Oppijalähtöisyys hyvinvointia tukevan ja rakentavan korkeakouluopetus- ja oppimisympäristön kehittämisen lähtökohtana

Oppijalähtöisen korkeakouluopetuksen suunnittelun ja toteutuksen edellytyksenä on kysyä opiskelijoiltamme säännöllisesti, miten he opiskelunsa kokevat. Oppijalähtöisyys lähtee nimensä mukaisesti oppijan tarpeista ja niiden huomioinnista. Kokemusten kysymisen lisäksi meidän on oltava valmiita kehittämään toimintaamme saadun palautteen perusteella yhdessä opiskelijoiden kanssa.

Oppijalähtöisyyden ja hyvinvoinnin yhteydestä

Oppijalähtöinen korkeakouluopetus ja opetuksen kehittäminen ovat hyvinvoivan opetus- ja oppimisympäristön keskeisiä lähtökohtia (Toom & Pyhältö, 2020). Tiedämme aiemman tutkimuksen perusteella, että korkeakouluopiskelijoiden myönteisillä kokemuksilla opetus- ja oppimisympäristöstä on yhteys hyvinvointiin (Geitz ym., 2023), ja että opetuksella on merkittävä rooli opiskelijan hyvinvoinnin tukemisessa (Baik ym., 2019). Oppimisympäristöllä tarkoitetaan tässä yhteydessä laajasti niitä sosiaalisia, psykologisia ja pedagogisia tilanteita ja tiloja, joissa korkeakouluoppimista tapahtuu (Fraser, 1998).

Tässä kirjoituksessa jaamme havaintoja sekä Hämeen ammattikorkeakoulun (HAMK) opiskelijoiden opiskeluhyvinvointiin keskittyneistä reflektiotilaisuuksista keväältä 2023 että opiskelijahaastatteluista keväältä 2022. Tavoitteenamme on tarkastella sekä reflektiotilaisuuksiin että haastatteluaineistoon perustuen, mitkä asiat opetuksessa, opiskelussa ja oppimisympäristössä opiskelijoiden oman kokemuksen mukaan tukivat jaksamista ja opiskeluhyvinvointia.

Opiskelijoiden oppimiskokemuksia kartoittamassa

LearnWell (Wellbeing of the Learning Community) on HAMK Edu -tutkimusyksikön tutkimus- ja kehittämisohjelma, jonka tavoitteena on oppijalähtöinen ja tutkimusperustainen oppimisen, opetuksen ja akateemisen yhteisön hyvinvoinnin kehittäminen. Ryhmämme kantavana ajatuksena on tarkastella akateemisen yhteisön oppimista ja opettamista ennen kaikkea hyvinvoinnin kautta. (HAMK, n.d.-a)

HAMKin ensimmäisen vuoden AMK-opiskelijat kutsuttiin keväällä 2023 vastaamaan LearnWell-kyselyyn. Kyselyllä mitataan opiskelijoiden kokemuksia opiskelusta ja oppimisesta, oppimisympäristöstä, yleisten työelämävalmiuksien kehittymisestä ja opiskeluhyvinvoinnista. Kyselyyn vastasi 925 ensimmäisen vuoden opiskelijaa, mikä tarkoittaa noin 60 prosenttia kohderyhmän opiskelijoista.

Keväällä 2023 LearnWell-kyselyn yhteydessä tarjottiin ensimmäistä kertaa mahdollisuus myös koulutuskohtaisiin reflektiotilaisuuksiin (Rönkkönen & Rytkönen, 2023), joissa tarkasteltiin opiskeluhyvinvoinnin tuloksia ja osa-alueita ryhmätasolla. Näihin tilaisuuksiin osallistui valtaosa kyselyyn vastanneista opiskelijoista. Reflektiotilaisuuksissa tarkasteltiin opiskeluhyvinvoinnin osa-alueita keskittyen minäpystyvyyteen (Parpala & Lindblom-Ylänne, 2012), psykologiseen joustavuuteen (Asikainen ym., 2018), itsemyötätuntoon (Neff, 2003) ja opiskelu-uupumusriskiin (Salmela-Aro ym., 2009).

Opiskelukontekstissa minäpystyvyydellä tarkoitetaan luottamusta itseen oppijana. Psykologinen joustavuus puolestaan näkyy opintojen yhteydessä esimerkiksi siten, että pystyy opiskelemaan myös tilanteissa, jotka ovat haastavia tai aiheuttavat negatiivisia tunteita. Itsemyötätunto, eli ymmärtävä ja myötätuntoinen suhtautuminen itseä kohtaan, voi sekä tukea haastavissa tilanteissa selviytymistä että ennaltaehkäistä esimerkiksi opintoihin liittyvää stressiä. Kun mitataan opiskelu-uupumusta, tarkastellaan itse asiassa kolmea eri tekijää: uupumusasteisesta väsymystä, kyynisyyttä ja riittämättömyyden tunnetta.

