Ismo Turve
Ammatillisen koulutuksen kokonaisuudistus, reformi, astui voimaan vuoden 2018 alussa. Kouvolan seudun ammattiopisto KSAO vastaa tekniikan aloilla ammatillisen koulutuksen uudistuneen lainsäädännön vaatimuksiin osallistumalla Hämeen ammattikorkeakoulun hallinnoimaan Teformi-hankkeeseen (ESR). Teformi tarkoittaa tekniikan alojen ammatillisen koulutuksen reformia. KSAOsta mukana ovat sähkö- ja automaatiotekniikan sekä talotekniikan alat.
Teformi-hankkeen kehittämistarpeet perustuvat työelämän murrokseen, digitalisaation kehittymiseen ja ammatillisen koulutuksen lainsäädännön sekä tutkinnon perusteiden uudistumiseen. Myös Kanta-Hämeen ja Kymenlaakson maakuntaohjelmissa määritellyt alueelliset kehittämistarpeet on huomioitu hankkeen suunnittelussa ja toteutuksessa. Hankesuunnitelman mukaisesti kehittämistyössä keskitytään vahvasti työelämäyhteistyön syventämiseen, asiakaslähtöisyyden edistämiseen, osaamisen hankkimisen monikanavaisuuteen, hybrideihin oppimisympäristöihin, uraohjausosaamisen kehittämiseen sekä oppilaitosten toimintakulttuurin uudistamiseen.
Syksyn 2018 aikana valmistuivat Teformin hankesuunnitelmaan perustuvat pilottikohtaiset kehittämissuunnitelmat. Sähkö- ja automaatiotekniikan sekä talotekniikan kehittämissuunnitelmiin kirjattiin työelämäyhteistyön lisääminen ja kehittäminen, työpaikkaohjaajakoulutuksen mallintaminen, verkkokurssien lisääminen ja kehittäminen sekä yhteiset oppimisympäristöt alojen välillä.
Työelämäyhteistyön kehittäminen vaatii ajattelutavan muutosta
Työelämäyhteistyön merkitys koulutuksen laadun mittarina on noussut ammatillisen koulutuksen lainsäädännön uudistuksen jälkeen. Yhteistyötä voidaankin pitää yhtenä ammatillisen koulutuksen menestyksen avaintekijänä. Teformi-hankkeen tavoitteena on luoda puitteita sekä toimintaperiaatteita, joilla mahdollistetaan pitkäjänteisen työelämäyhteistyön jatkuminen ja kehittäminen oppilaitosten, työelämän ja opiskelijan tarpeiden pohjalta.
Työelämäyhteistyön kehittäminen ammatillisen koulutuksen sekä työ- ja elinkeinoelämän välillä vaatii ajattelutavan muutosta niin ammatillisen koulutuksen opettajilta, opiskelijoilta kuin työelämän edustajiltakin. Kehittäminen vaatii oppilaitoksia uudistamaan omaa toimintaansa asiakaslähtöisesti. Yritykset tulee jatkossa nähdä opiskelijoiden rinnalla ammatillisen koulutuksen kumppaneina.
Ajattelutavan muutos opiskelijan kannalta
Opiskelijan kannalta ajattelutavan muutos koskee kouluttautumisen merkityksen ymmärtämistä. Opiskelija ei opiskele saadakseen tutkinnon ja valmistuakseen ammattiin, vaan työllistyäkseen tai hakeutuakseen jatko-opintoihin. Tämän ajattelutavan muutoksen saavuttaminen vaatii oppilaitoksilta uraohjauksen ja -suunnittelun tehostamista. Teformi-hankkeessa valmennetaan hankkeen pilottialojen opettajat uraohjausosaajiksi. Ensisijaisesti opettajille korostetaan ns. epävarmojen urasuunnittelijoiden tunnistamista heti opintojen alussa. Epävarmat urasuunnittelijat ovat usein tavalla tai toisella ajautuneet opiskeltavalle alalle, epävarman urasuunnittelijan koulutusalavalintaan on vaikuttanut sattuma, kaverit, sukulaiset, paikkakunta tai puutteellinen opinto-ohjaus.
Työelämäyhteistyön kehittyessä oppilaitosten ja työelämän välillä opiskelu tapahtuu enenevässä määrin työelämässä, mikä puolestaan kehittää opiskelijoiden päätöksentekotaitoja, oma-aloitteisuutta, vastuunottoa sekä vuorovaikutus- ja tiimityötaitoja, eli juuri niitä taitoja, jotka lisäävät opiskelijan sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja työllistymistä.
Ajattelutavan muutos opettajan kannalta
Opettajan kannalta ajattelutavan muutos koskee työelämän vaatimusten ja työtehtävien muutoksen ymmärtämistä. Tulevaisuudessa työelämä monimutkaistuu ja laaja-alaistuu. Opettajalta vaaditaan jatkossa jatkuvasti uuden oppimista käytössä olevien työmenetelmien ja tekniikan kehittyessä. Vaarana on, että opettajat putoavat tiedollisesti ja ammatillisesti työelämän muutoksessa. Omana haasteenaan on lisäksi oppimisympäristöjen ja erilaisten verkostojen laajeneminen, joka vaatii opettajilta yhdessä oppimista ja tiedon jakamista.
