Opettajana moninaisessa ja kehittyvässä musiikkimaailmassa

Tässä artikkelissa tarkastelemme taiteen perusopetuksen musiikin laajan oppimäärän opettajien täydennyskoulutustarpeita opetussuunnitelma­uudistuksen yhteydessä osana OPEKE – Ammatillisen opettajan koulutuksen uudistaminen -hanketta. Uusi opetussuunnitelma haastaa opettajat uudistamaan ja kehittämään omaa opetustaan sekä sisältöjen että arvioinnin muuttuessa. Tulosten perusteella näyttää siltä, että musiikkiopiston opettajan osaamisvaatimukset ovat entistä laaja-alaisemmat ja vaativat opettajilta monenlaista osaamisen kehittämistä. Muutoksen johtaminen vaatii esimiehiltä vahvaa pedagogista ja osaamisen johtamista uuden toimintakulttuurin luomiseksi ja vakiinnuttamiseksi.

Opettajan osaaminen moninaisessa musiikkimaailmassa

Musiikkioppilaitoksen opettajan työn viitekehyksenä voidaan käyttää opetus- ja kulttuuriministeriön asettaman Opettajankoulutusfoorumin laatimia tavoitteita tulevaisuuden opettajan osaamiselle. Ne toimivat osittain opettajan työtehtävistä tulevina vaatimuksina ja edellyttävät opettajan osaamisen kehittämistä kohti tavoitteita. (OKM, 2016, s. 17)

Laaja-alainen perusosaaminen	Uutta luova asiantuntijuus ja toimijuus	Oman osaamisen ja yhteisön jatkuva kehittäminen
Syvällinen oman alan osaaminen	Opetussuunnitelma-osaaminen	Koulun toimintakulttuurin kehittäminen verkostoissa
Pedagoginen taitavuus	Luovuus, uteliaisuus, kokeilu- ja kehittämisrohkeus	Oman osaamisen kehittäminen itsearviointeihin ja tutkimukseen perustuen
Yhteiskunnalliset, globaalit ja eettiset kysymykset	Taito luoda yhdessä ja ottaa käyttöön uusia opetuksen innovaatioita	Verkostoituminen ja yhteisöosaaminen
Arvo-osaaminen	Taito reflektoida ja arvioida
Tunne-, vuorovaikutus- ja yhteistyötaidot	Taito muuttaa omaa toimintaa
Yritteliäisyys	Pystyvyys ja toimijuus
Muutososaaminen

Ideaali opettajuus muodostuu useista eri tekijöistä ja vaatii vahvaa opetustyöhön sitoutumista sekä ammattitaitoa, jotta opettaja pystyy vastaamaan uuden opetussuunnitelman tavoitteita. Opettajalla tulee olla osaamista hahmottaa opetuksen kokonaisuus ja ydinaines. Tämän lisäksi hänen on osattava pedagogisesti tehokkaalla ja sopivalla tavalla suunnitella sekä toteuttaa opetuksensa. Käytännössä tämä tarkoittaa oppilaan vahvuuksien sekä kasvun kehitysvaiheiden ja henkilökohtaisen oppimistavan tunnistamista. Opettajan tehtävä on myös tunnistaa, millaisia taitoja meneillään olevassa oppimisen vaiheessa olisi hyvä harjoitella, jotta taidot ja osaaminen pääsisivät kehittymään. Näin opettaja määrittää oppilaan kanssa oppimisen yksilölliset tavat. (Koski-Heikkinen 2013, s. 166)

Opettajan osaaminen on keskeinen oppijan oppimiseen vaikuttava tekijä. Opettajan pedagoginen osaaminen rakentuu oppimis- ja opetusosaamisesta, vuorovaikutusosaamisesta, oppilaitoksen kehittämisosaamisesta ja hyvinvointiosaamisesta. Opettaja itse kehittyy ammatillisesti hybrideissä ympäristöissä, joiden tavoitteena on edistää innovaatioiden syntymistä yhteisöllisesti. Tätä voidaan tukea oppilaitosten toimesta oppimisympäristöjen kehittämisellä ja pedagogisella johtamisella, johon sisältyy myös osaamisen johtaminen. (Toom & Husu, 2016, s. 15)