HAMKin LearnWell-tutkimus- ja kehittämisohjelman tutkijat muotoilivat reflektiotilaisuuksia varten jokaisesta osa-alueesta lyhyen teoriaosan sekä teorialähtöisiä pohdintakysymyksiä, jotka tarkastelivat mitattua ilmiötä sekä opiskelijan että opettajan näkökulmasta.

Jo aiemmin, keväällä 2022 haastateltiin viisi (5) HAMKin opiskelijaa puolistrukturoitujen teemahaastattelujen (Hirsjärvi & Hurme, 2008) avulla. Haastattelun teemat koskivat opiskelijoiden arkea, kokonaisvaltaista hyvinvointia ja opiskeluhyvinvointia. Haastateltavat olivat iältään 20–49-vuotiaita ja heistä kaksi oli miehiä ja kolme naisia. He olivat kolmelta eri koulutusalalta ja kolmelta eri vuosiasteelta. Aineisto analysoitiin laadullista sisällönanalyysia hyödyntäen.

HAMKin opiskelijoiden kokemuksia hyvinvointia tukevista tekijöistä

Reflektiotilaisuuksien ja haastattelujen mukaan opiskelijoiden hyvinvointia ja jaksamista tukivat erityisesti vertaistuki ja yhteisöllisyys, opettajilta ja ohjaajilta saatu tuki ja palaute sekä selkeät tehtävänannot ja arviointikriteerit. Vastaavasti, mikäli nämä asiat eivät olleet kunnossa, aiheutti se haastetta opinnoissa jaksamisessa. Tähän kirjoitukseen on otettu mukaan haastatteluaineistosta sellaisia aineistokatkelmia, joissa opiskelijat puhuvat joko opettajan tai organisaation roolista opiskeluhyvinvoinnin tukemisessa.

Vertaistuki ja yhteisöllisyys

Opiskelijoiden keskinäisellä vertaistuella ja yhteisöllisyydellä oli sekä reflektiotilaisuuksien että haastattelujen mukaan merkittävä rooli opiskeluun liittyvän hyvinvoinnin ja jaksamisen tukemisessa. On huomioitava, että haastatteluajankohtana alkuvuodesta 2022 oli vielä voimassa koronarajoituksia ja kaikki haastateltavat opiskelijat olivat aloittaneet opintonsa pandemian keskellä. Tarve yhteisiin kohtaamisiin oli tuolloin erityisen suuri ja etäopiskelu koettiin lähtökohtaisesti hyvinvointia heikentävänä. Haastateltavien opiskelijoiden puheessa esiintyy turhautuminen siihen, kuinka koronarajoituksia on välillä tiukennettu ja välillä löysennetty ja tämän takia useat sovitut menot on lopulta jouduttu perumaan. Alasta riippuen kaikki haastateltavat opiskelijat olivat kuitenkin enemmän tai vähemmän myös lähiopetuksessa. Alla olevassa lainauksessa opiskelija kuvaa, kuinka myös kommunikointi opettajien kanssa on lähiopetuksessa helpompaa:

Kun kampuksella pääsee niin paljon enemmän asioita tekee mun mielestä, kun itse istuisi vaan kotona. Opettajiltakin pääsee paljo helpommin kysymään, koska kun ne kumminkin puhuu Zoomissakin niin paljon ja sitten ei aina välttämättä kehtaisi keskeyttää tai tiedä, että missä vaiheessa keskeyttää. Ku sit kun näkee sen opettajan siellä (livenä) puhumassa, niin tietää suunnilleen, että jaaha, nyt tulee joku tauko varmaa, nii voi tossa kysästäki äkkiä. (mies, 27 vuotta)

Kaiken kaikkiaan opiskelijat kaipasivat tapaamisia ja myös opintoihin lisää pienryhmissä tehtäviä asioita massaluentojen sijaan. Kaikenlaisien tapahtumien järjestämiseen oli suuri tarve ja yksinäisyys heijastui monien haastateltavien opiskelijoiden puheessa. Alla olevassa katkelmassa opiskelija kertoo kaipaavansa yksinkertaisesti tilanteita, joissa voisi tavata muita ihmisiä.

