Opetusharjoittelu eri ammattikorkeakoulujen ammatillisessa opettajankoulutuksessa


Opettajuus on muutoksessa ja se tulee uudistumaan merkittävästi. Ammatilliset opettajakorkeakoulut vastaavat haasteeseen yhteisellä OPEKE-hankkeella. Uudistuva ammatillinen koulutus merkitsee sitä, että myös opettajankoulutus elää muutoksessa mukana keskinäisellä yhteistyöllä ja tiiviissä vuorovaikutuksessa ammatillisen koulutuksen toimijoiden kanssa.

OPEKE-hankkeen kehittämisen kohteena on opettajankoulutuksen koko jatkumo opintojen valintaprosessista ammatillisen opettajan uranaikaisen osaamisen kehittämiseen saakka. Hankkeessa vahvistetaan opettajankoulutuksen aktiivista, tutkivaa ja kehittävää roolia suhteessa oppilaitoksiin ja opettajiksi opiskeleviin sekä tuetaan opettajia ja oppilaitoksia mm. ammatillisen koulutuksen uuden lainsäädännön toteutuksessa. Hanketta toteuttavat kaikki Suomen viisi ammatillista opettajakorkeakoulua. (HAMK, 2017)

OPEKE-hankkeen yhtenä pilottina on opettajankoulutuksen ja harjoittelun kehittäminen. Pilotin tavoitteena on uudistaa ammatillisen opettajankoulutuksen toteutustapoja, joissa

  • kehitetään opetusharjoittelua ja ohjauksen käytänteitä yhteisöllisen ja uudistavan oppimisen suuntaan yhdessä opettajankouluttajien, koulutuksen järjestäjien ja opiskelijoiden kanssa,
  • kehitetään harjoitteluohjaajien tietoisuutta ohjausorientaatiosta ja opettajankoulutuksen käytänteiden ja arvioinnin osaamista ja
  • vahvistetaan opettajankouluttajien työelämäosaamista ja sen pedagogiikkaa. (OPEKE päivitetty hankesuunnitelma, 2018)

Tämän artikkelin tarkoituksena on esitellä ammatillisten opettajakorkeakoulujen nykyisiä opetusharjoittelukäytänteitä ja tunnistaa niistä  yhdistäviä elementtejä. Tavoitteena on lisätä yhteistä ymmärrystä opetusharjoittelun kehittämiseksi vastaamaan entistä paremmin ammatilliseksi opettajaksi valmistuvan opiskelijan tarpeita.

Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haaga-Helia ammatillisessa opettajakorkeakoulussa opetusharjoittelu on osa Ohjaava opettaja -kokonaisuutta ja opettajaopiskelijan henkilökohtaisen kehittymissuunnitelman punainen lanka. Opetusharjoittelussa opiskelija suunnittelee, ohjaa ja arvioi ryhmiä ja yksilöitä sekä toimii neuvotellen erilaisissa verkostoissa. Opetusharjoittelu luo hyvät puitteet opettajuuden tarkastelulle suhteessa yhteiskunnassa tapahtuviin muutoksiin sekä ajankohtaisiin koulutuspoliittisiin uudistuksiin. Haaga-Helia ammatillisen opettajakorkeakoulun opettajat ohjaavat ja arvioivat opetusharjoittelua. Opettajaopiskelijan vertaisryhmän jäsenet toimivat vertaisoppijoina sekä palautteen antajina.

Opettajan työn muuttumisen myötä myös opetusharjoittelua toteutetaan ammatillisten oppilaitosorganisaatioiden lisäksi erilaisilla työpaikoilla yrityksissä, julkishallinnossa ja kolmannen sektorin toimintapaikoissa. Työelämässä toteutuva opetusharjoittelu on pilotoinnin yksi kohde, jossa yhteistoiminnallisesti kokeillaan ja selvitetään, millainen työpaikalla tapahtuva oppimistoiminta täyttää opetusharjoittelulle asetetut kriteerit. Opettajaopiskelijan henkilökohtainen kehittymissuunnitelma ohjaa vahvasti opintojen käytännön toteutumista ja opettajaopiskelijoiden omalla aktiivisuudella, verkostoilla ja kontakteilla on iso merkitys hyvien opetusharjoittelupaikkojen löytymisessä. Opetusharjoittelussa opiskelija suunnittelee, ohjaa ja arvioi yhdessä neuvotellen erilaisissa verkostoissa. Neuvottelutaito on keskeinen osa opettajan vuorovaikutusosaamista.

