Digitaalisuus mukana metsässä ja metsä mukana digitaalisuudessa

Digitalisaatio ja älylaitteet ovat nykyään kaikkialla, myös luonnossa. Hämeen ammattikorkeakoulun DigiTrail-hankkeessa ja Lahden ammattikorkeakoulun hallinnoimassa Virtuaaliluonto-hankkeessa on tutkittu ja kokeiltu erilaisia tapoja, joilla digitalisaatiota voidaan hyödyntää luontomatkailussa keskellä metsää ja miten virtuaaliset luontokokemukset voivat innostaa uusia matkailijoita metsään.

Luontomatkailu on tärkeä osa Suomen matkailustrategiaa. Hyvinvointi, rauhoittuminen, hiljaisuus, puhdas ilma ja ainutlaatuiset luontokokemukset ovat kasvavia trendejä maailmalla. Suomen luonto tarjoaa erinomaiset puitteet näistä nauttimiseen. Visit Finland onkin nostanut aktiiviset seikkailijat, luonnon ihmeiden metsästäjät ja luontonautiskelijat Suomen matkailun keskeisiksi kohderyhmiksi (Visit Finland, 2018). Kansainväliset matkailijat näkevät luontomme kiehtovana.

Erilaiset digitaaliset ratkaisut rohkaisevat kansainvälisiä matkailijoita menemään metsään Suomessa ilman pelkoa eksymisestä tai villieläimistä. Samalla matkailijoille saadaan tuotua tietoa arvokkaasta luontoympäristöstämme, sen suojelusta ja arvoista, sekä alueen historiasta, perinnekulttuureista ja alueesta palveluineen.

Luontomatkailu on usein lyhytkestoista, muutamasta tunnista päivän pituiseen retkeen. Näitä lyhyitä retkiä tehdään erityisesti Etelä- ja Järvi-Suomessa. Jotta kohteesta tulisi houkuttelevampi, matkailijoille pyritään tuomaan esille mahdollisimman helposti ja nopeasti kaikki mahdollisuudet ja aktiviteetit, joita kohteessa voi tehdä. Tässä digitaalisuudella on merkittävä rooli. Digitaalisuus toimii tärkeänä osana markkinointia ja kohteen mainontaa jo ennen retkelle lähtöä. Sosiaalinen media ja muiden matkailijoiden mielipiteet, kuvat ja videot vaikuttavat kohteen valintaan enemmän kuin matkatoimistojen mainokset. Digitalisaatio ja älylaitteet yleistyvät ja kehittyvät jatkuvasti. Mobiililaitteet kulkevat matkailijoiden mukana. Olisikin tärkeää tarttua tähän mahdollisuuteen kohdetta markkinoitaessa, tuotaessa tietoa ja mahdollisuuksia esille.

Digitalisaatiota on hyödynnetty luontomatkailussa vielä melko vähän. Joillakin keskeisillä luontoreiteillä löytyy opastauluja, joissa QR-koodeilla tuodaan retkeilijöille lisätietoa. Usein nämä luontoon sijoitetut fyysiset opastetaulut vaativat kuitenkin ylläpitoa ja huoltoa sitoen työaikaa ja matkakustannuksia. Valitettavan usein opastaulut ja muut fyysiset opasteet ja rakenteet joutuvat ilkivallan kohteeksi. GPS-paikannusmenetelmää käyttäen säästytään huoltotoimenpiteiltä maastossa ja voidaan näin keskittää resurssit taukopaikkojen huoltoon sekä luontoreittien ylläpitoon.

Digitaalinen luonto-opas mukaan metsään

Erilaisia matkailusovelluksia on jo paljon, erityisesti kaupunkialueilla. DigiTrail-hankkeessa digitaaliseen muotoon kehitetyille luontoasiantuntijoiden suunnittelemille luontopoluille ja -reiteille ei kuitenkaan löytynyt sopivaa olemassa olevaa metsässä toimivaa pohjaa. Tärkeänä pidettiin myös luotettavuutta: että reitit varmasti kulkevat oikeissa sijainneissa ja että retkeilijöille saadaan haluttu tieto vaivattomasti ja monimuotoisesti. Hankkeessa ryhdyttiin toteuttamaan sovellusta, jonne jatkossa uusienkin reittien tallennus onnistuisi helposti. Sovelluksessa tuodaan luontomatkailijalle kaikki tarpeellinen tieto. Valmiista reiteistä voi vaivattomasti valita sopivimman helpoista muutaman tunnin pituisista elämyksistä aina vaativampiin koko päivän kestäviin vaelluksiin.

