä on koululaisille motivoiva tapa oppia ja myös opettajalle hyvä oppimistilanne. Tämä on parasta opetussuunnitelman mukaista oppimista osallistumalla itse. Mahtavaa, että meillä on tällaiset kunnon välineet,” kertoi kolmasluokkalaisten opettaja ja Rengon koulun rehtori Marianne Penttilä antamassaan palautteessa.

Pitkän tähtäimen tavoitteenamme on, että jokaisen Hämeenlinnan alakoulun kolmasluokkalaiset analysoivat lähivesistönsä tilaa ja seuraavat sen kehitystä vuosittain. Kaikki Hämeenlinnan neljä Rotary-klubia sitoutuivat projektiin ja hankkivat Vesireppuja opetustuokioita varten. Hämeenlinnan kaupunki on lupautunut rahoittamaan reppujen täydennyspakkaukset. Näin koulujen omien havaintopaikkojen ympäristön tilan seuranta on turvattu myös hankkeen päättymisen jälkeen.

Ympäristökasvatukselle on tarvetta Kanta-Hämeen alueella nyt ja tulevaisuudessa. Tämän mahdollistaa kestävän elämäntavan opinpolku, joka kulkee läpi koulutusasteiden päiväkodista korkeakouluun. Kestävä kehitys huomioidaan kokonaisvaltaisesti oppimisympäristöissä, ja kestävästä elämäntavasta muodostuu luonteva osa ammatti-identiteettiä. Tätä rakennustyötä vauhdittamaan tarvitaan jatkossakin Vesireppu tutuksi -hankkeen kaltaisia ympäristökasvatusta tukevia projekteja.