Siru Myllykoski-Laine, Jukka Raitanen, Vesa Tuomela & Liisa Postareff
Opiskelutilanteisiin liittyy tunteita, jotka vaikuttavat opiskelijoiden oppimisprosesseihin. Tunnekokemusten selvittämisen kautta opettajat voivat saada näkökulmia opetuksen kehittämiseen ja oppimisen tukemiseen. Toisaalta keskeistä on, että opiskelijat itse saavat välineen pohtia omaa opiskeluaan ja oppimistaan. Kuvaamme artikkelissa tunnemittarin hyödyntämistä neljässä opintojaksossa HAMKissa. Mittarilla saatuja tuloksia opiskelijoiden tunnekokemuksista hyödynnettiin opintojaksoilla erityisesti yhteisen keskustelun pohjana. Tunnekokemuksia selvitettiin osana muita oppimisen ulottuvuuksia mittaavaa oppimiskokemusmittaria.
Artikkeli on toteutettu osana opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamaa APOA-hanketta (Oppimisanalytiikka – avain parempaan oppimiseen AMKeissa), jonka tarkoituksena on ollut pilotoida ja tutkia oppimisanalytiikan käyttöä ammattikorkeakouluissa.
Tunteiden tarkastelun merkitys
Tunteilla on yhteys opetuksen ja oppimisen laatuun, sillä niillä on todettu olevan vaikutusta muun muassa kognitiivisiin prosesseihin ja motivaatioon (Fredrickson, 2001; Pekrun, 2011; Sutton & Wheatley, 2003). Oppimiseen ja opiskeluun liittyviä tunteita on luokiteltu kahden dimension kautta: positiiviset ‒ negatiiviset tunteet ja aktivoivat ‒ ei-aktivoivat tunteet (mm. Pekrun ym., 2002; Feldman Barrett & Russell, 1998). Aktivaatio viittaa siihen, kuinka aktivoiva tunne on ollut oppimisen kannalta. Valenssi liittyy tunteen tarkasteluun positiivinen – negatiivinen -skaalalla. Positiivisten aktivoivien tunteiden (kuten innostus ja toiveikkuus) on todettu olevan positiivisesti yhteydessä esimerkiksi syväsuuntautuneeseen oppimisen lähestymistapaan, opintomenestykseen ja opinnoissa etenemiseen (Postareff ym., 2017; Trigwell ym., 2012), ja siksi olisikin tärkeää pohtia, miten opetus- ja oppimisympäristöt voivat tukea tällaisten tunteiden syntymistä. Vaikka positiiviset tunteet pääsääntöisesti edistävät oppimista, jotkut niistä eivät välttämättä aktivoi opiskelijaa.
Esimerkkejä tällaisista ei-aktivoivista tunteista ovat muun muassa rentous ja helpotuksen tunne. Negatiiviset tunteet pääsääntöisesti hidastavat tai estävät oppimista, erityisesti jos tunne on ei-aktivoiva (mm. tylsyys ja toivottomuus), mutta toisaalta aktivoivat negatiiviset tunteet, kuten jännittyneisyys ja häpeä voivat toisinaan edistää oppimista (Pekrun ym., 2002; Dettmers ym., 2011). Oppimisen näkökulmasta olisi hyvä tunnistaa, että oppimisprosessin aikana erilaiset tunteet ovat luonnollisia ja hyväksyttyjä. Keskeistä on, että tunteita ja niiden merkitystä oppimisessa voidaan tunnistaa. Toisaalta on tärkeää, että negatiiviset tunteet eivät jää jatkuvaksi olotilaksi.
Tunnemittari
Hyödyntämämme tunnemittari mahdollistaa yksinkertaisen tavan kerätä tietoa oppimistilanteisiin tai -kokemuksiin liittyvistä tunteista. Mittari pohjautuu tunteiden tarkasteluun niiden aktivaation ja valenssin tasoilla (Pekrun ym., 2002; Feldman Barrett & Russell, 1998).
Opiskelijat saivat vastata tunnemittarissa seuraavanlaisiin väittämiin liittyen tunteen aktivaatioon ja valenssiin:
Väittämä 1: Juuri päättyneen projektin jälkeen tunsin olevani
- Erittäin passiivinen
- Passiivinen
- Siltä väliltä
- Aktiivinen
- Erittäin aktiivinen
Väittämä 2: Juuri päättyneen projektin aikana tunnetilani oli
- Erittäin negatiivinen
- Negatiivinen
- Siltä väliltä
- Positiivinen
- Erittäin positiivinen
Näiden lisäksi vastattiin yhteen avoimeen kysymykseen: Juuri päättyneen projektin aikana päällimmäinen tunteeni oli (nimeä yksi tunne).