Ehkä tavallaan semmoisia tilanteita, missä pääsisi tapaan ihmisiä, vois olla vähän enemmän. Mä oon kuitenkin itse lähtenyt kaikkeen toimintaan mukaan, missä mä tapaan ihmisiä. Opiskelijatapahtumia, ois tosi kiva, jos ois tai muita tällaisia mahdollisuuksia. (nainen, 20 vuotta)

HAMKin opiskeluhyvinvointipalveluissa työskentelevien opintopsykologin, erityisopettajan, opintokuraattorin ja liikuntasuunnittelijan tehtävänä on tukea ja edistää opiskelijoiden hyvinvointia sekä toteuttaa ja kehittää hyvinvointia lisäävää toimintaa. Haastattelujen perusteella opiskeluhyvinvoinnin tukemisessa opiskeluhyvinvointitiimillä nähdään olevan iso ja merkityksellinen rooli. Opiskelija kuvaa tuen mahdollisuuksia HAMKissa näin:

Toi on niinku huikeeta tässä opiskelijahyvinvoinnissa, nii se, että on erikseen vielä se opiskelijahyvinvointi(tiimi). Sä voit ottaa erityisopettajaan tai näihin kaikkiin, meidän ihanaan nelikkoon yhteyttä ja saada sieltä apua ja tukee. (nainen, 41 vuotta)

Tarve nähdä opiskelukavereita ja myös opettajia ja muuta henkilökuntaa nousi vahvasti esille haastatteluaineistossa. Kaikki haastateltavat nostivat yhdeksi tärkeimmäksi opiskeluhyvinvointia tukevaksi asiaksi sujuvan vuorovaikutuksen opettajien ja opiskelukavereiden kanssa:

Opiskeluhyvinvointi koostuu hyvästä ja läsnä olevasta opetuksesta ja sitten siitä et on luokkakavereiden kanssa tekemisissä ja tuntee luokkakavereita, että ei oo ihan yksin. Ja sitten siitä, että tekee hommat ajoissa ja ettei pääse kasautuu kaikki. (nainen, 29 vuotta)

Opettajilta ja ohjaajilta saatu tuki ja palaute

Opettajilta ja ohjaajilta saatu tuki ja palaute nähtiin arvokkaaksi asiaksi niin hyvinvoinnin, kuin opiskelumotivaation ja -menestyksen näkökulmista. Haastatellut opiskelijat puhuivat erityisesti siitä, miten tärkeää on ymmärtää opetettavat asiat ja pysyä ryhmän mukana luentojen tai oppituntien aikana. Myös palaute tehtävistä puhututti opiskelijoita; moni koki palautteen saannin todella tärkeäksi oman kehittymisen ja motivaation kannalta. Jos palautetta ei saa, kehittyminen koettiin vaikeaksi. Yksi opiskelija nosti esille myös HAMKissa opiskelijoilta kerättävän moduulipalautteen ja sen, että myös näitä opiskelijoilta kerättäviä palautteita olisi hyvä käsitellä yhdessä ryhmän kanssa:

Kun antaa niitä sanallisia palautteita, niin niistä ei kerrota oppilaille, koska niitä kuulemma tulee niin vähän niin ne ei ole luotettavia. Siihen olisi kiva saada muutosta, että jos tulee sanallisia palautteita niin sitten ne kerrotaan ja niitä pitäisi niiden oppilaiden kanssa jutella läpi, että miksi joku on tuntenut tällä tavalla ja onko siinä mitään perää. (mies, 49 vuotta)

Opettajilta saatava tuki opintojen aikana on opiskelijoille ensiarvoisen tärkeää, kuten alla olevassa lainauksessa opiskelija osuvasti kuvaa:

Läsnä oleva opetus on semmosta, että se opettaja oikeasti on kiinnostunut siitä asiasta, mitä se opettaa ja kiinnostunut siitä kenelle se opettaa ja ettei se oo vaan semmosta tykitystä että äkkiä alta pois ja näin. Että on oikeasti, niin kun, välittää siitä että kaikki pysyy mukana ja kaikki ymmärtää. (nainen, 29 vuotta)

Reflektiotilaisuuksissa nousi opettajalta saadun palautteen ja kannustuksen merkitys myös silloin, kun jokin asia ei ole mennyt oikein: on tärkeää saada rohkaisua ja positiivista palautetta siitä, että on yrittänyt.