Musiikin laajan oppimäärän opetussuunnitelman uudistaminen

Opetushallitus uudisti taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman (myöh. OPS) vuonna 2017. Tämän pohjalta musiikin perusopetuksen järjestäjät laativat omat oppilaitoskohtaiset OPS:nsa, jotka koulutuksen järjestäjä on hyväksynyt. Ne otettiin käyttöön 1.8.2018. Ennen 1.8.2018 opintonsa taiteen perusopetuksen parissa aloittaneet saavat kuitenkin jatkaa vanhalla OPS:lla 31.7.2021 asti. (Opetushallitus, 2017)

Laajan oppimäärän OPS:n tavoitteena on luoda edellytyksiä aktiiviselle kulttuuriselle osallisuudelle ja elinikäiselle taiteen harjoittamiselle. Opinnot tarjoavat mahdollisuuksia osaamisen päämäärätietoiseen ja monipuoliseen kehittämiseen sekä taiteesta nauttimiseen. Oppijoita innostetaan käyttämään taidetta myös osallistumisen, yhteistyön ja vaikuttamisen välineenä. Näiden lisäksi tavoitteena on vahvistaa oppilaiden opiskelumotivaatiota, oppimisen iloa ja luovaa ajattelua huomioimalla heidän vahvuutensa, kiinnostuksen kohteensa ja potentiaalinsa. (Emt., 11)
Oppijoita rohkaistaan asettamaan omia oppimistavoitteita, tekemään opintoihin liittyviä valintoja niiden pohjalta ja häntä ohjataan ottamaan yhä enemmän vastuuta omasta oppimisestaan. Opinnot tarjoavat oppijalle mahdollisuuden kehittää hänelle merkityksellisiä taiteenalan ilmaisutapoja. Oppijoita kannustetaan tulkitsemaan, tarkastelemaan ja arvottamaan kulttuurisesti moninaista todellisuutta taiteen keinoin. Opintojen aikana kehittyvä monilukutaito tukee oppijoiden kriittistä ajattelua ja oppimisen taitoja. Oppijoita ohjataan tarkastelemaan taiteenalaa historiallisena, ajankohtaisena ja yhteiskunnallisena ilmiönä sekä rakentamaan toiminnassaan yhteyksiä taiteiden ja tieteiden välille. (Emt., 11)

Oheisessa taulukossa (taulukko 2) vertaillaan vuosien 2002 ja 2017 OPS:ien tavoitteita. Muuttuneet tavoitteet ja sisällöt vaikuttavat myös musiikkioppilaitosten opettajien työhön ja siihen liittyviin osaamisvaatimuksiin.

Vuoden 2002 OPS:n tavoitteet	Vuoden 2017 OPS:n tavoitteet
Instrumentti- ja yhteismusisointitaidot	Esittäminen ja ilmaiseminen
– Soittotekninen hallinta ja ohjelmiston tuntemus – Itsenäinen työskentely ja musiikillisen ajattelun kehittäminen	– Syventävä musiikin ilmaisu – Musiikillisen tulkinnan ja esittämisen kehittäminen oppilaan haluamien painopisteiden mukaisesti – Musiikin käyttäminen monipuolisen ilmaisun välineenä – Muiden taiteenalojen ilmaisutapojen soveltaminen omassa ilmaisussa
Musiikin teoria	Oppimaan oppiminen ja harjoittelu
– Musiikin hahmottaminen notaation ja kuulemisen avulla sekä luku- ja kirjoitustaito – Musiikin historian sekä tyylien tuntemus ja sen soveltaminen musiikkia esitettäessä	– Tavoitteiden asettaminen sekä oman osaamisen suuntaaminen – Oman oppimisen arviointiin opastaminen sekä osaamisesta nauttiminen – Taitoja kehittävän ohjelmiston harjoitteleminen itsenäisesti ja ryhmän jäsenenä
	Kuunteleminen ja musiikin hahmottaminen
	– Kuuntelemisen ja muusikkouden kehittäminen solistina ja ryhmän jäsenenä – Soivan ja nuotinnetun musiikin tarkastelu monipuolisesti eri näkökulmista – Musiikin rakenteiden ja lainalaisuuksien hahmottaminen – Kuuntelu- ja hahmotustaitojen sekä musiikin historian tuntemuksen hyödyntäminen muusikkouden kehittämisessä
	Säveltäminen ja improvisointi
	– Improvisoitujen ja itse sovitettujen osuuksien toteuttaminen teoksissa sekä oman musiikin säveltäminen – Musiikkiteknologian mahdollisuuksien ja työvälineiden hyödyntäminen

