Soili Rinne, Marja Vaario & Niina Kivelä
Ammattiopisto Tavastian opetushenkilöstöä osallistui syksyllä 2017 HAMK Ammatillisen opettajakorkeakoulun järjestämään TUTKE 2 -koulutukseen. Koulutuksessa kehitettiin vertaisoppimista ja opiskelijan ohjaamista erilaisissa oppimisympäristöissä kuukauden aikana, ketterin kokeiluin. Koulutuksen keskeisenä teemana oli opiskelijan kohtaaminen ja ohjaaminen työelämälähtöisessä, osaamisperusteisessa ja yksilöllisessä koulutusprosessissa. Tarkoituksena oli tukea opetushenkilöstön taitoja tukea ja ohjata opiskelijaa osaamisen hankkimisessa erilaisissa oppimisympäristöissä. Ammattiopisto Tavastian osallistujat toimivat VERTUe – Ohjaten ja vertaistukien ammattilaiseksi -hankkeessa, joten tämä näkökulma tuki myös tämän hankkeen toimintaa. Toisena tärkeänä koulutuksen osa-alueena oli tukea yhteistyötä kollegoiden välillä. Osallistujat olivat sekä yhteisten tutkinnon osien että ammatillisten tutkinnon osien opettajia. Lisäksi haluttiin kehittää vuorovaikutusta opettajan ja opiskelijoiden välillä.
Koulutuksen ennakkotehtävänä oli perehtyä Coachaus-konseptilla osaamisperusteisuuteen – toimintakulttuurin muutokseen (CoCos) -hankkeessa kehitettyihin ammatillisen koulutuksen osaamisperusteisuuden arviointikriteereihin. Lisäksi osallistujien tuli käydä niiden tiimoilta keskustelua oman koulutusalan muun henkilöstön kanssa. Keskusteluista osallistujat toivat ensimmäiseen lähitapaamiseen kahdesta kolmeen konkreettista kehittämisaihetta.
Useimpien kehittämistehtävien aiheiksi valikoitui erilaisten oppimisratkaisujen kehittäminen ja testaaminen. Koulutus toteutettiin teemalla ketterät kokeilut. Yhden kuukauden aikana jokainen osallistuja kehitti ja testasi kolme itselleen uutta opiskelijoiden oppimisprosessia tukevaa ratkaisua. Esittelemme tässä artikkelissa muutamia oppimisratkaisuja, jotka kehitettiin koulutuksen aikana.
Pelillisyys
Oppimisen pelillistämisellä tarkoitetaan valmiiden pelien käyttämisen sijaan erilaisten pelielementtien (esimerkiksi säännöt, kilpaileminen, ajanotto, uudelleen yrittämisen mahdollisuus ja pisteiden laskeminen) tuomista opetuksen kautta oppimiseen (Ruohomäki 2016).
TUTKE2 -koulutuksen pelillisyyteen liittyvissä kehittämistehtävissä keskeisenä tavoitteena oli pyrkimys tehdä oppimisympäristöstä ja- kokemuksesta opiskelijaa motivoiva. Pelillistämisen tarkoituksena ei ollut viihdyttää opiskelijoita, vaan opittava asiakokonaisuus oli keskiössä.
Yhdessä kehittämistehtävässä oppimista ohjattiin englannin kielen ja elimistön rakenteen sekä toiminnan yhdistävällä Kahoot! -pelillä. Opettaja rakensi pelin englanniksi (kuva 1). Opiskelijat kokivat oppimisen mielekkäänä ja saivat kertausta jo osaamistaan asioista sekä uusista sanoista vieraalla kielellä.
Toinen kehittämistehtävä, jossa hyödynnettiin pelillisyyttä, oli ruotsinkielisen hoitotyön sanaston hallintaan kehitetyt kuva- ja sanakortit. Opiskelijat työskentelivät pienryhmissä ja tavoitteena oli valita oikea pari kuvakortista ja ruotsinkielisestä sanasta. Oppimistehtävä lisäsi sekä elimistön rakenteen että ruotsin kielisen sanaston hallintaa. Opiskelijat työskentelivät motivoituneesti pienissä ryhmissä ja tukivat toinen toisiaan oppimisessa. Ängeslevän (2013) mukaan “pelimekaniikoilla voidaan luoda kannustava ja innostava konteksti oppisisällöille, motivoida ja tarjota aktiivisempi rooli oppijoille. Parhaimmillaan pelimäinen oppiminen tuo oppimiseen joustavuutta ja tukee erilaisten oppijoiden eri tahtisuutta sekä erilaista tapaa käsittää asioita”.
Vertaisoppiminen
Vertaisoppiminen on yhteisöllinen ja opiskelijalähtöinen työskentelytapa, jossa oppija toimii opettajana vertaisilleen. Tällöin koko yhteisö toimii yhdessä jonkin ongelman ratkaisemiseksi. Oleellista vertaisoppimisessa on aktiivinen osallistuminen, sitoutuminen ja vuorovaikutus. (Ks. esimerkiksi Fawcett & Garton 2005.)
Englannin kielen ja hoitotyössä toimimisen yhdistävässä oppimistehtävässä opiskelijat jaettiin pieniin ryhmiin. He saivat tehtäväkseen tehdä tulohaastattelun potilaalle englanniksi. Haastattelussa kysyttiin muun muassa sairauksista ja lääkkeistä. Oppimistilanteessa hyödynnettiin vertaistukea ja vertaisoppimista. Myös opiskelijoiden tieto- ja viestintätekniikan taidot kehittyivät samalla, sillä opiskelijat videoivat haastattelut ja esittivät videot opettajille. He saivat välittömän palautteen ja arvioivat myös omaa toimintansa. Tiedollisen aineksen ohella vertaisoppimiselle voidaankin asettaa myös sosiaalisia tai emotionaalisia päämääriä, kuten minäkäsitykseen tai itsetunnon kehittymiseen liittyviä tavoitteita (ks. esimerkiksi Topping 2005).
