Yhteistoiminnallisella oppimisella syväoppimista ja yhteistyötaitoja

Yhteistyötaidot ovat merkittävässä roolissa korkeakouluopinnoissa ja työelämässä. Tässä artikkelissa kuvataan, kuinka opiskelijoiden syväoppimista ja yhteistyötaitoja tuettiin yhteistoiminnallista oppimista toteuttaen Hämeen ammattikorkeakoulun terveydenhoitajaopiskelijoiden opinnoissa. Yhteistoiminnallista oppimista tarkastellaan tässä artikkelissa Saarasen ja Tossavaisen (2018) mukaisesti oppimisen menetelmänä, jonka lähtökohta on opiskelijoiden yhteinen työskentely, ja jossa yksilöllisen oppimistuloksen saavuttamiseksi ryhmän jäsenet tarvitsevat toisiaan.

Yhteistoiminnallinen oppiminen terveydenhoitajaopiskelijoiden opintojaksolla

Yhteistoiminnallisen oppimisen menetelmää sovellettiin alkuvuodesta 2022 ”Yhteiskunnallinen terveydenhoitajatyö 5 op” -opintojaksoon liittyvässä oppimistehtävässä. Opintojaksoa ohjasi kaksi opettajaa. Opiskelu tapahtui pienryhmissä oman aikataulun mukaan, lukuun ottamatta opintojakson aloitusta ja päätöspaneelipäiviä. Oppimistehtävän ammattialakohtaisten tavoitteiden lisäksi tavoitteena oli, että opiskelija osaa toimia ryhmän jäsenenä, kantaa vastuuta ryhmän toiminnasta sekä arvioida omaa ja ryhmänsä toimintaa. Opettaja arvioi tehtävän hyväksytty/täydennettävä-asteikolla. Lisäksi arviointia toteutettiin opiskelijoiden itse- ja vertaisarviointina arviointimatriisin mukaisesti.

Oppimistehtävä oli seuraava: ”Ottakaa näkökulmaksi terveydenhoitajatyö ja valitkaa ryhmällenne aihe, johon perehdytte (taulukko 1). Hyödyntäkää teoriatietoa ja yhdistäkää siihen kokemuksellinen ymmärrys, jota saatte haastattelemalla yhtä terveydenhoitajatyön asiantuntijaa. Lisäksi voitte pohtia teemaa omien kokemustenne kautta.”

1. Perehdytys työpaikoilla ja uuden työntekijän vastaanotto	2. Terveydenhoitajien ammatillinen osaaminen
3. Täydennyskoulutusmahdollisuudet terveydenhoitajan työssä	4. Digitaalisuus terveydenhoitajan työssä
5. Opiskelijoiden ohjaus työyhteisöissä	6. Kestävä terveydenhoitajatyö
7. Terveydenhoitaja esihenkilönä – terveydenhoitajien johtamisosaaminen	8. Kansainvälisyys ja monikulttuurisuus terveydenhoitajan työssä

Yhteistoiminnallisen oppimisen toteutus

Tehtävänannon jälkeen opiskelijat muodostivat itse 4–5 hengen ryhmät, mikä tuki opiskelijoiden sujuvaa ja innostavaa oppimista. Yhteistoiminnallisten ryhmien toimintaa ohjattiin Piekkarin ja Repo-Kaarennon (2002) hyvän ryhmätapaamisen mallia mukaillen. Aluksi pienryhmät laativat ryhmälle säännöt, valitsivat aiheen, suunnittelivat työskentelyaikataulun ja tapaamiset sekä raportoivat niistä kirjallisesti opettajille. Työskentelyvaiheessa opiskelijat kasvattivat osaamistaan sekä itsenäisesti teoriatiedon avulla että ryhmänä ja haastattelemalla terveydenhoitajatyön asiantuntijaa. Lopputuloksena kukin ryhmä tuotti käsitekartan ja paneelikeskustelun, jossa he toimivat itse asiantuntijoina. Muut opiskelijat toimivat paneelikeskustelun yleisönä. Työskentelyn aikana jokainen opiskelija arvioi omaa ja ryhmänsä osallistumista ja sisällöllistä perehtymistä arviointimatriisin mukaisesti. Itsearviointien avulla pystyttiin arvioimaan opiskelijoiden oppimista koko prosessin ajalta ja tukemaan siten syväoppimista (Hailikari ym., 2021). Syväoppimisella tarkoitetaan opiskelijan näkökulmasta sellaista oppimista, missä opiskelija pyrkii asian syvälliseen ymmärrykseen; siinä yhdistyy aiempi tietoperusta sekä kiinnostus ja halu oppia (Biggs & Tang, 2011). Oppijayhteisö nähdään keskeisenä motivaattorina, kun tavoitellaan syväoppimista (Ruhalahti, 2020).