Opetusharjoittelu toteutetaan tutkivalla ja kehittävällä työotteella, jossa tieto ja taito nähdään samanarvoisina oppimisen osina. Tavoitteena on tutkia käytäntöjä, kuten oppimisympäristöjen ja oppimisprosessien suunnittelua, ohjausta ja arviointia. Tietoa ja taitoa arvioidaan sekä toimintana että reflektiona suhteessa ammatillisen opettajan ammattitaitovaatimuksiin ja osaamisen kriteereihin.

Hämeen ammattikorkeakoulu

Hämeen ammattikorkeakoulun (HAMK) opettajankoulutukseen kuuluvalla opetusharjoittelulla on merkittävä osuus opetussuunnitelmassa. Se muodostaa itsenäisen opintokokonaisuuden, jossa tutustutaan ammatillisten oppilaitosten toimintaympäristöön ja orientoidutaan opettajan työn käytänteisiin. Opetusharjoittelu sisältää myös opetusta ja ohjausta erilaisissa ammatillisissa oppimisympäristöissä sekä opiskelija-arviointia. Opiskelijan opettajaksi kasvussa sen vaikuttavuus on suuri.

Henkilökohtaisessa kehittymissuunnitelmassa asetetut tavoitteet ohjaavat opetusharjoittelua. Opetusharjoittelu tehdään pääsääntöisesti ammatillisessa koulutusorganisaatiossa, kuten ammatillisessa oppilaitoksessa tai ammattikorkeakoulussa. Joissain tilanteissa opetusharjoittelupaikoiksi hyväksytään myös muita korkea-asteen oppilaitoksia, vapaan sivistystyön oppilaitoksia ja muita toisen asteen koulutusorganisaatioita. Opetuksen tulee ensisijaisesti olla johonkin tutkintoon tai pätevyyteen tähtäävää koulutusta.

Opetusharjoittelussa harjaannutaan pedagogisten mallien, opetus- ja ohjasmenetelmien, oppimisympäristöjen, oppimateriaalien ja arvioinnin menetelmien käyttöön. Opetusharjoittelun toteutussuunnitelmassa tarkennetaan ja perustellaan pedagogisia valintoja, joista keskustellaan sekä harjoitteluoppilaitoksen ohjaavan opettajan että HAMKin vastuuopettajan kanssa.

Opetusharjoittelun aikana kehittymistä reflektoidaan opettajaopiskelijan oppimispäiväkirjaan. Opettajana kasvua ja kehittymistä analysoidaan myös opettajaopiskelijan, harjoitteluoppilaitoksen ohjaavan opettajan sekä ammatillisen opettajakorkeakoulun vastuuopettajan välisessä vuorovaikutuksessa.

Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Jyväskylän ammattikorkeakoulun ammatillisen opettajakorkeakoulun osaamisperustaisessa opetussuunnitelmassa lähdetään siitä, että ammatillisen opettajan osaaminen muodostuu oppimisen ohjaamisen, tulevaisuuden tekemisen ja ammatillisen opettajuuden kehittämisen osaamisalueista.

Ammatillisen opettajan tulee olla tietoinen oppimisen ilmiöistä ja oppimisesta vuorovaikutustilanteissa. Hänen tulisi lisäksi tuntea oman alansa ammatillisen oppimisen oppimisympäristöt ja kyetä suunnittelemaan, toteuttamaan ja arvioimaan niissä mielekkäitä, teoreettisesti ja eettisesti perusteltuja oppimistilanteita ja -kokonaisuuksia. Opettajalta edellytetään myös kykyä ymmärtää oppimisen ja osaamisen arvioinnin merkitys oppimisprosessissa. Opettajan ammatillisen kehittymisen edellytyksenä on opettajan kyky reflektoida omaa toimintaansa oppimisen ohjaajana.

Opettajan osaamista kehitetään ennen muuta mielekkäiden oppimistehtävien avulla, jotka varsinkin Oppimisen ohjaaminen -opintojaksolla kytketään opettajan aitoihin työtehtäviin.

