Uraohjauksen toimijat ja heidän osaamisensa ammatillisessa koulutuksessa

Uraohjauksen parissa työskentelevän henkilöstön perehdyttämistä ja uraohjausosaamista olisi kehitettävä. Opetus- ja ohjaushenkilöstö osaa ohjata hyvin henkilökohtaisessa osaamisen kehittämissuunnitelmassa vaadittavat asiat, mutta jatko-opintoihin ohjauksessa ja työllistymisen tukemisessa on edelleen kehitettävää. Opetus- ja ohjaushenkilön osaamisen kehittäminen on merkityksellistä, sillä se vaikuttaa keskeisesti opiskelijoiden saaman uraohjauksen laatuun. Opetus- ja ohjaushenkilöstön uraohjausosaamisen kehittäminen tulisi huomioida osana organisaatioiden osaamisen johtamista.

Uraohjaus ammatillisessa koulutuksessa

Ammatillisen koulutuksen lainsäädäntö määrittelee, että opiskelijalla on oikeus saada eri oppimisympäristöissä sellaista opetusta ja ohjausta, joka mahdollistaa tutkinnon perusteiden mukaisten ammattitaitovaatimusten ja osaamistavoitteiden saavuttamisen ja tukee opiskelijoiden kehitystä hyviksi, tasapainoisiksi ja sivistyneiksi ihmisiksi sekä yhteiskunnan jäseniksi (Laki ammatillisesta koulutuksesta 531/2017, 61§). Opiskelijalle laaditaan henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma (HOKS), johon kirjataan yksilölliset osaamisen tunnistamista, tunnustamista, hankkimista, kehittymistä ja osoittamista sekä ohjaus- ja tukitoimia koskevat tiedot (Laki ammatillisesta koulutuksesta 531/2017, 44§).

Urasuunnitelma, joka laaditaan osaksi opiskelijan HOKSia, on koko koulutuksen ajan päivittyvä asiakirja. Urasuunnitelmaan kirjataan tietoja opiskelijan tavoitteista, suunnitelmat jatko-opintoihin tai työelämään siirtymisestä ja siellä etenemisestä. Opiskelijan uudelleen ohjauksessa tai opintojen keskeytyessä urasuunnitelmaan kirjataan myös suunnitelma opintojen jatkamiseksi. (OKM, 2018) Uraohjaus on kokonaisvaltaista itsetuntemuksen ja toimijuuden kehittämistä, jonka tavoitteena on tukea opiskelijaa pohtimaan omia kiinnostuksen kohteitaan ja auttaa häntä asettamaan tavoitteita omalle uralleen. (Kuurila, 2014, s. 49) Uraohjaus edellyttää opettajalta taitoa ja valmiutta ohjata ja tukea opiskelijan opiskelua ja uraa koskevia valintoja.

Elinikäisen oppimisen ideaali on keskeistä uraohjauksessa (vrt. Illears, 2018, s. 4; Jarvis, 2018, s. 19). Kun opiskelijaa ohjataan tekemään koko uraansa kattavia suunnitelmia, hän motivoituu ja sitoutuu elämän kestävään oppimisprosessiin (Kuurila, 2014, ss. 49, 123).

Elinikäisen oppimisen ja ohjauksen tuella opiskelija etenee kohti täysvaltaista, aktiivista ja vastuullista yhteiskunnan jäsenyyttä. (Opetushallitus, 2014, ss. 5–6) Elinikäisen oppimisen avaintaidoissa yhtenä osa-alueena on osaamisen kehittämisen taidot, kuten tiedon käsittely- ja soveltamistaito sekä oman osaamisen että kehittymistarpeiden arviointitaito. Taidot näyttäytyvät tulevaisuuteen suuntautuvana otteena sekä kykynä hallita omaa uraansa ja oppimistaan. Osaamisen kehittämisen taidot edellyttävät oma-aloitteellisuutta sekä kriittistä työotetta ja suunnitelmallisuutta. Osaamiseen sisältyy jatkuvan oppimisen taito, valintojen tekeminen ja uteliaisuus uusia oppimismahdollisuuksia kohtaan sekä epävarmuuden että muutoksen sietokyky. (ePerusteet, 2020)

