Liisa Postareff & Anne-Maria Korhonen
Opettajat kohtaavat uudenlaisia haasteita opetuksen siirtyessä yhä enenevässä määrin verkkoon. Opetuksen kehittämisen näkökulmasta on keskeistä tarkastella opettajien kokemuksia etäopetuksesta sekä kehittää työkaluja, joiden avulla opettajat voivat tunnistaa omia vahvuuksiaan ja kehittämiskohteitaan. Reflektori-hankkeessa tarkasteltiin opettajankouluttajien etäopetuskokemuksia, ja lisäksi kartoitettiin heidän kokemuksiaan itsereflektiotyökalusta, jonka avulla opettajat pohtivat omaa opetustaan ja hyvinvointiaan eri näkökulmista etäopetuksen kontekstissa.
Etä- ja hybridiopetus haastaa opettajankouluttajia ja lisää työuupumusriskiä
Etä- ja ennen kaikkea hybridiopetuksen voidaan olettaa olevan vastaisuudessa pysyvä osa yliopistoissa ja korkeakouluissa opettavien työtä. Hybridiopetuksella tarkoitetaan verkko- ja lähiopetuksen yhdistämistä joko samanaikaisesti tai eriaikaisesti (Baker ym., 2020). Opettajat kokevat kuitenkin haasteelliseksi vuorovaikutteisen opetuksen toteuttamisen verkossa (Krumsvik, 2014), ja peräänkuuluttavat pedagogisten taitojen kasvattamisen tarvetta opetuksen prosessien siirtyessä yhä enemmän digitaalisiin ympäristöihin (Veermans ym., 2018). Synkronisia opetustilanteita verkkoon on suunniteltava hyvin ennakkoon siten, että opiskelijoilla on mielekäs rooli ja mahdollisuus aktiiviseen osallistumiseen (Kear ym., 2012). Verkossa oppiminen sisältää synkronisen oppimistilanteen lisäksi asynkronisen prosessin ja näiden on kytkeydyttävä yhtenäiseksi oppimiskokemukseksi (Korhonen, 2020).
Etä- ja hybridiopetus haastaa siis opettajia uudenlaisella tavalla, ja tutkimukset ovatkin antaneet viitteitä siitä, että etäopetus on yhteydessä työuupumusriskiin (mm. Salmela-Aro ym., 2020) ja opettajien kokemaan stressiin (Postareff, Lahdenperä & Virtanen, 2021). Opettajien vuorovaikutteisen opetuksen ja hyvinvoinnin tutkiminen ja tukeminen etäopetuksen lisäännyttyä on siis erityisen tärkeää. Opettajien hyvinvoinnin tukemisen kannalta on keskeistä, että opettajat itse ovat tietoisia siitä, miten etäopetus vaikuttaa heidän opetusprosesseihinsa ja hyvinvointiinsa. Tietoisuutta voidaan lisätä tukemalla opettajien reflektiota omasta opetuksestaan ja hyvinvoinnistaan etäopetukseen liittyen. Myös näiden opetuksen ja hyvinvoinnin välisten yhteyksien tunnistaminen on tärkeää, sillä viimeaikainen tutkimus osoittaa, että vuorovaikutteisella opetuksella on yhteys opettajan hyvinvointiin, kuten vahvempiin pystyvyysuskomuksiin, vähäisempään stressiin ja pienempään uupumusriskiin (mm. Cao ym., 2018).
Reflektori-hankkeessa opettajia ohjattiin reflektoimaan omaa opetustaan ja hyvinvointiaan etäopetuksen kontekstissa
Reflektori-hankkeessa tarkasteltiin ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa toimivien (N=17) opettajankouluttajien opetusprosesseja ja hyvinvointia etäopetuksen kontekstissa sekä sitä, miten niitä voidaan tukea itsereflektiotyökalun avulla. Tutkimuksen aineisto kerättiin vuoden 2022 aikana. Aineistonkeruun prosessi eteni siten, että opettajankouluttajat vastasivat ensin HowUTeach -kyselyyn, jonka avulla he myös reflektoivat omaa opetustaan. Vastaamisen jälkeen heille lähetettiin yksilöllinen kirjallinen vastapalaute heidän vastaustensa pohjalta, ja pyydettiin lukemaan se huolella ennen ryhmähaastatteluun osallistumista. Seitsemään ryhmähaastatteluun osallistui kaikkiaan 17 opettajankouluttajaa. Haastattelut toteutettiin Zoomissa.