Opetusharjoittelussa, joka kuuluu opetussuunnitelmassa Oppimisen ohjaaminen -opintojaksoon, opettajaopiskelijalla on hyvä mahdollisuus kehittää teoreettista ja käytännöllistä ymmärrystään ja osaamistaan opetustyön eri osa-alueilla. Opetusharjoittelu tarjoaa myös palautteen ja itsearvioinnin kautta aidon kontekstin ja mahdollisuuden tulla tietoiseksi, reflektoida ja jäsentää sekä kehittää opettajaopiskelijan käyttöteoriaa. Käyttöteoriaa koskevilla pohdinnoilla ja problematisoinnilla on suora yhteys opiskelijan ohjaus- ja opetustyön laatuun. Jokaisen ammatillisen opettajan tulisi erilaisissa oppimisympäristöissä kyetä motivoimaan, innostamaan ja tukemaan erilaisten oppijoiden ja ammattiin opiskelevien toimijuutta, oppimista ja osaamisen kehittymistä.

Oppimisen ohjaamisosaamisen kehittämiseen ja osaamisen osoittamiseen on opetussuunnitelmassa opettajaopiskelijan lähtökohdista ja henkilökohtaisesta opiskelusuunnitelmasta riippuen kolme ammatilliseksi opettajaksi kehittymisen polkua. Osaamisalueittaiset tavoitteet ja arviointikriteerit ovat samat, mutta riippuen opiskelijan aiemmin hankkimasta osaamisesta, oppimisen ja kehittymisen mahdollistavat mielekkäät oppimisteot saattavat vaihdella paljonkin. Polut ovat: 1) aloitteleva opettajaopiskelija, 2) opettajan työssä jo toimiva opiskelija ja 3) opetustyössä jo pitkään toiminut opiskelija.

Oppimisen ohjaaminen opintojaksossa kaikki opettajaopiskelijat perehtyvät ammatillisen oppimisen oppimisympäristöihin. Lisäksi he suunnittelevat ja toteuttavat opiskelijan pedagogista osaamista kehittävän opetuskokonaisuuden valitussa oppimisympäristössä. Opiskelijatoverit antavat vertaisohjausta opetuksen suunnittelu- ja toteutusvaiheessa, tukevat suunnittelua, seuraavat opetusta seuraten ja osallistuvat palautekeskusteluihin. Osaamista voi opintojaksolla hankkia ja osoittaa erilaisilla tavoilla riippuen opiskelijan lähtökohdista ja henkilökohtaisista tavoitteista.

Oulun ammattikorkeakoulu

Osaamisperusteisuus, oppiminen autenttisissa työtilanteissa sekä toisaalta tiimiopettajuus ovat Oulun ammatillisen opettajakorkeakoulun opettajankoulutuksen keskiössä. Täysin henkilökohtaistetut osaamisperusteiset opettajaopinnot ovat olleet ohjelmassa vuodesta 2011, ensin kokeilu- ja kehittämisversiona, ja vuodesta 2016 alkaen kaikkien opettajakorkeakoulun koulutuksien toteutusmallina.

Osaamisperusteisissa opettajaopinnoissa osaamista kehitetään ja osoitetaan opettajan työssä suhteessa osaamistavoitteisiin. Opetusharjoittelulla on tärkeä osa opiskelijan opettajaosaamisen kehittämisessä. Oulussa opettajaopintojen pedagogista perusosaamista ovat opetussuunnitelman mukaan suunnittelu-, toteutus- ja arviointiosaaminen, joihin on määritelty tarkemmat sisällöt osaamisalueissa ja osaamistavoitteissa.

Opintojen aluksi opiskelijat laativat perusteellisen itsearvioinnin suhteessa kaikkiin opettajaopintojen osaamistavoitteisiin. Itsearvioinnin pohjalta rakentuu henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS). Opiskelijoiden osaamisen kehittämisen kohteet ovat tyypillisesti hyvin henkilökohtaiset, jolloin opintoihin kuuluvan opetusharjoittelun sisältö täytyy suunnitella aina suhteessa opiskelijan kehittymistarpeisiin. Kyse ei ole pelkästään opetuksen harjoittelusta, vaan kuvaavampi ilmaisu tässä yhteydessä lienee opettajaharjoittelu.

Opetusharjoittelu toteutuu opettajan tai kouluttajan tehtävissä, aidoissa työtilanteissa. Opettajaopiskelija toimii opettajana – suunnittelee ja toteuttaa oman alan koulutuskokonaisuuden. Hän muun muassa käyttää monipuolisia opetus- ja ohjausmenetelmiä, toimii oppimista edistävässä vuorovaikutuksessa opiskelijoiden kanssa sekä tekee yhteistyötä koulutuksen verkostoissa. Perehtyminen erityispedagogiikan toteutukseen, kansainväliseen yhteistyöhön sekä turvallisen opiskelun osatekijöihin kuuluvat opettajan työssä opittaviin asioihin.