Paneelikeskusteluille ja käsitekartoille annettiin ohjeet. Paneelikeskusteluiden pituuden tuli olla 30 minuuttia ja yleisöä tuli osallistaa keskusteluun esimerkiksi virtuaaliseinän avulla. Virtuaaliseinä toteutettiin Mentimeter-sovelluksella, jossa yleisö pääsi reaaliajassa kommentoimaan paneelikeskustelua ja esittämään kysymyksiä. Paneelissa sai käyttää juontajaa tai keskustelu sai edetä vapaamuotoisesti ryhmäläisten välillä. Käsitekartassa opiskelijoiden tuli kuvata omaa aihettaan. Käsitekartan sai toteuttaa valitsemallaan sovelluksella. Paloniemen ym. (2010) mukaan käsitekartan hyödyntäminen tukee opiskelijoiden oppimista sekä auttaa heitä kertaamaan ja arvioimaan opittuja asioita.

Opettajien roolina oli havainnoida opiskelijaryhmien yhteistoimintaa lukemalla heidän kokouspöytäkirjojaan sekä arviointejaan omasta ja ryhmänsä toiminnasta työskentelyn aikana. Lisäksi opettajat olivat mukana paneelipäivässä ja antoivat arvioinnit sekä paneelista että käsitekartasta.

Yhteistoiminnallisen oppimisen tarkastelua

Tapaamispöytäkirjojen perusteella ryhmät toimivat yhteistoiminnallisesti eikä sellaisia ongelmia ilmennyt, joissa opettajan apua olisi tarvittu. Itsearviointien perusteella opiskelijat syventyivät aiheeseen itsenäisesti ja ryhmänä ja oppimista tapahtui.

Paneelipäivä onnistui palautteiden perusteella mainiosti. AnswerGardeniin kerätyn opiskelijapalautteen mukaan paneeli koettiin uutena, kivana ja erilaisena oppimiskokemuksena, joka herätteli ajatuksia, keskustelua ja lisäsi osaamista (kuva 1). Palautteet kuvastavat opiskelijoiden syväoppimista (Biggs & Tang, 2011).

Paneeleissa korostui opiskelijaryhmän yhteistyö, keskinäinen keskustelu, reflektio ja tiedonjako, jotka ovat Saarasen ja Tossavaisen (2018) mukaan yhteistoiminnallisen oppimisen perusta. Paneeleissa ja sitä edeltävässä työskentelyssä mahdollistui myös opiskelijan toiminnan autonomia, joka on yhteisten työskentelyn ohella merkittävässä roolissa onnistuneen oppimistapahtuman (Soini, 2001) ja motivaation (Deci & Ryan, 2002) syntymisessä. Toisaalta osa opiskelijoista toivoi tehtävän ohjeistusta tarkemmaksi, mikä voi kertoa siitä, että osa opiskelijoista tarvitsee enemmän opettajan ohjausta työskentelyynsä.

Jokaisen paneelin jälkeen yleisöä pyydettiin antamaan arvionsa tutkitun tiedon käytöstä ja keskustelun ammatillisuudesta. Myös opettajat antoivat vastaavan palautteen. Yleisön palautteista ilmeni, että panelistit olivat perehtyneet aiheeseen hyvin ja toimivat paneelissa ammatillisesti ja innostavasti. Arviot jaettiin opiskelijoille paneelin jälkeen ja palautteet koettiin motivoiviksi. Vertaisarviointi on aiemman tutkimuksen mukaan koettu opiskelijoille myönteisenä ja oppimista tukevana asiana (Asikainen ym., 2014).

Saatu opiskelijapalaute ja tehdyt havainnot tukevat sitä, että opintojakso lisäsi opiskelijoiden syväoppimista ja yhteistyötaitoja. Opintojaksoa kannattaa jatkossakin toteuttaa tällä menetelmällä. Kehittämisideoina ovat tehtävän ohjeistuksen selkeyttäminen ja paneelipäivän aikatauluttaminen väljemmäksi.