Ryhmähaastattelut koostuivat kahdesta osiosta. Ensimmäisessä osioissa osallistujat kuvasivat kokemuksiaan etäopetuksesta, ja toisessa osiossa keskityttiin osallistujien kokemuksiin HowUTeach-itsereflektiotyökalun antamasta vastapalautteesta ja sen hyödyntämisestä oman opetuksen kehittämisessä ja hyvinvoinnin tukemisessa. Aineisto analysoitiin temaattisen analyysin avulla (Braun & Clarke, 2006), ja aineistoa koodaamalla tunnistettiin osallistujien etäopetuskokemuksia sekä kokemuksia vastapalautteesta.
Hankkeessa hyödynnettävä HowUTeach-itsereflektiotyökalu (Parpala & Postareff, 2021) koostuu opetusprosesseja ja hyvinvointia mittaavista väittämistä sekä niihin kehitetystä kirjallisesta vastapalautteesta. Kyselyn tulosten perusteella opettajankouluttajat saivat kyselyn eri ulottuvuuksista (mm. pystyvyysuskomukset, itsemyötätunto) kirjallisen vastapalautteen, jossa kuvataan, mitä kyselyn eri ulottuvuudet mittaavat, ja annetaan vinkkejä ja tukea opetuksen ja hyvinvoinnin kehittämiseksi. HowUTeach-työkalussa opetuksen prosesseja tarkastellaan neljän ulottuvuuden kautta (vuorovaikutteinen opetus, tiedon siirtämiseen pohjautuva opetus, ei-reflektiivinen opetus ja suunnitelmallinen opetus), kun taas hyvinvointia tässä tutkimuksessa tarkasteltiin kahden ulottuvuuden kautta (pystyvyysuskomukset ja itsemyötätunto).
Opettajankouluttajat kaipaavat etäopetuksen prosessien kehittämistä ja yhteistä keskustelua opetuksesta
Haastattelututkimuksen tulokset osoittivat, että opettajankouluttajat kokivat paljon haasteita etäopetuksessa. Toisaalta he mainitsivat etäopetuksen tuovan myös myönteisiä asioita opetukseen. Opettajankouluttajat toivat esille, että heidän on haastavaa seurata opiskelijoidensa yksilöllisiä ohjaus- ja tukitarpeita verkko-opetuksessa. Muun muassa suljetut kamerat saivat opettajissa aikaan tunteen, että opiskelijat eivät olleet läsnä opetustilanteessa. Haastatteluissa ilmeni, että etäopetuksen prosesseja on kehitettävä edelleen siten, että opiskelijat saadaan mukaan aktiivisiksi oppijoiksi ja osallistumaan toteutuksien onnistumiseen. Opettajankouluttajat kokivat kehittyneensä oppimisprosessien suunnittelussa ja tunsivat uuden roolinsa verkko-opettajana innostavan ammatilliseen kehittymiseen. Hyvänä puolena koettiin myös hyvinvoinnin lisääntyminen, sillä ajankäyttö muuttui joustavammaksi etätyöskentelyn myötä (Veermans, Näykki & Korhonen, 2023).
Tulokset osoittivat lisäksi, että opettajat kokivat saavansa HowUTeach-työkalun tarjoamasta vastapalautteesta tukea etäopetuskokemusten ja hyvinvoinnin reflektoimiseen. Itsereflektio ja vastapalaute herätti opettajankouluttajia pohtimaan erityisesti opetuskontekstin merkitystä opetuksessa. Osallistujat peräänkuuluttivat yhteisen keskustelun merkitystä itsereflektion tukena, sillä he kokivat, että itsereflektion ja vastapalautteen merkitys vahvistuvat, kun opettajalla on mahdollisuus jakaa ja keskustella reflektiosta ja vastapalautteesta muiden opettajien kanssa (Myllykoski-Laine & Postareff, 2022; Myllykoski-Laine ym., 2023). Kaiken kaikkiaan tulokset osoittivat, että etäopetus haastaa opettajia monella tapaa, ja HowUTeach-itsereflektiotyökalun avulla opettajan itsereflektiota etäopetukseen liittyen voidaan tukea. Erityisesti opetukseen liittyvän hyvinvoinnin reflektio mm. omien pystyvyysuskomuksien kautta herätti opettajissa uudenlaisia oivalluksia (Myllykoski-Laine ym., 2023).