Ohjauksessa korostuu opiskelijan aktiivisen toimijuuden tukeminen ja kokonaisvaltainen huomioiminen (Opetushallitus, 2014, ss. 5–6). Ammatillisessa koulutuksessa voidaan soveltaa holistista opiskelijakeskeistä ohjausmallia, jonka tavoitteena on opiskelijan ja hänen elämismaailmansa huomioon ottaminen (van Ebsroeck & Watts, 1998; Herranen & Penttinen, 2008). Holistisessa ohjauksessa opiskelijaa tuetaan hänen elämänkenttänsä, eri rooliensa ja oman identiteettinsä hahmottamisessa. Tavoitteena on, että opiskelija oppii reflektoimaan omia kokemuksiaan ja hän tulee tietoiseksi niistä rooleista, jotka muokkaavat hänen tavoitteitaan. Tämä vahvistaa opiskelijan mahdollisuuksia saavuttaa omia tavoitteitaan. (Savickas & ym., 2009, s. 245.)

Opiskelu- ja urasuunnitteluvalmiudet tutkinnon perusteissa

Ammatillisessa koulutuksessa kaikille opiskelijoille kuuluu opiskelu- ja urasuunnitteluvalmiuksien osa-alue, jossa opiskelija tunnistaa omia kiinnostuksen kohteitaan, mahdollisuuksiaan ja tuen tarpeitaan. Hän osaa tehdä tutkintoaan ja uraansa koskevia valintoja sekä hankkia tutkinnon suorittamisen aikana tietoa erilaisista jatkokoulutusmahdollisuuksista ja koulutustarjonnasta. Opiskelija osaa valmistautua tutkinnon suorittamisen aikana oman osaamisensa esittelyyn ja työnhakuun. (ePerusteet, 2020)

Turve (2019) on tarkastellut opettajiin kohdistuvia uraohjausvaateita opiskelu- ja urasuunnitteluvalmiuksien osa-alueen arviointikriteerien pohjalta ja laatinut niiden perusteella osaamisvaatimukset opettajien uraohjausosaamiselle (taulukko 1). Keskeistä on, että uraohjausosaaminen kohdistuu opiskelijoiden urasuunnitteluvalmiuksien ja elinikäisen oppimisen taitojen tukemiseen.

Taulukko 1. Opettajan osaamisvaatimukset opiskelu- ja urasuunnitteluvalmiuksien osa-alueessa (Turve, 2019)

Opiskelija osaa:	Opettaja osaa ohjata opiskelijaa:
tunnistaa omia kiinnostuksen kohteitaan, mahdollisuuksiaan ja tuen tarpeitaan.	selvittämään omia vahvuuksiaan, valmiuksiaan ja kehittämiskohteitaan
	tunnistamaan kiinnostuksensa kohteita ja omia mahdollisuuksiaan ammattialalla
	seuraamaan oma-aloitteisesti oman oppimisensa edistymistä ja osaamisensa hankkimista tunnistaen mahdollisen tuen tarpeen
	ottamaan vastuun omasta oppimisestaan ja sen edistämisestä
	arvioimaan omaa oppimistaan ja osaamistaan säännöllisesti.
tehdä tutkintoaan ja uraansa koskevia valintoja.	selvittämään itselleen sopivia vaihtoehtoja oman urasuunnitelmansa tueksi käyttäen erilaisia tietolähteitä ja sähköisiä ohjauspalveluja
	tietämään oman tutkinnon muodostumisen, tutkinnossa vaadittavat suoritukset ja valinnan mahdollisuudet, jotka edistävät työelämään sijoittumista ja omaa urasuunnitelmaa
	seuraamaan tutkinnon suorittamisen edistymistä oma-aloitteisesti
	käyttämään erilaisia oppimisympäristöjä osaamisensa hankkimisessa.
hankkia tutkinnon suorittamisen aikana tietoa erilaisista jatkokoulutusmahdollisuuksista ja koulutustarjonnasta.	käyttämään jatkokoulutukseen liittyviä tietolähteitä, ohjauspalveluja ja hakujärjestelmiä
	hankkimaan tietoa erilaisista jatkokoulutuksen vaihtoehdoista ja mahdollisuuksista ja suunnittelee omaa urasuunnitelmaansa
	perehtymään jatkokoulutuksen pääsyvaatimuksiin, hakumenettelyyn ja valintakriteereihin.
valmistautua tutkinnon suorittamisen aikana työnhakuun ja oman osaamisensa esittelyyn.	perehtymään (monipuolisesti) erilaisten työpaikkojen tarjoamiin mahdollisuuksiin, työympäristöihin ja kartoittaa itselleen sopivia uravaihtoehtoja
	tekemään omaa osaamistaan esittelevän tuotoksen työnhakua varten ja esittelemään osaamistaan kattavasti
	hakemaan työpaikkoja ja käyttämään erilaisia hakujärjestelmiä ja -menetelmiä sujuvasti
	päivittämään omatoimisesti urasuunnitelmaansa työllistymistä varten.