Kuviot 1 ja 2 ovat esimerkkejä yhteisissä reflektointitilanteissa opiskelijoille esitetyistä ryhmätason tuloksista. Avokysymykseen tulleet vastaukset analysoitiin tunnejaottelun pohjalta, ja useimmin toistuvista avovastauksista annettiin esimerkkejä opiskelijoille. Tarkkoja tunnuslukuja ei esitetty opiskelijoille heidän anonymiteettinsa suojaamisen vuoksi. Lisäksi tulosten esittelyn oli tarkoitus toimia yhteisen keskustelun pohjana.
Riippuen hieman toteutuksesta, opiskelijat saivat myös vastata HAMKin oppimiskokemusmittarin väittämiin, joilla mitattiin esimerkiksi heidän lähestymistapojaan oppimiseen, pystyvyysuskomuksiaan ja kokemuksiaan yhteistyöstä toteutuksen aikana. Näin tunnekokemusten tarkastelua oli mahdollista peilata muihin oppimisen ulottuvuuksiin.
Opettajien kokemukset tunteiden ja oppimiskokemusten selvittämisestä opintojaksoilla
Tunne- ja oppimiskokemusmittareita hyödynnettiin neljällä eri opintojaksolla (Amazing Business Train, Diili-viikot, Design Expedition ja cSchool of business design) muun muassa siten, että opiskelijat vastasivat niihin useampana kertana opintojakson aikana, esimerkiksi tiettyjen osaprojektien jälkeen. Toteutuksen lopussa opiskelijoille saatettiin järjestää reflektointitilaisuus, jossa opiskelijoiden kokemuksia esiteltiin ryhmätasolla. Tilaisuuksissa opiskelijat saivat mahdollisuuden pohtia esimerkiksi tunnekokemuksiinsa vaikuttaneita tekijöitä.
Amazing Business Train 2019
Amazing Business Train on HAMKissa toteutettava liiketoiminnan kehittämisen opintojakso, joka tapahtuu osittain liikkuvassa junassa ja matkan varrella erilaisissa kohtaamisissa yhteistyökumppaneiden kanssa. Osallistujat edustavat useita eri koulutusohjelmia, jonka lisäksi opintojaksolle osallistuvien opiskelijoiden opintojen vaiheet vaihtelevat merkittävästi. Amazing Business Trainin tavoitteena on kehittää opiskelijoiden yrittäjämäisiä ominaisuuksia ja altistaa opiskelijat kehittämisprojektin aikana myös epävarmuudelle. Amazing Business Train -opintojaksolla käytettiin sekä oppimisen lähestymistapoja mittaavia oppimiskokemusmittarin osa-alueita että tunnemittaria. Opintojakso oli jaettu osioihin, jotta jokaista osiota ja niiden synnyttämiä tunteita sekä aktiivisuutta voitiin tutkia omana kokonaisuutenaan. Opintojakso toteutettiin lähiopetuksena.
Amazing Business Train toteutetaan kampuksen ulkopuolella Crazy Townissa Tampereella, Business Kitchenissä Oulussa sekä VR:n Intercityn Duettoplus-vaunussa. Jakson aikana opiskelijat ovat vuorovaikutuksessa ohjaukseen osallistuvien ulkopuolisten asiantuntijoiden kanssa. Amazing Business Train on ympäristönä uniikki, ja jo tällä on vaikutusta opiskelijoiden tuntemuksiin. Amazing Business Trainin tarkoituksena on myös opettaa opiskelijat toimimaan epävarmoissa ympäristöissä ja paineen alaisena. Opintojakso on kestoltaan lyhyt, intensiivivaihe kestää vain noin 40 tuntia.
Tunnemittarin avulla pyrittiin selvittämään opiskelijoiden aktiivisuutta opintojaksolla. Dataa saatiinkin hyvin kerätyksi, mutta datan yhdistäminen yksittäisiin tapahtumiin oli hieman hankalaa, eikä kerätty data valitettavasti ollut hyödyllistä opintojakson jatkokehittämisessä. Mittaria oli tarkoitus käyttää ohjatusti opintojakson aikana useissa kohdissa niin, että kyselyn kautta olisi voitu seurata opiskelijoiden tunteiden muutosta intensiivivaiheen aikana, mutta opiskelijoita ei saatu tehokkaasti vastaamaan kyselyyn, joten sen tuotokset jäivät puutteellisiksi eikä niitä voitu tehokkaasti hyödyntää. Kokeilu herätti kuitenkin kiinnostuksen toiminnan mittaamiselle – olisi hienoa, jos tulevaisuudessa opiskelijoiden oppimiseen liittyvien tekijöiden mittaaminen onnistuisi ja uniikista oppimiskokemuksesta voitaisiin kerätä dataa, jonka vertaileminen perinteisempään kampuksella tapahtuvaan oppimiseen olisi mahdollista.