Reflektori-hanke osoitti, että HowUTeach-työkalun tarjoama vastapalaute virittää merkityksellistä keskustelua etäopetuksen prosesseista ja hyvinvoinnista opettajien välillä. Opettajat kokivat opetuksen reflektoinnin työkalun avulla pääosin hyödyllisenä, ja yhteisille keskusteluille opetuksesta muiden opettajien kanssa toivottiin lisää mahdollisuuksia. Opetuksen reflektioon ja yhteiseen pohdintaan tulisi hankkeen tulosten pohjalta tarjoutua mahdollisuuksia opetustyön lomassa (Myllykoski-Laine & Postareff, 2022; Myllykoski-Laine ym., 2023).
Reflektori-hankkeen rahoitti Kansallinen opettajien koulutuksen ja tutkimuksen yhteistyöverkosto (KOPTUKE).
Kirjoittajat
Liisa Postareff työskentelee johtavana tutkijayliopettajana HAMK Edu -tutkimysyksikössä.
Anne-Maria Korhonen työskentelee tutkijayliopettajana HAMK Edu -tutkimysyksikössä.
Lähteet
Baker, D., Unni, R., Kerr-Sims, S. & Marquis, G. (2020). Understanding Factors That Influence Attitude and Preference for Hybrid Course Formats. E-Journal of Business Education & Scholarship of Teaching, 14(1), 174–188. https://files.eric.ed.gov/fulltext/EJ1276425.pdf
Braun, V. & Clarke, V. (2006). Using thematic analysis in psychology. Qualitative Research in Psychology, 3(2), 77–101. https://doi.org/10.1191/1478088706qp063oa
Cao, Y., Postareff, L., Lindblom, S. & Toom, A. (2018). Teacher educators’ approaches to teaching and the nexus with self-efficacy and burnout: examples from two teachers’ universities in China. Journal of Education for Teaching, 44(4), 479–495. https://doi.org/10.1080/02607476.2018.1450954
Kear, K., Chetwynd, F., Williams, J. & Donelan, H. (2012). Web conferencing for synchronous online tutorials: Perspectives of tutors using a new medium. Computers & Education, 58(3), 953–693. https://doi.org/10.1016/j.compedu.2011.10.015
Laurillard, D. (2012). Teaching as a design science. Routledge.
Korhonen, A.-M. (2020). Designing scaffolding for personal learning environments: Continuous learning perspective in vocational teacher education context. [väitöskirja, Turun yliopisto]. Turun yliopiston julkaisuja B 516. https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-8124-3
Krumsvik, R. (2014). Teacher educators’ digital competence. Scandinavian Journal of Educational Research, 58(3), 269–280. https://doi.org/10.1080/00313831.2012.726273
Myllykoski-Laine, S., Parpala, A., Hailikari, T. & Postareff, L. (2023). Using self-evaluation to support reflection in higher education teaching. [Arvioitavaksi lähetetty käsikirjoitus].
Myllykoski-Laine, S. & Postareff L. (2022). Korkeakouluopettajan toivovat yhteisiä hetkiä opetuksen pohtimiseen. HAMK Beat, 23.9.2023. https://blog.hamk.fi/hamk-beat/korkeakouluopettajat-toivovat-yhteisia-hetkia-opetuksen-pohtimiseen/
Parpala, A. & Postareff, L. (2021). Supporting high-quality teaching in higher education through the HowUTeach self-reflection tool. Ammattikasvatuksen aikakauskirja, 23(4), 61–67. https://doi.org/10.54329/akakk.113327
Postareff, L., Lahdenperä, J. & Virtanen, V. (2021). The role of self-compassion in teachers’ psychological well-being in face-to-face and online teaching during COVID-19. Ammattikasvatuksen aikakauskirja, 23(3), 13–27. https://journal.fi/akakk/article/view/111701
Salmela-Aro, K., Upadyaya, K. & Hietajärvi, L. (2021). Rehtorien ja opettajien hyvinvointi koronapandemian aikana. Työn tuuli, 1, 2021. https://www.henry.fi/media/ajankohtaista/tyon-tuuli/tyontuuli_012021_a4_20210602_.pdf
Veermans, M., Näykki, P. & Korhonen, A.-M. (2023). Teacher educators’ experiences and well-being during COVID19 online teaching. [Arvioitavaksi lähetetty käsikirjoitus].
Veermans, M., Ryymin, E., Korhonen, A. M., Lallimo, J., Airola, J. & Niinimäki, J. (2018). Jaetut haasteet ja ratkaisut–opettajien digipedagogisten erikoistumiskoulutusten koulutusasteet ylittävä yhteistyöpaja. Ammattikasvatuksen aikakauskirja, 20(4), 51–69. https://journal.fi/akakk/article/view/84578