Aineiston hankinta ja analyysimenetelmä

Tutkimusaineisto hankittiin Työuralle-hankkeessa syksyllä 2020. Tutkimuksessa käytettiin kvantitatiivisena tutkimusmenetelmänä survey-tutkimusta, jolla tyypillisesti kerätään tietoa kyselylomaketta käyttäen. Kysely toteutettiin Webropol-kyselynä siten, että kyselyn linkki lähetettiin oppilaitosten yhteyshenkilöille, jotka toimittivat sen edelleen hankkeessa mukana olleille opetus- ja ohjaushenkilöstölle.

Aineisto kerättiin standardoidussa muodossa jokaiselta vastaajalta. Kvantitatiivisessa tutkimuksessa tavoitteena on saada vastaus kysymyksiin, jotka pohjautuvat tutkimusongelmiin. Siinä tutkittavia asioita käsitellään numeroina tai vaihtoehtoisesti aineisto ryhmitellään numeeriseen muotoon, jonka jälkeen numerotiedot tulkitaan ja kirjoitetaan auki sanallisesti (Hirsjärvi, Remes & Sajavaara, 2004, ss. 123–149).

Kyselyyn vastasi N=90 opetus- ja ohjausalan toimijaa, joista naisia oli n=55, miehiä n=34 ja yksi vastaaja ei halunnut sanoa sukupuoltaan (taulukko 2). Opettajan pedagogiset opinnot oli suorittanut 80 prosenttia vastaajista. Uraohjauksen tehtävät olivat ammatillisessa koulutuksessa jakaantuneet eri ammattiryhmille. Vastaajista 72 prosenttia (n=65) toimi eri ammattinimikkeillä opetustehtävissä ja 18,9 % (n=17) ohjaustehtävissä. Lisäksi vastaajissa oli avustajia, esimiehiä, rekrytoinnin asiantuntijoita sekä muita henkilöstöryhmiä, jotka osallistuivat opiskelijoiden uraohjaukseen (n=8).

Taulukko 2. Uraohjausta toteuttavien ammattinimikkeet

Ammatti	n=90	Prosentti
Opettaja	31	34,45 %
Kouluttaja	4	4,45 %
Ohjaaja	9	9,99 %
Opinto-ohjaaja	2	2,22 %
Erityisopettaja	11	12,22 %
Yhteisten aineiden opettaja	1	1,11 %
Ammattiaineiden opettaja	16	17,78 %
Uraohjaaja	2	2,22 %
Työhönvalmentaja	4	4,44 %
Avustaja	2	2,22 %
Työelämäkoordinaattori	2	2,22 %
Esimies / hallinto	2	2,22 %
Muu, mikä	2	2,22 %

Uraohjauksen tehtävissä toimivalla opetus- ja ohjaushenkilöstöllä oli pitkä työkokemus alalta (taulukko 3). Alalla 0–5 vuotta toimineita oli vastaajista 14,44 prosenttia (n=13), 6–10 vuotta toimineita 14,44 prosenttia (n=13), 11–20 vuotta toimineita 36,67 prosenttia (n=33) ja yli 20 vuotta toimineita 34,44 prosenttia (n=31).

