Digitalisoituminen on yksi HAMK strategian painopisteistä. Syksyllä 2015 teimme HAMKin eCampus-tiimissä digiagendan eli elävän toimeenpanosuunnitelman opetuksen digitalisaation edistämiseksi kolmelle seuraavalle lukuvuodelle.

Agenda toimii keskustelun välineenä ja yhteisen ymmärryksen sekä kehittämistyön pohjana. Se ei kurkota liian pitkälle tulevaisuuteen vaan lähivuosille, tukien näin arjen kehittämistoimintaa. Tavoitteena on kehittää riittävän yhtenäinen digitaalinen työskentelykulttuuri sekä samalla kannustaa konkreettisiin kokeiluihin ja uudistuksiin. Arvioimme, tarkennamme ja täydennämme agendaa pari kertaa vuodessa eri yksiköiden johdon sekä asiantuntijoiden kanssa. Näin yhteistä suuntaa ja toimenpiteitä voidaan korjata joustavasti.

Digiagendan taustalla ovat korkeakouluoppimisen ja teknologian kehitystrendit, joita seuraamme ja joista poimimme oman organisaatiomme tavoitteisiin sopivimmat. Muokkaamme ne konkreettisiksi vuosittain toteutettaviksi toimenpiteiksi. Tällä hetkellä agendan teemoissa ja toimenpiteissä näkyvät esimerkiksi vuosittain ilmestyvän Horizon-raportin (Johnson et al. 2016) lähiajan ja keskipitkän aikavälin trendit konkreettisina tekoina, ja taustalla vaikuttavat pitkän aikavälin kehitystrendit.

Oppimisen ympäristöt monipuolistuvat ja henkilökohtaistuvat

Horizon-raportti luo tiiviin katsauksen korkeakoulujen opetuksen, oppimisen ja tutkimuksen sekä teknologian kehitystrendeihin aina seuraavaksi viideksi vuodeksi. Sen mukaan sellaiset toteutukset lisääntyvät, joissa verkossa tapahtuvaa, virtuaalista ja kasvokkain oppimista yhdistellään monin eri tavoin. Samoin oppimisen prosessin ja osaamisen näkyväksi tekeminen sekä arvioinnin ja mittaamisen erilaiset ratkaisut ovat nouseva trendi.

Keskeisimmät teknologiset kehitysaskeleet lähivuosina ovat BYOD (bring your own device) sekä oppimisanalytiikka ja sen jatkumona adaptiivinen oppiminen. Omien laitteiden tuonti kampukselle liittyy myös omien digitaalisten työkalujen ja palveluiden käyttöön tukien opiskelijan henkilökohtaista oppimisympäristöä (Personal Learning Environment, PLE). Käytännössä tämä tarkoittaa opiskelijoiden aktiivista työskentelyä itse valitsemillaan työkaluilla, ohjelmistoilla ja palveluilla. Kehitystyössä haasteena onkin organisaation digitaalisen ympäristön ja opiskelijan samoin kuin opettajan henkilökohtaisen oppimisympäristön ja verkkotyökalujen riittävä kohtaaminen. Henkilökohtaiset ympäristöt ja työkalut koetaan usein organisaation tarjoamia palveluita helppokäyttöisemmiksi ja merkityksellisemmiksi.

henkilokohtaisesta institutionaaliseen

Henkilökohtaisesta institutionaaliseen. Oppimisympäristöön on monta näkökulmaa – mm. henkilökohtainen, opetushenkilöstölle tarjolla olevat ja organisaation järjestelmäratkaisut (Kullaslahti & Linko 2016).

Uudet oppimisen ja opetuksen tavat edellyttävät tilojen muokkaamista joustaviksi, muuntautuviksi ja monia päätelaitteita sekä opiskelijakeskeistä ja yhteisöllistä työskentelyä tukeviksi. Tilat toimintoineen tukevat sekä kampuksella että etänä olevia opiskelijoita erilaisissa muuntuvissa oppimistilanteissa. Korkeakouluissa yleistyvät työpajat, joissa opiskelijat voivat hyödyntää teknologisia mahdollisuuksia (esim. 3D-printterit ja -mallinnus tai robotit) yhteisöllisesti prototyyppien ja uusien ideoiden työstämisessä. Edelleen lisätyn ja virtuaalisen todellisuuden ratkaisut tuovat uudenlaisia ulottuvuuksia oppimiseen.

Digiagendassa olemme ryhmitelleet toimenpiteet seuraavien teemojen alle:

  • digiajan pedagogiikka
  • osaamisen näkyväksi tekeminen digitaalisesti
  • digiajan tenttimuodot
  • digiajan oppimisalusta
  • monimediainen digioppimateriaali
  • opiskelun ja opetuksen digipalvelut
  • digiajan laite- ja tilaratkaisut
  • digiosaamisen kehittäminen.