Tampereen ammattikorkeakoulu

TAMKin ammatillinen opettajankoulutuksen lähtökohta on osallistavassa pedagogiikassa ja opinnoissa korostuu opettajaopiskelijan mahdollisuus vaikuttaa opiskelunsa suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin. Opettajaopintojen kuten myös opetusharjoittelun toteutuksessa huomioidaan hyvän opiskelukokemuksen viisi peruskiveä henkilökohtaisuus, ohjauksellisuus, autenttisuus, yhteistoiminnallisuus ja muovautuvuus. (Kukkonen & Marttila, 2017, 71–79). Identiteettityö on TAMK ammatillisen opettajankoulutuksen ydinprosessi ja se konkretisoituu opintojen aikana laadittavaan Opettajuuden käsikirjaan, johon opetusharjoittelusta kerättävät havainnot ovat tärkeää aineistoa.

TAMK ammatilliseen opettajankoulutukseen kuuluu opettajaharjoittelu, joka koostuu kolmesta opintojaksosta; oppimisympäristö-, opetus- ja ohjaamis- sekä verkostoharjoittelusta. Opettajana toimiminen korostuu opetus- ja ohjaamisharjoittelussa. Opettajaopiskelijat pääsääntöisesti hankkivat itse harjoittelupaikkansa ja opettajana ammatillisessa koulutuksessa toimivat voivat tehdä harjoittelun omassa työssään.

Opetus- ja ohjaamisharjoittelussa opettajaopiskelijan tukena on tehtävään koulutettu ohjaava opettaja. Ne opettajaopiskelijat, jotka eivät toimi opettajan työssä, saavat tukea opettajuutensa kehittymiseen kehittämiskoulujen kautta. Kehittämiskoulu on tarkoitettu opettajaopiskelijoille, joiden tutkinto ja työelämäkokemus soveltuvat kehittämiskoulussa toteuttavaan koulutukseen. Kehittämiskouluyhteistyö on luonut mahdollisuuksia pedagogiseen keskusteluun sekä uudenlaisten oppimis- ja opetusmenetelmien rohkeaan kokeiluun ja kehittämiseen ja on luonut myös mahdollisuuksia kehittämiskoulujen pedagogiseen kehittämiseen ja kehittymiseen.

Asenne ja arvot edistyvät opettajaharjoittelukokonaisuuden myötä: tutustumalla ja havainnoimalla opettajan työtä ja opettajuuden toimintaympäristöjä mahdollisimman monipuolisesti, mutta eritoten opettajana toimimalla. Käyttötiedon, ihmis-, tieto- ja oppimiskäsityksen pohdinta ja peilaus kokeneen opettajan, ohjaavan opettajan, kanssa on omiaan tekemään näkyväksi opettajaopiskelijan toiminnan taustalla olevia asenteita ja arvoja. Myös itse- ja vertaisarviointi, muille annetut ja heiltä saadut palautteet ovat omiaan kirkastamaan oman opettajuuden taustalla olevia asenteita ja arvoja. Reflektoiva, tutkiva, kehittävä ja yrittäjämäinen työskentely opettajankoulutusta ohjaavana periaatteena antaa opettajaopiskelijoille mahdollisuuden olla aktiivisesti mukana oman oppimisensa suunnittelussa ja arvioinnissa.

Yhteenveto

OPEKE B1-pilotin asiantuntijatyöryhmässämme keskusteltiin eri ammatillisten opettajakorkeakoulujen käytänteistä nousevista orientaatioista. Keskustelun ytimessä oli itse opetusharjoittelu, jonka sisältö suunnitellaan suhteessa opettajaopiskelijan ja muiden oppimiseen osallistuvien henkilöiden oppimis- ja kehittymistarpeisiin. Keskeisessä roolissa asiantuntijoiden mielestä ovat myös erilaiset oppimisympäristöt, joihin opetusharjoittelua suunnitellaan.

Vertailemalla viiden opettajakorkeakoulun opetusharjoittelukäytänteitä toisiinsa asiantuntijaryhmässä päädyttiin kiteyttämään yhteinen viitekehys, jossa keskeisinä tekijöinä ammatillisen opettajuuden kehittymisessä nähtiin oppimistilanteissa syntyvä opettajaosaaminen, ammattieettinen reflektointi ja opettajaidentiteetin rakentaminen.