Taulukko 3. Työkokemus opetus- ja ohjausalalla

Työkokemus opetus- ja ohjausalalla	n=90	Prosentti
0–2 vuotta	7	7,78 %
3–5 vuotta	6	6,67 %
6–10 vuotta	13	14,44 %
11–20 vuotta	33	36,67 %
yli 20 vuotta	31	34,44 %

Tulokset

Tulososion raportoinnissa hyödynnetään Turpeen (2019) laatimia osaamisvaatimuksia opettajan uraohjausosaamiselle, jotka on muodostettu opiskelu- ja urasuunnitteluvalmiudet -osa-alueen arviointikriteerien pohjalta.

Kysymyksissä vastaajia pyydettiin valitsemaan asteikolta numeerinen arvo, joka parhaiten kuvasti hänen vastaustaan. Kysymyksissä oli seuraavat vastausvaihtoehdot:

1. Täysin eri mieltä.
2. Osittain eri mieltä.
3. Ei samaa eikä eri mieltä.
4. Osittain samaa mieltä.
5. Täysin samaa mieltä.

Vastaajat (n=90) kokivat, että heillä on hyvät valmiudet auttaa opiskelijaa selvittämään omia vahvuuksiaan, valmiuksiaan ja kehittämiskohteitaan (ka=4,3). Opetus- ja ohjaushenkilöstö koki, että he osaavat auttaa opiskelijaa tunnistamaan tämän kiinnostuksen kohteita ja mahdollisuuksia ammattialalla (ka= 4,19). Opetus- ja ohjaushenkilöstö kertoi tukevansa opiskelijaa seuraamaan oma-aloitteisesti oppimisensa edistymistä ja osaamisensa hankkimista sekä tunnistamaan mahdollisen tuen tarpeen (ka=3,89) sekä ottamaan vastuuta omasta oppimisestaan ja sen edistämisestä (ka=3,9). Lisäksi opetus- ja ohjaushenkilöstö tuki säännöllisesti opiskelijan oppimisen ja osaamisen arviointia (ka=3,91). Kaikkien osioiden keskiarvo on 4,0, joten sen alapuolelle jäävään kolmeen osa-alueeseen kannattaa kiinnittää huomiota opetus- ja ohjaushenkilöstön osaamisen kehittämisen näkökulmasta (taulukko 4).

Taulukko 4. Opiskelijan kiinnostuksen kohteet, mahdollisuudet ja tuen tarpeet

Opettaja osaa ohjata opiskelijaa:	1	2	3	4	5	Keskiarvo	Mediaani
selvittämään omia vahvuuksiaan, valmiuksiaan ja kehittämiskohteitaan	0 %	2,22 %	8,89 %	45,56 %	43,33 %	4,3	4
tunnistamaan kiinnostuksensa kohteita ja omia mahdollisuuksiaan ammattialalla	0 %	2,22 %	13,33 %	47,78 %	36,67 %	4,19	4
seuraamaan oma-aloitteisesti oman oppimisensa edistymistä ja osaamisensa hankkimista tunnistaen mahdollisen tuen tarpeen	0 %	5,55 %	18,89 %	56,67 %	18,89 %	3,89	4
ottamaan vastuun omasta oppimisestaan ja sen edistämisestä	0 %	2,22 %	26,67 %	50 %	21,11 %	3,9	4
arvioimaan omaa oppimistaan ja osaamistaan säännöllisesti	0 %	3,33 %	24,45 %	50 %	22,22 %	3,91	4

Vastaajat tukivat opiskelijan urasuunnittelua hyödyntämällä erilaisia tietolähteitä ja sähköisiä ohjauspalveluja (ka=3,98). Vastaajat auttoivat opiskelijaa tiedostamaan, miten tutkinto muodostuu, millaisia suorituksia tutkinnossa vaaditaan ja millaiset valinnat edistävät työelämään sijoittumista ja urasuunnittelua (ka=4,1). He kannustivat seuraamaan tutkinnon suorittamisen edistymistä oma-aloitteisesti (3,96) ja käyttämään erilaisia oppimisympäristöjä osaamisen hankkimisessa (4,04). Kaikkien osioiden keskiarvo on 4,0, joten eri osa-alueiden keskiarvot ovat hyvin linjassa sen kanssa (taulukko 5).