Diili-viikot 2020
Diili-viikot ovat liiketalouden koulutusohjelman ensimmäisen vuosikurssin perehdytysviikkoja, jotka toteutetaan opiskelijoiden kahdeksan ensimmäisen opiskeluviikon aikana. Diili-viikoilla opiskelijoille annetaan jokin aidon yhteistyökumppanin haaste ratkaistavaksi. Ratkaisuun opiskelijoiden tulee hyödyntää tarjottua teoriatietoutta sekä omia näkemyksiään ja pyrkiä niiden kautta vastaamaan määriteltyyn haasteeseen. Opiskelijoiden tunteita tutkittiin opintojaksolla eri toimeksiantojen välillä, jotta saatiin ymmärrys siitä, kuinka opiskelijat kokivat erilaisten haasteiden parissa työskentelyn. Diilit toteutettiin lähiopetuksena. Toteutuksen lopussa opiskelijoille esiteltiin tunnemittarin tulokset eri Diili-viikoilta. Tämän pohjalta heillä oli mahdollisuus reflektoida esimerkiksi eri Diili-viikkojen välisiä eroja tunnekokemuksissa ja niihin mahdollisesti vaikuttavia tekijöitä.
Diili-viikkojen aikana opiskelijoilta kerättiin dataa eri toimeksiantoihin liittyen, noin kerran viikossa kahdeksan viikon aikana. Jatkuvan palautteen kerääminen auttoi vertailemaan erilaisia toimeksiantoja keskenään ja samalla tuki opettajatiimiä kokonaiskuvan muodostamisessa opintojakson kuormittavuudesta ja onnistumisesta. Vaikka opintojakso toteutettiin pandemian aikana, olivat ensimmäisen vuosikurssin opiskelijat silti Diili-viikkojen aikana HAMKin Visamäen kampuksella ja toimivat normaalien käytänteiden mukaisesti. Opintojakson jälkeen tehdyssä reflektoinnissa huomattiin toimeksiannon vaikuttavan merkittävästi opiskelijoiden kokemiin tunteisiin.
Design Expedition 2021
Design Expedition on HAMKin koordinoima opintojakso RUN-EU -Eurooppa-yliopistossa. Opintojakson tarkoituksena on yhdistää monialaisesti kahdeksan eri korkeakoulun opiskelijoita. Vuoden 2021 Design Expedition toteutettiin noin viikon mittaisena opintojaksona, johon kuului asiantuntijaluentojen lisäksi monialainen projektiosuus. Opiskelijat reflektoivat projektiosuuden lopussa omia tunteitaan ja oppimistaan tunnemittarin ja HAMKin oppimiskokemusmittarin pohjalta. Tämän lisäksi kaikille osallistujille järjestettiin yhteinen reflektointitilaisuus, jossa opiskelijat pääsivät avoimesti kuvailemaan kokemuksiaan opintojaksosta. Design Expedition jouduttiin vallitsevan pandemiatilanteen vuoksi järjestämään täysin verkossa, jolloin vuorovaikutussuhde oli erilainen kuin muissa toteutuksissa.
Opettajan näkökulmasta mittareilla ja niiden tulosten reflektoinnilla päästiin syvemmälle opiskelijoiden tunteisiin kuin pelkällä moduulipalautteella olisi päästy. Design Expeditionin lopussa ollut ulkopuolisen tahon fasilitoima reflektointikeskustelu oli myös hyödyllinen, koska opiskelijat avasivat opintojaksoon liittyviä tuntemuksiaan kattavasti. Mittareiden hyödyntämisen kautta opettajat saivat näkökulmaa siihen, kuinka opintojaksoa voisi kehittää tulevaisuudessa, jotta se tuntuisi myös opiskelijoista miellyttävämmältä suorittaa.