Digiagendamme vastaa myös osaltaan hallituksen korkeakouluja koskevan kärkihankkeen tavoitteisiin, joiden mukaisesti kehitetään korkeakoulujen digitaalisia oppimisympäristöjä, verkko-opetustarjontaa ja digitaalista koulutusyhteistyötä. Konkreettisina toimenpiteinä on esitetty mm. täysin avoimia MOOC-tyyppisiä (massive open online course) kursseja ja joustavia opintoja yli korkeakoulurajojen. Lisäksi mainitaan korkeakoulujen yhteinen pedagogisesti laadukas verkko-opetustarjonta, yhteistyö sekä työnjako verkko-opetuksessa. Digitaalisten välineiden monipuolista hyödyntämistä opetuksessa tulisi lisätä, arviointikäytänteitä monipuolistaa digitaalisin menetelmin sekä opetustiloja varustaa tukemaan digiajan oppimista. Oppimisanalytiikkaa tulisi kehittää ja erityisesti opetushenkilöstön sekä opiskelijoiden digitaalinen osaaminen tulee varmistaa.

HAMKin eCampus on tulevaisuudessa helppokäyttöinen kokonaisuus oppimiseen ja opetukseen. Sitä kuvaavat opiskelijakeskeisyys, joustavuus, avoimuus, yhteisöllisyys, innostumisen ja onnistumisen kokemukset sekä toimijoiden yhteisesti sovitut toimintakäytänteet. Oppimisanalytiikka mahdollistaa oppimisen ja opetuksen arvioinnin, tukemisen ja kehittämisen entistä paremmin niin opiskelijan, opettajan kuin organisaation näkökulmasta.

Artikkeli on osa Office 365 -intran käyttöönotto HAMKissa -kokoelmaa.

Lähteet

Kullaslahti, J. & Linko, L. 2016. PLE, PLN, PWT, LMS, IMLE – OMG? Mitä lisäarvoa digitaalisuus tuo pedagogiikalle oppimistilanteessa? Miten oppilaitos järjestää oppimisympäristöt muuttuvassa toimintaympäristössä? Esitys AMK-päivillä 17.5.2016.

Johnson, L., Adams Becker, S., Cummins, M., Estrada, V., Freeman, A. & Hall, C. (2016). NMC Horizon Report: 2016 Higher Education Edition. Texas: The New Media Consortium. Haettu 30.9.2016 osoitteesta http://cdn.nmc.org/media/2016-nmc-horizon-report-he-EN.pdf

Valtioneuvosto (2016a). Osaaminen ja koulutus. Haettu 30.9.2016 osoitteesta http://valtioneuvosto.fi/hallitusohjelman-toteutus/osaaminen

Valtioneuvosto (2016b). Toimintasuunnitelma strategisen hallitusohjelman kärkihankkeiden ja reformien toimeenpanemiseksi 2015–2019. Haettu 30.9.2016 osoitteesta http://valtioneuvosto.fi/hallitusohjelman-toteutus/karkihankkeiden-toimintasuunnitelma

Kirjoittaja

Jaana Kullaslahti

Jaana Kullaslahti, KT, toimii Hämeen ammattikorkeakoulussa ammatillisen osaamisen tutkimusyksikössä tutkijayliopettajana.

Viittausohje:
Kullaslahti, J. (2016). Opetuksen digiagendassa katse tulevaisuuteen. Teoksessa L. Linko (toim.) Office 365 -intran käyttöönotto HAMKissa. HAMK Unlimited Professional 14.10.2016. Haettu [pvm] osoitteesta https://unlimited.hamk.fi/ammatillinen-osaaminen-ja-opetus/opetuksen-digiagendassa-katse-tulevaisuuteen/

 

Creative Commons -lisenssi
Tämä teos on lisensoitu Creative Commons Nimeä-JaaSamoin 4.0 Kansainvälinen -lisenssillä.
Digitaalisuus HAMKissa »

 

Print Friendly, PDF & Email

Tags:  digitaalisuus intranet O365 osaaminen pilvipalvelu tietotyö yhteisöllinen työskentely

Bookmark and Share




Previous Post
Uudistuva hevostalous tuo elämyksiä asiakkaille
Next Post
Kohti digikykyä




You might also like




0 Comment

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *



More Story
Uudistuva hevostalous tuo elämyksiä asiakkaille
”Vähän hermostunut tunnetila, mutta samalla hevonen houkuttelee ja herättää ihmetystä”. ”Tekee mieli koskea...