Ammatillista opettajaosaamista on määritelty OPEKE-hankkeen kehittämisosiossa A2, jossa ammatillisten opettajakorkeakoulujen opetussuunnitelmaprosesseja uudistetaan.

Opettajaosaamista A2-työryhmä kuvaa seuraavasti:

“Ammatillisen opettajankoulutuksen pohjalla on laaja tulkinta ammatillisen opettajan osaamisesta: ammatillisen opettajan osaaminen määritellään tietojen, taitojen ja asenteiden sidoksina ammatillisen opettajan työssä. Kaikkien ammatillisten opettajakorkeakoulujen osaamistavoitteissa korostuvat opettajan perusosaamiset: arviointi, suunnittelu, ohjaus ja opettaminen, yhteistyö ja verkostotyö, kehittämisosaaminen sekä oman ja yhteisön hyvinvoinnin tukeminen ja ylläpitäminen.”

Edellinen kuvaus ammatillisesta opettajaosaamisesta on linjassa opetusharjoittelun asiantuntijaryhmässämme käydyn keskustelun kanssa hieman erilaisista opetusharjoittelun toteutustavoista riippumatta.

Ammattietiikka on osa opettajien omaa laadunvalvontaa ja sen avulla vastataan yhteiskunnan osoittamaan luottamukseen. Opettajan roolin muutos on tuonut opettajan lähemmäksi oppijaa ja lisännyt vastuuta oppijan kehityksestä. Oppijan arviointiin liittyy paljon opettajan valtaa ja vastuuta. Sisäistynyt eettisyys ja arvomaailma estävät opettajaa käyttämästä asemaansa väärin. Asenne opetustyötä kohtaan on kohdallaan, kun opettajalla on sisäinen motivaatio ja halu tehdä töitä opiskelijalähtöisesti ja oppijoita arvostavasti. (OAJ, 2019)

Taitavaksi opettajaksi kasvamisessa on kysymys opettajaidentiteetin rakentumisesta (Alhorinne, Janhonen, Keränen & Vilppola, 2015). Opettajaopiskelija suunnittelee ja toteuttaa opetusta erilaisissa yhteisöissä kuten koulu-, työelämä- ja vertaisverkostoissa ja saa näin riittävästi kokemuksia voidakseen reflektoida ja analysoida opettajan työtä kokonaisvaltaisesti. Yksi opettajan tärkeimmistä tehtävistä on johtaa ja ohjata näissä oppimisverkostoissa tapahtuvia vuorovaikutusprosesseja. Oppiminen on henkilökohtainen, mutta samalla myös yhteistoiminnallinen prosessi, jossa jokaisella osallistujalla on tasavertainen mahdollisuus osallisuuteen. (Lemechkova-Toivonen & Hannula, 2017, s. 110)

Ammatillisen opettajankoulutuksen opetusharjoittelu toteutetaan pääsääntöisesti ammatillisessa koulutuksessa eli oppimisympäristöinä toimivat ammatillisen toisen asteen koulutuksen järjestäjät ja muut ammatilliset oppilaitokset tai ammattikorkeakoulut.

Pilottikokeiluissa OPEKE B1 -opetusharjoittelua tullaan toteuttamaan myös yliopistoissa, vapaassa sivistystyössä, työelämässä tai yleissivistävässä koulutuksessa. Pilottien toteutumista arvioidaan hankkeen aikana julkaistavissa artikkeleissa. Pilottien keskeiset toteutuspolut on suunnattu ammatillisten opettajaopiskelijoiden erilaisiin tarpeisiin ja tilanteisiin. Toteutuspolkuja ovat mm. ammatillisina opettajina jo toimivien polku, alanvaihtajien polku sekä muussa kuin opettajan työssä toimivien polku. Erilaisten pilottikokeilujen kautta pystymme kehittämään ammatillista opettajankoulutusta ja siihen liittyvää opetusharjoittelua entistäkin henkilökohtaisempaan ja oppimisympäristöiltään laajempaan suuntaan.

Abstract in English

Teaching is changing and is still going to renew significantly. All five Finnish Professional Teacher Education Units meet the challenge in their joint national OPEKE project. Renewing vocational education and training means that teacher education also lives in the transformation with mutual co-operation and in close interaction with the VET institutions. The OPEKE project will strengthen the active, investigative and educational role of teacher education in relation to education institutions and teachers, and support teachers and educational institutions in their change management.