Taulukko 5. Opiskelijan tutkintoa ja uraa koskevat valinnat

Opettaja osaa ohjata opiskelijaa:	1	2	3	4	5	Keskiarvo	Mediaani
selvittämään itselleen sopivia vaihtoehtoja oman urasuunnitelmansa tueksi käyttäen erilaisia tietolähteitä ja sähköisiä ohjauspalveluja	1,11 %	5,56 %	18,89 %	43,33 %	31,11 %	3,98	4
tietämään oman tutkinnon muodostumisen, tutkinnossa vaadittavat suoritukset ja valinnan mahdollisuudet, jotka edistävät työelämään sijoittumista ja omaa urasuunnitelmaa	1,11 %	2,22 %	16,67 %	45,56 %	34,44 %	4,1	4
seuraamaan tutkinnon suorittamisen edistymistä oma-aloitteisesti	0 %	3,33 %	27,78 %	38,89 %	30 %	3,96	4
käyttämään erilaisia oppimisympäristöjä osaamisensa hankkimisessa	0 %	4,45 %	20 %	42,22 %	33,33 %	4,04	4

Opiskelijan jatkokoulutusmahdollisuuksiin liittyvä ohjaus on uraohjauksen keskeisiä tavoitteita (taulukko 6). Opetus- ja ohjaushenkilöstön mukaan heidän tulee tuntea jatkokoulutukseen liittyviä tietolähteitä, ohjauspalveluja ja hakujärjestelmiä (ka=3,61), kuten Opintopolku, jotta he pystyvät hankkimaan tietoa erilaisista vaihtoehdoista ja mahdollisuuksista (ka=3,68). Samalla he pystyvät ohjaamaan opiskelijaa pääsyvaatimuksiin, hakumenettelyihin sekä valintakriteereihin liittyen (3,58). Kaikkien osioiden keskiarvo on 3,6, joten Opiskelijan jatkokoulutusmahdollisuuksien ohjaus on opetus- ja ohjaushenkilöstön heikoimmin tuntema osa-alue. Tämä voi selittyä osittain sillä, että opinto-ohjaajat hoitavat tämän osa-alueen keskitetysti monissa oppilaitoksissa. Asian kannattaa kuitenkin tiedostaa, jotta opiskelijat saavat tasa-arvoista ohjausta jatkokoulutusmahdollisuuksista.

Taulukko 6. Opiskelijan jatkokoulutusmahdollisuuksien ohjaus

Opettaja osaa ohjata opiskelijaa:	1	2	3	4	5	Keskiarvo	Mediaani
käyttämään jatkokoulutukseen liittyviä tietolähteitä, ohjauspalveluja ja hakujärjestelmiä	2,22 %	10 %	30 %	40 %	17,78 %	3,61	4
hankkimaan tietoa erilaisista jatkokoulutuksen vaihtoehdoista ja mahdollisuuksista ja suunnittelemaan omaa urasuunnitelmaansa	2,22 %	12,22 %	20 %	46,67 %	18,89 %	3,68	4
perehtymään jatkokoulutuksen pääsyvaatimuksiin, hakumenettelyyn ja valintakriteereihin	2,22 %	15,56 %	24,44 %	37,78 %	20 %	3,58	4