Sovellus toimii metsässä digitaalisen luonto-oppaan tavoin kertoen retkeilijän sijainnin, tuoden palvelut ja nähtävyydet esille sekä aktivoiden käyttäjäänsä erilaisilla tehtävillä ja tiedolla. Teemoja on luotu eri matkailualan ja hyvinvointialan toimijoiden kanssa yhteistyössä. Reiteillä on mahdollista tutustua paikalliseen historiaan tarinallisten sisältöjen muodossa, tehdä metsäjoogaharjoitteita ja rauhoittua kiireisen arjen keskellä luonnossa, opetella sytyttämään nuotio oikeaoppisesti tai tutustua Suomen luonnon tarjoamiin yrttikasveihin ja oppia käyttämään niitä ruoan valmistuksessa. Sovellus antaa mahdollisuuden ainutlaatuisten kokemusten ja elämysten luomiseen matkailijalle.

Yksi merkittävimmistä seikoista kehitystyön taustalla on retkeilijöiden ohjaaminen kulkemaan jo ylläpidettyjä ja huollettuja reittejä pitkin, kuormittamatta muuta luontoa. Samalla saadaan levitettyä tietoa paikallisesta kulttuurista, tavoista, perinteistä ja historiasta sekä opastettua käyttämään alueen palveluita, jotka muuten internetistä hakemalla eivät välttämättä nouse hakutuloksissa käyttäjälle. Huonoimmillaan niitä ei edes osata etsiä, kun niiden olemassaolosta ei tiedetä.

Luonto-oppaana toimiva mobiilisovellus luo turvan tunnetta erityisesti kansainvälisille matkailijoille ja madaltaa näin kynnystä lähteä Suomen luontoon. Tiedon saanti automaattisesti omasta sijainnista, lähialueen palveluista ja nähtävyyksistä ovat myös tärkeitä tekijöitä. Visit Finlandin Optimizing Digital Channels -raportin mukaan palveluista, aktiviteeteista ja tapahtumista etsitäänkin aktiivisesti tietoa mobiililaitteilla, ja osa matkailijoista myös varaa aktiviteetteja mobiililaitteilla. (Visit Finland, 2017) Digitaalisuus luontomatkailussa, oman yrityksen palveluiden ja tuotteiden vieminen internetiin, on tänä päivänä merkittävä osa liiketoimintaa.

Luonnon keskelle virtuaalilaseilla

Matkailijat voivat siirtyä keskelle Suomen ainutlaatuista luontoa myös virtuaalisesti joko älylaitteen ruudulta tai laittamalla virtuaalilasit päähän ja sukeltamalla 360-videoiden maailmaan. 360-videot ovat nimensä mukaisesti videoita, joissa nähdään täysi kierros koko paikasta, eli myös kameran taakse, jonne ei yleensä pääse näkemään. 360-videot antavat katsojalle tunteen aidommasta ja luotettavammasta katselukokemuksesta kuin 2D-videot, sillä katsoja pääsee itse vaikuttamaan, mihin hän kiinnittää huomioita videossa, eikä mitään ole voitu leikata pois editointivaiheessa.

360-videot ja -kuvat antavat myös esim. liikuntarajoitteisille mahdollisuuden tutustua jo ennakkoon luontokohteeseen ja sen mahdolliseen esteettömyyteen paremmin. Ne voivat näin ollen pienentää matkakohteen tai aktiviteetin valintaan liittyvää riskiä, sillä katsojat saavat realistisemman kuvan matkakohteesta. (Griffin ym., 2017; Konu ym., 2017, ss. 16–17.)

Alustavien tutkimusten mukaan 360-videot luovat vahvemman tunnereaktion kuin perinteiset videot tai siloitellut nettikuvat. Vahvemmat tunnereaktiot vaikuttavat matkakohteen brändiin sekä katsojien matkustushalukkuuteen ja haluun etsiä lisätietoa matkakohteesta. Positiivisia tunteita herättävät kuvat ja videot vaikuttavat todennäköisimmin ostopäätökseen ja ovat siksi tehokkaimpia. (Griffin ym., 2017; Pasanen, 2018)

Laadukkaiden ja tunteita herättävien videoiden jakaminen sosiaalisessa mediassa ja eri matkailullisilla kanavilla on hyvinkin tärkeää. Videoiden määrä sosiaalisessa mediassa on hurjassa kasvussa. Onkin arvioitu, että vuonna 2020 videoiden määrä datasta tulee olemaan hurjat 75 prosenttia (Social Media Week, 2017).

Lahden ammattikorkeakoulun, Haaga-Helian, Karelia ammattikorkeakoulun ja Itä-Suomen yliopiston yhteisessä Virtuaaliluonto-hankkeessa on kuvattu useita 360-luontovideoita, joissa matkailijat pääsevät tutustumaan esimerkiksi Ruunaan syksyisiin maisemiin, Kiikunlähteen lumoavan turkoosiin veteen ja moniin muihin kohteisiin. Hankkeessa kuvatut videot ja kuvat ovat vapaasti kaikkien käytettävissä, myös mainontaan ja markkinointiin. Hankkeessa tuotetuissa tietopaketeissa jaetaan kokemuksia ja kommelluksia sekä hankkeen aikana kerättyjä parhaita käytäntöjä 360-videoiden kuvaamiseen.