One of the pilots of the OPEKE project is developing practical teacher training. The purpose of the pilot is to renew the implementation of teacher training and develop teaching training and guidance practices in the direction of collaborative and innovative learning, together with teacher trainers, educational organizations and teacher students. In this pilot, we will also develop awareness of guidance and teacher training practices and evaluation and strengthen work-related skills and competence of the teachers.

The purposes of this article are to describe the existing practical teacher training practices of the five different teacher education units and identify elements that combine these practices. The aim is also to enhance common understanding on how to develop practical teacher training to meet the needs of students graduating as professional teachers better.

Lähteet

Alhorinne, J., Janhonen, S., Keränen, M. & Vilppola, J. (2015). Opettajakoulutus –ei kikkoja vaan identiteetin rakentamista. TAMK Journal. Haettu 23.1.2019 osoitteesta http://tamkjournal.tamk.fi/opettajankoulutus-ei-kikkoja-vaan-identiteetin-rakentamista/

HAMK (2017). Ajankohtaista OPEKESTA. Uutiskirje. Haettu 20.4.2018 osoitteesta http://www.hamk.fi/verkostot/opeke/Sivut/uutiskirjeet.aspx

Kukkonen, H. & Marttila, L. (2017). Kuviteltua todellisuutta – ammattikorkeakoulu oppimisen ja opiskelun ympäristönä. Tampereen ammattikorkeakoulun julkaisuja. Sarja A. Tutkimuksia 19. Haettu 23.1.2019 osoitteesta
http://julkaisut.tamk.fi/PDF-tiedostot-web/A/20-Kuviteltua-todellisuutta.pdf

Laki ammatillisesta koulutuksesta 531 /2017. Haettu 23.1.2019 osoitteesta https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2017/20170531

Lemechkova-Toivonen, A. & Hannula, H. (2017). Demokratia- ja ihmisoikeuskasvatusta keskustelemalla – Opetussuunnitelmasta toteutukseen. Teoksessa P. Männistö, M. Rautiainen & L. Vanhanen-Nuutinen (toim.), Hyvän lähteillä – demokratia- ja ihmisoikeuskasvatus opetustyössä. Jyväskylän yliopisto. Opettajankoulutuslaitos.

OAJ (2018). Ammattietiikka ja eettiset periaatteet. Haettu 23.1.2019 osoitteesta https://www.oaj.fi/ajankohtaista/julkaisut/2014/opettajan-ammattietiikka-ja-eettiset-periaatteet/

Valtioneuvoston asetus ammattikorkeakouluista 2014/1129. Haettu 20.4.2018 osoitteesta http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2014/20141129

Kirjoittajat

Katja Rönkkönen, koulutuspäällikkö, HAMK
Heikki Hannula, lehtori, HAMK
Virve Vainio, lehtori, Haaga-Helia
Henna Heinilä, yliopettaja, Haaga-Helia
Jiri Vilppola, lehtori, TAMK
Heidi Lehtonen, erikoissuunnittelija, TAMK
Esa Virkkula, yliopettaja, OAMK
Tiiu Tenno, yliopettaja, OAMK
Kaija Hannula, lehtori, JAMK
Ari Langén, lehtori, JAMK

Viittausohje:
Rönkkönen, K., Hannula, H., Vainio, V., Heinilä, H., Vilppola, J., Lehtonen, H., Virkkula, E., Tenno, T., Hannula, K. & Langén, A. (2019). Opetusharjoittelu eri ammattikorkeakoulujen ammatillisessa opettajankoulutuksessa. HAMK Unlimited Journal 26.2.2019. Haettu [pvm] osoitteesta https://unlimited.hamk.fi/ammatillinen-osaaminen-ja-opetus/opetusharjoittelu-eri-ammattikorkeakouluissa

Creative Commons -lisenssi
Tämä teos on lisensoitu Creative Commons Nimeä-JaaSamoin 4.0 Kansainvälinen -lisenssillä.

OPEKE »
Print Friendly, PDF & Email

Tags:  ammatillinen opettajankoulutus opetusharjoittelu

Bookmark and Share




Previous Post
Käänteinen opetussuunnittelu verkko-opetuksen toteutustyökaluna
Next Post
Hoitotyön projektiopinnoissa asiakas kohdataan aidossa oppimisympäristössä




You might also like






More Story
Käänteinen opetussuunnittelu verkko-opetuksen toteutustyökaluna
Etäopiskelun mahdollistavia verkko-opintoja voidaan toteuttaa monin eri tavoin. Yhteistä kaikille toteutustavoille on digitaalisten...