Opiskelijan työnhaun ja oman osaamisen esittelyn tukeminen tulee sisältyä kaikkien opiskelijoiden uraohjaukseen, vaikka he olisivat hakeutumassa meneillään olevien opintojen jälkeen jatkokoulutukseen. Opetus- ja ohjaushenkilöstö tuki opiskelijoiden perehtymistä erilaisiin työ- ja toimintaympäristöihin ja sopivien uravaihtoehtojen selvittämistä (ka=3,94). Opiskelijoita ohjattiin tekemään osaamistaan esitteleviä tuotoksia työnhakua varten ja havainnollistamaan osaamistaan kattavasti esim. videoiden tai portfolioiden avulla (ka=3,7). Opiskelijoita tuettiin hakemaan työpaikkoja ja käyttämään erilaisia hakujärjestelmiä ja -menetelmiä sujuvasti (ka=3,86) sekä päivittämään omatoimisesti urasuunnitelmaansa työllistymistä varten (ka=3,73). Kaikkien osioiden keskiarvo on 3,8, joten sen alapuolelle jääviin kahteen osa-alueeseen kannattaa kiinnittää huomiota opetus- ja ohjaushenkilöstön osaamisen kehittämisen näkökulmasta (taulukko 7).

Taulukko 7. Opiskelijan työnhaku ja oman osaamisen esittely

Opettaja osaa ohjata opiskelijaa:	1	2	3	4	5	Keskiarvo	Mediaani
perehtymään monipuolisesti erilaisten työpaikkojen tarjoamiin mahdollisuuksiin, työympäristöihin ja kartoittaa itselleen sopivia uravaihtoehtoja	1,11 %	5,55 %	18,89 %	46,67 %	27,78 %	3,94	4
tekemään omaa osaamistaan esittelevän tuotoksen työnhakua varten ja esittelemään osaamistaan kattavasti	2,22 %	6,67 %	34,45 %	32,22 %	24,44 %	3,7	4
hakemaan työpaikkoja ja käyttämään erilaisia hakujärjestelmiä ja -menetelmiä sujuvasti	1,11 %	6,67 %	23,33 %	43,33 %	25,56 %	3,86	4
päivittämään omatoimisesti urasuunnitelmaansa työllistymistä varten	1,11 %	7,78 %	30 %	40 %	21,11 %	3,72	4

Alan työmarkkinatilanteen (ka=3,96) selvittäminen oli opetus- ja ohjaushenkilöstön mielestä tärkeää uraohjaustyön näkökulmasta. Tämä auttaa opiskelijoita saamaan realistisen kuvan alan tilanteesta, työmarkkinajärjestelmän keskeisistä periaatteista (ka=3,8) ja työtehtävissä tarvittavasta osaamisesta (ka=4,17). Tärkeäksi koettiin myös, että opiskelija jo opintojen aikana luo oman alansa verkostoja (ka=3,81) esim. työpaikalla tapahtuvan osaamisen hankkimisen aikana tai kesätöissä. Näitä verkostojen luomista opetus- ja ohjaushenkilöstön tulee mielestään edistää osana opiskelijoiden työllistymisen tukemista. Kaikkien osioiden keskiarvo on 3,9, joten sen alapuolelle jääviin kahteen osa-alueeseen kannattaa kiinnittää huomiota opetus- ja ohjaushenkilöstön osaamisen kehittämisen näkökulmasta (taulukko 8).

Taulukko 8. Alan työmarkkinatilanteen ja osaamistarpeiden selvittäminen

Opettaja osaa ohjata opiskelijaa:	1	2	3	4	5	Keskiarvo	Mediaani
selvittämään alan työmarkkinoiden tilannetta	1,11 %	3,33 %	18,89 %	52,22 %	24,45 %	3,96	4
tuntemaan työmarkkinajärjestelmän keskeiset periaatteet	2,22 %	6,67 %	23,33 %	44,45 %	23,33 %	3,8	4
tietämään alansa keskeiset ammatilliset verkostot	1,11 %	5,56 %	26,67 %	44,44 %	22,22 %	3,81	4
tunnistamaan alansa eri työtehtävissä tarvittavaa osaamista	0 %	3,33 %	15,56 %	42,22 %	38,89 %	4,17	4

Työsopimuksen solmimiseen liittyy monia varmistettavia asioita, joita opetus- ja ohjaushenkilöstön on tärkeä opettaa erityisesti nuorille opiskelijoille, jotka lähtevät ensimmäistä kertaa työmarkkinoille (taulukko 9). Opetus- ja ohjaushenkilöstö koki tärkeäksi, että opiskelijoita ohjataan perehtymään oman alan työehtoihin ja keskeiseen työlainsäädäntöön (ka=3,9), jotta asiat eivät tule yllätyksenä induktiovaiheessa eli työelämään siirryttäessä. Samalla heidät ohjataan tiedon lähteille sekä hakemaan tarvittaessa asiantuntija-apua (ka=3,87).