Ammatillinen opettajuus on murroksessa, tulevaisuudessa opettajalta vaaditaan entistä enemmän yhteisöllistä työskentelyä niin oman oppilaitoksen muiden opettajien kuin työelämänkin kanssa. Teformi-hankkeessa vastataan yhteisöllisen työskentelytavan kehittämiseen pohtimalla opetus- ja ohjaushenkilöstön työpajoissa yhteisöllisen tiedon ja osaamisen jakamista sekä kehittämällä yhteisiä opetusmateriaaleja verkko-oppimisympäristöissä.
Ajattelutavan muutos työelämän kannalta
Työelämän kannalta ajattelutavan muutos on niin ikään merkittävä. Ammatillista koulutusta ohjataan entistä enemmän työelämässä tapahtuvaan oppimiseen. Tavoitteena on, että opiskelijat eivät tule työelämään pelkästään tekemään työtä oppilaitoksessa oppimansa perusteella ja suorittamaan näyttöjä, vaan aktiivisesti oppimaan uutta. Työelämässäoppimisen onnistumisen edellytyksenä on tehokas ja hyvin suunniteltu työpaikkaohjaajien koulutus, joka takaa opiskelijan onnistuneen ohjauksen työelämässäoppimisen aikana. Toisena edellytyksenä työelämässäoppimisen onnistumiselle on oppilaitoksen järjestämä riittävä tuki ja ohjaus niin työnantajalle kuin opiskelijallekin.
Yritykset tarvitsevat yhä erikoistuneempaa osaamista. Tähän tarpeeseen voidaan vastata tutkintorakenteen uudistumisen myötä. Tarjontaan on tullut uusia entistä laaja-alaisempia tutkintoja aiempien kapea-alaisten tutkintojen sijaan. Uudet tutkinnot tarjoavat laaja-alaisemmin erilaisia valinnan mahdollisuuksia suunnata osaamista työelämän ja yksilöllisten tarpeiden mukaisesti. Toisin sanoen tutkintoja voidaan muokata yksilöllisesti joko työelämän tai opiskelijan tarpeiden mukaan.
Ammatillisen koulutuksen keskeisin lähtökohta on työelämävastaavuus. Alueellisesti työelämävastaavuudella tarkoitetaan alueellista tarkastelua siitä, kuinka paljon eri alojen opiskelijoita koulutetaan, mille aloille koulutetaan tai miten koulutetaan. Toisaalta työelämävastaavuudella tarkoitetaan työelämän muutoksen vaikutusta koulutuksen muutokseen. Työelämän ja koulutuksen tulisi aktiivisesti vaikuttaa toisiinsa. Työelämän jatkuvan kehittymisen ja muutoksen tulisi vaikuttaa ammatilliseen koulutukseen ja myös ammatillisen koulutuksen muutosten tulisi vaikuttaa työelämään.
Tavoitteena win-win-win
Teformi-hankkeen tavoitteena on parantaa työelämän kanssa tehtävää yhteistyötä osallistamalla työelämän edustajia opetussuunnitelmien laadintaan sekä opetuksen järjestämistapojen ja oppimateriaalien suunnitteluun. Suunnitelmissa on myös yritysten todellisten tai virtuaalisten toimintojen kytkeminen ammatillisen koulutuksen yhteyteen, jolloin yritys, oppilaitos ja opiskelijat pääsisivät yhdessä kehittämään yrityksen toimintaa, palveluja ja tuotteita. Yhteistyön tavoitteena on niin työelämää, oppilaitosta kuin opiskelijaakin hyödyntävä win-win-win tilanne, joka vaatii kaikkien osapuolien resursointia yhteistyön kehittämiseen.
Teformin toteuttajaverkosto muodostuu kolmesta vahvasta koulutusalan toimijasta yhteistyökumppaneineen: Hämeen ammattikorkeakoulu, Kouvolan seudun ammattiopisto sekä Ammattiopisto Tavastia. Kehittämistyössä on mukana myös 13 yritystä sekä Teknologiateollisuus ry. Teformin toteutusaika on 1.3.2018–31.8.2020. Hanke saa Euroopan sosiaalirahaston tukea. Hankkeen päärahoituksesta vastaava kansallinen viranomainen on Hämeen ELY-keskus.
Kirjoittaja
Ismo Turve, tieto- ja viestintätekniikan insinööri (amk) sekä filosofian maisteri (tietojenkäsittely), AmO, OPO, toimii lehtorina HAMK AOKK:ssa Työuralle-, Teformi-, Open merkit- ja Parasta Osaamista -hankkeissa. Hän on työskennellyt tieto- ja viestintätekniikan opettajana ammatillisessa oppilaitoksessa 13 vuoden ajan. Opetustyön ohella hän on toiminut projektipäällikkönä ja ohjaajana kahdessa eri ESR-hankkeessa. Hänen asiantuntijuusalueensa ovat ohjaus, uraohjaus ja verkko-oppiminen.