Hoito ja huolenpito -tutkinnon osan osa-alue erityisruokavalioista toteutettiin niin, että opiskelijat valmistelivat ryhmissä opetustuokiot erityisruokavalioista ja esittelivät ne muille opiskelijoille seuraavien oppituntien aikana. Muut osallistujat tekivät muistiinpanot esityksistä. Opettaja tarkisti ja kommentoi kaikkien opiskelijoiden muistiinpanot. Esitykset jaettiin OneDrive -kansion kautta kaikille ryhmän opiskelijoille. Opiskelijoiden palautteen perusteella tämä oli erityisen motivoiva oppimismenetelmä.
Pari- ja tiimiopettajuus
Ammattiopisto Tavastian liiketalouden alalla on otettu käyttöön ’teematehtäviä’, jotka ovat useamman opettajan koostamia teemakokonaisuuksia. Niissä tiettyä teemaa tutkitaan, harjoitellaan ja syvennetään useasta eri näkökulmasta. Teematehtävissä yhdistyy esimerkiksi vieraiden kielten, matematiikan, fysiikan ja kemian, tieto- ja viestintätekniikan sekä eri ammatillisten opintojen sisältöjä. Opiskelijaryhmän ohjaaminen ja opettaminen toteutetaan pienryhmissä.
Tavastiassa on käytössä myös laajemmat projektit matemaattisissa aineissa. Niissä opiskelijat yhdistelevät ja käsittelevät samaa, esimerkiksi omaan elämäänsä liittyvää kokonaisuutta, eri oppiaineissa. Tiiviin teoriajakson jälkeen opiskelijoiden matemaattiset harjoitukset koostuvat oman elinpiirin esimerkeistä kuten oma talous, ravitsemus, sähkönkulutus ja kestävä kehitys. Opiskelijat käyttävät työskentelyssä mobiililaitteita ja lopuksi kaikki työvaiheet käydään yhdessä läpi. Oppiminen lähtee tällöin liikkeelle jokaisen opiskelijan omista vahvuuksista, tutuista aiheista ja aiemmasta osaamisesta eikä se ole sidoksissa oppikirjaan.
Lopuksi
Koulutuksen aikana toteutetut ketterät kokeilut olivat erilainen tapa tarkastella koulutuksen aikana kehitettyjä toteutuksia, tuoda ne laajemmalle joukolle näkyväksi sekä kehittää niitä edelleen. Oppilaitoksessa on tehty hienoja kokeiluja yhteisopettajuudesta, pelillistämisestä, vertaisoppimisesta sekä isojen kokonaisuuksien opettamisesta teemakokonaisuuksina. Lisäksi oppiainerajoja on selkeästi saatu hälvennettyä. Haasteena tällä hetkellä on saada oppimisympäristöistä sellaisia, jotka tukevat yhteisopettajuutta ja laajempien kokonaisuuksien opettamista ja osaamisen hankkimista. Ketterät kokeilut innostivat opettajia pohtimaan ja kehittämään omaa tapaansa toimia.
Vertaiskehittäminen on nyt hyvässä alussa, onnistuakseen se vaatii sellaisen kollegan, jonka kanssa yhteistyö toimii. Reformin myötä Ammattiopisto Tavastiassa kokeillaan rohkeasti erilaisia tapoja toteuttaa oppiaineiden integrointia ja jatkossa ne ovat osa normaalia oppilaitoksen toimintaa.
Ammattiopisto Tavastia ja HAMK Ammatillinen opettajakorkeakoulu jatkavat varmastikin koulutuksellista yhteistyötä teemalla opiskelijan kohtaaminen ja ohjaaminen työelämälähtöisessä, osaamisperusteisessa ja yksilöllisessä koulutusprosessissa. Haluamme jatkossakin kehittää yhdessä yhteisten tutkinnon osien ja ammatillisten tutkinnon osien integrointia. Reformin onnistumisen kannalta on tärkeää tukea opetushenkilöstön taitoja tukea ja ohjata opiskelijaa osaamisen hankkimisessa erilaisissa oppimisympäristöissä.
Kirjoittajat
Soili Rinne, lehtori, HAMK Ammatillinen opettajakorkeakoulu
Marja Vaario, lehtori, Ammattiopisto Tavastia
Niina Kivelä, lehtori, Ammattiopisto Tavastia
Lähteet
Fawcett, L. M., & Garton, A. (2005). The effect of peer collaboration on children’s problem-solving ability. British Journal of Educational Psychology 75, 157–169.
Ruohomäki, A. (2017). Pelillistäminen ei tarkoita pelien käyttöä opetuksessa. Blogijulkaisu 14.2.2017. Haettu 1.12.2017 osoitteesta https://yrityskyla.fi/pelillistaminen-tarkoita-pelien-kayttoa-opetuksessa/
Topping, K. J. (2005). Trends in Peer Learning. Educational Psychology (25)6 12/2005, 631‒645. Haettu 17.10.2017 osoitteesta http://www.uni-bielefeld.de/Universitaet/Einrichtungen/SLK/peer_learning/pal/pdf/trends_in_peer_learning.pdf
Ängeslevä, S. (2013). Oppimispelit, pelimäiset rakenteet ja kaupalliset pelit opetuksessa –verkkoaineisto. Haettu 1.12.2017 osoitteesta http://www.mediakasvatus.fi/sites/default/files/tiedostot/Pelit_ja_oppiminen_2013.pdf