cSchool of business design 2021
cSchool (can-do-school) of business design -opinnoissa toteutettiin vuoden 2021 ensimmäisellä periodilla yrityksiltä saatujen liiketoimintahaasteiden ratkaisemista neljän opiskelijan tiimeissä. Valtaosa haasteista ratkaistiin kahdessa neljän viikon itsenäisessä toteutuksessa. Toteutukset sisälsivät näkökulman valinnan, ymmärryksen ja empatian rakentamisen, ideoiden ja konseptin tuottamisen, prototyyppien suunnittelun ja toteuttamisen, liiketoimintakokeilujen suunnittelun ja toteuttamisen ja kokeiluissa saatujen kokemusten ja palautteen muuntamisen minimitarpeet tyydyttäväksi ratkaisuksi. Liiketoimintahaasteet liittyivät mukana olleiden yritysten liiketoimintamallien vaihdoksiin. Pandemian vaikutuksesta monen mukana olleen yrityksen liiketoimintaympäristössä oli tapahtunut ja tapahtumassa sellaisia muutoksia, jotka edellyttivät jonkinlaista vaihdosta yrityksen liiketoimintamallissa. cSchoolin toteutukseen mahtui kaksi peräkkäistä toteutusta. Kummankin toteutuksen jälkeen opiskelijat pohtivat tekemäänsä työtä, tuotoksia, onnistumisia ja epäonnistumisia ja pyrkivät ymmärtämään oppimansa. Tätä pohdintaa edisti osaltaan molempien toteutusten yhteydessä tehdyt tunnemittari- ja oppimiskokemuskyselyt, joiden tuloksiin opiskelijat peilasivat omaa oppimistyötään.
Mittareiden avulla saatu tutkimuksellinen tieto auttoi opiskelijoiden pohdintatyössä cSchool of business design -opinnoissa. Yleisesti eri opintojaksojen pohjalta voidaan todeta, että mittareissa opiskelijoita pohdintaan kannustavat johdanto- ja ohjeistustekstit, sanat, käsitteet, kysymysasetelmat, kysymykset, arviointiasteikot ja erityisesti avoimet vastaukset ja niiden sanat ja kieli toimivat erinomaisena tietoperustana oppimiskokemusten edelleen kehittämisessä. Erityisesti laadullinen tieto on merkityksellistä kehittämisessä. Ohjaajan näkökulmasta olisi kiinnostavaa kehittää sellaisia tutkimusasetelmia, joissa historiatiedon sijasta pyrittäisiin tutkimaan oppimista samanaikaisesti, kun oppimistyö tapahtuu, ja pyrkiä näin aktiivisesti vaikuttamaan itse oppimiseen ja sen kokemukseen.
Lopuksi
Tässä artikkelissa on kuvattu tunne- ja oppimiskokemusmittarin hyödyntämistä eri opintojaksojen yhteydessä HAMKissa. Mittari yhdessä reflektointitilaisuuksien kanssa mahdollistaa opiskelijoille oman oppimisensa tarkastelun. Lisäksi opettajat saavat tietoa ja välineen esimerkiksi ohjauksen tai opetuksen kehittämisen tueksi. Toisaalta tunnemittarin tai yleisemmin opiskelijoiden oppimiskokemuksia mittaavien instrumenttien hyödyntäminen ja niiden tuloksien reflektointitilaisuudet voivat toimia myös suorina keskustelu- ja palautefoorumeina opettajien ja opiskelijoiden välillä.
Artikkelissa kuvattujen toteutusten pohjalta opettajat kokivat tunnemittarin ja sen ohessa tapahtuvan muiden oppisen ulottuvuuksien mittaamisen hyödylliseksi. Opintototeutukset olivat erilaisia, ja niissä pystyttiin hyödyntämään mittaria eri tavoin. On myös huomioitava, että tunnemittarin hyödyntämisen tavoitteet eri toteutuksilla olivat erilaisia ja aina niihin ei päästy. Olennaista on huomioida myös tunnemittarin hyödyntämisen kehittämisprosessi: neljän eri toteutuksen kokemusten kautta tunnemittarin testauksessa opittiin uutta ja löydettiin uusia tapoja toteutuksille.