Selkeät tehtävänannot ja arviointikriteerit

Haastatellut opiskelijat kokivat tehtävänantojen selkeydellä olevan suuri vaikutus opiskeluhyvinvointiin ja opinnoissa pärjäämiseen. Selkeys opinnoissa heijastui opiskelijoiden vastauksissa selvästi siihen, miten hyvin he pystyivät keskittymään varsinaisiin opintoihin. Jos tehtävänannoissa on epäselvyyksiä, huomio kiinnittyy vääriin asioihin. Opiskelijat kuvasivat sekä haastatteluissa että reflektiotilaisuuksissa tilanteita, joissa he olivat kokeneet epäselvyyttä opintojaksojen sisällä, tehtävänannoissa tai kurssien rakenteessa. Alla olevassa otteessa opiskelija kuvaa haastatteluhetkellä meneillä olleen opintojakson rakenteellisia epäselvyyksiä:

Jotain asiaakin kun meille opetetaan, nii me ollaan (ensin) tehty ryhmätehtävää ja sit se opetus tulee meille vasta niinku myöhässä, nii sit siinä vähän tulee semmoinen ärsyyntynyt olo näin sanotusti itselleen, että miks tää nyt vasta opetetaan, kun olisi voitu opettaa vaikka kaks viikkoa aiemmin. Muuten mielenkiintoista asiaa on, mutta vähä rakenne on mennyt mun mielestä vähä mönkään. (mies, 27 vuotta)

Reflektiotilaisuuksissa opiskelijat puhuivat sekä lyhyen tähtäimen tehtävänantojen (esimerkiksi tavoitteiden pilkkominen viikkotasolla) merkityksestä että kurssitason, pidemmän aikavälin selkeän ohjeistuksen tärkeydestä (esimerkiksi tehtävänannot ja palautuspäivät tiedossa opiskelijalle, kurssin aikajana näkyvillä alusta asti). Vastaavasti opiskelijat kuvasivat, että epäselvät tai muuttuvat ohjeet ovat yksi merkittävä opintoihin liittyvän kokonaiskuormituksen aiheuttaja.

Kohti yhteisöllisyyttä ja hyvinvointia

On huomioitavaa, että opiskeluhyvinvointi ja sen edistäminen ei ole yksittäisen opettajan vastuulla, vaan koko korkeakouluyhteisö yhdessä luo yhteisöllistä ja hyvinvoivaa opetus- ja oppimisympäristöä tukevaa kulttuuria. Haastatellut opiskelijat kaipasivat opiskeluhyvinvoinnin tueksi ennen kaikkea yhteistä tekemistä muiden opiskelijoiden kanssa ja luontaisia kohtaamisia, joissa ryhmäytymistä voisi tapahtua. Tästä syystä esimerkiksi opiskelijakunnan ja tuutoreiden työn merkitys yhteisöllisyyden edistämisessä on tärkeää ja siihen täytyy jatkossa entistä enemmän myös panostaa.

Kevään 2023 reflektiotilaisuuksien sekä kevään 2022 opiskelijahaastatteluiden perusteella haastamme kaikkia korkeakouluopetuksen, -ohjauksen ja opetuksen suunnittelun parissa työskenteleviä pohtimaan omassa yhteisössään seuraavia asioita:

1. Miten kurssien yhteissuunnittelussa pystytään huomioimaan opiskelijoiden (moduulitason) kokonaistyömäärä ja kokonaiskuormitus?
2. Miten meillä opetetaan ryhmätyöskentelytaitoja?
3. Minkälaisia hyviä käytänteitä meillä jo on hyvin toimivista ohjeista ja tehtävänannoista?
4. Miten opiskelija saa palautetta osaamisensa kehittymisestä jo kurssin aikana? Miten opiskelija voi antaa palautetta opettajalle kurssin aikana?
5. Miten tuemme ja rakennamme hyvinvointia omassa yhteisössämme?

---

Haastattelut on tehty osana Voimala-hanketta. Voimala-hanke tarjoaa voimaa, valoa ja vertaistukea opiskelijoille HAMKissa. Hanke toteutetaan 1.1.2022–31.12.2023. Rahoittaja on opetus- ja kulttuuriministeriö. Hankkeen tavoitteet ovat oppimiskokemusmittarin ja tutortoiminnan kehittäminen aidosti vertaistukea tarjoavaksi toimintamalliksi, korkeakouluyhteisön tietoisuuden lisääminen hyvinvointiasioissa sekä opiskeluhyvinvointipalvelujen monipuolistuminen. Kiitos Sanna Heinolle haastatteluaineiston keräämisestä. Lisätietoa hankkeesta hamk.fi/voimala