Taulukko 9. Työsopimuksen solmiminen

Opettaja osaa ohjata opiskelijaa:	1	2	3	4	5	Keskiarvo	Mediaani
perehtymään oman alan työehtoihin ja keskeiseen työlainsäädäntöön	3,33 %	6,67 %	15,55 %	45,56 %	28,89 %	3,9	4
tarkistamaan työsopimuksen sisällön käyttäen tarvittaessa asiantuntija-apua	3,33 %	7,78 %	16,67 %	43,33 %	28,89 %	3,87	4

Pohdinta

Tutkimuksessa selvitettiin ammatillisessa koulutuksessa työskentelevän opetus- ja ohjaushenkilöstön näkemyksiä omasta uraohjausosaamisestaan. Uraohjausosaamisen osaamisvaatimukset nousevat ammatillisen koulutuksen lainsäädännöstä sekä ammatillisen perustutkinnon perusteista.

Tulosten mukaan ammatillisessa koulutuksessa opiskelijoiden uraohjaus on pääsääntöisesti opettajien vastuulla, vaikka työhön osallistuu myös ohjaushenkilöstöä. Opetus- ja ohjaushenkilöstön uraohjausosaaminen vaihtelee riippuen henkilön koulutuksesta, perehdyttämisestä sekä koulutuksen järjestäjän tarjoamasta lisä- ja täydennyskoulutuksesta. Osaamisen johtamisen näkökulmasta on tärkeää varmistaa henkilöstön osaaminen ja yhtenäiset käytännöt esim. ohjaussuunnitelma, jossa määritellään tehtävät ja tavoitteet.

Keskeiseksi opiskelijan ohjauksen työvälineeksi nousee henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma (HOKS). Sinne kirjataan opiskelijan kiinnostuksen kohteet ja tuen tarpeet sekä opiskelijan tutkintoa ja uraa koskevat valinnat. HOKSin rakentamisessa ohjauksen painopiste tulisi olla opiskelijan osallisuuden lisääminen ja toimijuuden tukeminen.

Opiskelijan jatkokoulutusmahdollisuuksien ohjaus on vastausten perusteella opetus- ja ohjaushenkilöstön heikoiten tuntema osa-alue, joka voi johtua siitä, että opinto-ohjaaja hoitaa keskitetysti tämän tehtävän. Opetus- ja ohjaushenkilöstön tulisi kuitenkin tuntea esim. Opintopolku.fi -portaali, jossa haetaan opintoihin. Opintopolun kautta opiskelija voi tarkastella omia opintosuorituksiaan keskitetysti. Jatkokoulutusmahdollisuuksien ohjaus tulee varmistaa erikseen kunkin koulutuksen järjestäjän osalta, jotta opiskelijat saavat laadukasta ohjausta kaikilla uraohjauksen osa-alueilla.

Opiskelija työllistyminen tukeminen ja urasuunnitelman laatiminen ovat ammatillisen koulutuksen keskeisiä tavoitteita, joka kuuluu nykyään kiinteästi opetus- ja ohjaushenkilöstön työhön. Opiskelijaa perehdytetään alan työmarkkinatilanteeseen ja alalla vaadittaviin osaamistarpeisiin, joiden tukemana hän pääsee esittelemään osaa osaamistaan ja laatimaan konkreettisia työhakemuksia. Varsinkin ensimmäistä kertaa työmarkkinoille siirtyvien kanssa opetus- ja ohjaushenkilöstön tulee kiinnittää huomiota työsopimuskäytäntöihin.

Uraohjaus on opiskelijan opintoja läpileikkaava teema, jossa korostuu holistisuus. Opiskelijan elämäntilateen kokonaisvaltainen huomioiminen vaatii uraohjaajalta myös monialaisen yhteistyön osaamista, joka tulee huomioida erillisenä osaamisvaatimuksena uraohjaukseen liittyen.