Tunnemittaria on hyödynnetty tutkimuseettiset asiat huomioiden, jolloin keskiössä ovat olleet esimerkiksi tutkimuksesta tiedottaminen opiskelijoille ja tutkimussuostumus. Aineiston keruuseen liittyy kuitenkin aina eettisiä näkökulmia esimerkiksi siinä, miksi ja kuka aineistoa kerää, käsittelee ja analysoi ja kuinka tuloksia tulkitaan. Tässä artikkelissa kuvatut toteutukset toimivat hyvin, sillä mittareita ja tuloksia hyödynnettiin yhteistyössä tutkijoiden ja opettajien kanssa. Toisaalta oppimiskokemusten tarkempi selvittäminen, mittarin kehittäminen sekä sen avulla saatavien tulosten syvällisempi hyödyntäminen olisi vaatinut entistä enemmän yhteistyötä. Jatkossa on olennaista pohtia, millaisia välineitä voitaisiin kehittää, jotta opettajat ja opiskelijat voisivat hyödyntää niitä siten, että opiskelu- ja oppimiskokemukset ja niiden reflektointi voisivat olla syvemmin osana opintoja. Tärkeää on, ettei esimerkiksi tunnekokemuksia irroteta kontekstista tai jätetä niihin kokonaisvaltaisesti vaikuttavia tekijöitä huomioimatta. Esimerkiksi oppimisympäristöllä on suuri vaikutus siihen, millaisia oppimiskokemuksia opinnoissa muodostuu. Myös mittausajankohtien tarkempi suunnittelu, tunteiden lisäksi mitattavien muiden oppimisen ulottuvuuksien tarkempi pohdinta ja opiskelijoille järjestettävän tilaisuuden sisältö ja toteutus tulee tehdä huolella. Joka tapauksessa oppimiskokemusten reflektoimiseen niin tunteiden kuin muidenkin oppimiseen liittyvien ilmiöiden osalta kannattaa niin opiskelijoita kuin opettajia kannustaa.
Abstract
Students’ emotions during studying and learning influence their learning processes. It may be beneficial for teachers to become aware of their students’ emotions to be able to develop their teaching practices and support students’ learning. On the other hand, it is important that the students themselves get possibilities to reflect their studying and learning. This article reports on the utilization of instruments measuring students’ study-related emotions and their experiences of studying and learning during four study modules in the Häme University of Applied Sciences. The responsible teachers experienced the measurement of students’ experiences as beneficial. However, special attention needs to be paid to the contextualisation of the measurement of study-related emotions and the ethical implementation of the measurement and reflection of the students’ experiences.
Kirjoittajat
Siru Myllykoski-Laine toimii projektitutkijana HAMK Edu -tutkimusyksikössä.
Jukka Raitanen toimii yhteisömanagerina HAMK Design Factoryssa.
Vesa Tuomela toimii liiketoimintamuotoilun lehtorina HAMKin liiketalouden yksikössä.
Liisa Postareff toimii johtavana tutkijayliopettajana HAMK Edu -tutkimusyksikössä.
Lähteet
Dettmers, S., Trautwein, U., Lüdtke, O., Goetz, T., Frenzel, A. C. & Pekrun, R. (2011). Students’ emotions during homework in mathematics: Testing a theoretical model of antecedents and achievement outcomes. Contemporary Educational Psychology, 36, 25–35. https://doi.org/10.1016/j.cedpsych.2010.10.001
Fredrickson, B. L. (2001). The role of positive emotions in positive psychology: The broaden-and-build theory of positive emotions. American Psychologist, 56(3), 218–226. https://doi.org/10.1037/0003-066X.56.3.218
Pekrun, R. (2011). Emotions as drivers of learning and cognitive development. Teoksessa Calvo R. & D’Mello S. (toim.), New perspectives on affect and learning technologies (ss. 23‒39). Springer. https://doi.org/10.1007/978-1-4419-9625-1_3
Pekrun, R., Goetz, T., Frenzel, A. C., Barchfeld, P., & Perry, R. P. (2011). Measuring emotions in students’ learning and performance: The Achievement Emotions Questionnaire (AEQ). Contemporary Educational Psychology, 36(1), 36–48. https://doi.org/10.1016/j.cedpsych.2010.10.002
Pekrun, R., Goetz, T. & Titz, W., & Perry, R. (2002). Academic Emotions in Students’ Self-Regulated Learning and Achievement: A Program of Qualitative and Quantitative Research. Educational Psychologist, 37, 91–106. https://doi.org/10.1207/S15326985EP3702_4
Postareff, L., Mattsson, M., Lindblom-Ylänne, S., & Hailikari, T. (2017). The complex relationship between emotions, approaches to learning, study success and study progress during the transition to university. Higher Education, 73(3), 441–457.
Sutton, R. E., & Wheatley, K. F. (2003). Teachers’ Emotions and Teaching: A Review of the Literature and Directions for Future Research. Educational Psychology Review, 15(4), 327–358. https://doi.org/10.1023/A:1026131715856
Trigwell, K., Ellis, R. A., & Han, F. (2012) Relations between students’ approaches to learning, experienced emotions, and outcomes of learning. Studies in Higher Education, 37(7), 811–824. https://doi.org/10.1080/03075079.2010.549220