Tutkimuksen tavoitteet ja tehtävä

Tämän selvityksen tavoitteena on tarkastella musiikin laajan oppimäärän opettajien täydennyskoulutustarpeita opetussuunnitelmauudistuksen yhteydessä. Selvityksen aineisto kerättiin satunnaisotantana musiikkioppilaitosten opettajilta kyselylomakkeen avulla, joka toimitettiin musiikkioppilaitoksiin ja yksittäisille musiikkioppilaitosten opettajille. Vastauksia saatiin yhteensä 74.

Selvityksessä käytettiin sekä kvantitatiivista että kvalitatiivista tutkimusmenetelmää. Kvantitatiivisena tutkimusmenetelmänä käytettiin survey-tutkimusta, jolla tyypillisesti kerätään tietoa käyttäen kyselylomaketta. Aineisto kerätään standardoidussa muodossa jokaiselta vastaajalta. Vastaajat muodostavat otoksen jostain tietystä ihmisjoukosta eli tässä selvityksessä musiikkioppilaitosten opettajista. Kvantitatiivisessa tutkimuksessa tavoitteena on saada vastaus kysymyksiin, jotka pohjautuvat tutkimusongelmiin. Siinä käsitellään tutkittavia asioita numeroiden avulla. Tutkittava tieto saadaan numeroina tai vaihtoehtoisesti aineisto ryhmitellään numeeriseen muotoon. Numerotiedot tulkitaan ja kirjoitetaan auki sanallisesti. (Hirsjärvi, Remes & Sajavaara, 2004, ss. 123–149)

Kvalitatiivista tutkimusmenetelmää käytettiin sisällönanalyysia strukturoimattoman aineiston analyysiin. Strukturoimattoman aineiston muodostavat opettajilta saadut avoimet vastaukset, joiden avulla kuvataan sisältöä ja ilmiötä. Kvalitatiivinen aineisto luokiteltiin vastausten perusteella, jolloin aineistoa pelkistettiin ja ryhmiteltiin teemoittain havaintoja yhdistelmällä. Teemoittelu on aineiston jakoa samankaltaisuuden eli yhteisen piirteen mukaisiin alustaviin sisältöluokkiin. Laadullisessa analyysissa on tärkeää pyrkiä pelkistämään havainnot mahdollisimman pieneksi sisältöluokkien määräksi. (Tuomi & Sarajärvi, 2004)

Tulokset

Kyselyyn vastasi 74 musiikkiopiston opettajaa, joista 78 prosenttia (n=58) on naisia ja 22 prosenttia (n=16) miehiä. Vastausvaihtoehdoissa oli myös kohta muu, mutta tätä vaihtoehtoa kukaan ei valinnut.

Kyselyyn vastanneiden ikäjakauma painottuu kolmeen vanhimpaan ikäryhmään eli iältään 50–64-vuotiaisiin. Alle 35-vuotiaita sekä 40–49-vuotiaita oli vastaajissa vähän.

Vastaajista 97 prosenttia on kelpoisia musiikkiopiston opettajan tehtäväänsä. Avoimista vastauksista selvisi, että toinen epäpätevistä vastaajista oli suorittamassa parhaillaan opettajan pedagogisia opintoja. Vastaajista 9 prosenttia (n=5) on suorittanut konservatoriossa opetettavan aineen mukaisen musiikkioppilaitoksen opettajan opintolinjan tutkinnon. Opettajista 53 prosentilla on ylempi korkeakoulututkinto (n=39) ja 32 prosentilla alempi korkeakoulututkinto (n=24). Vastaajista 5 prosenttia (n=4) oli suorittanut jatko-opintoina joko lisensiaatin tai tohtorin tutkinnon.

Alle kymmenen vuotta opetuskokemusta oli 14 prosentilla (n=10), 10–20 vuotta opetuskokemusta 22 prosentilla (n=16), 20–30 vuotta opetuskokemusta 18 prosentilla (n=13), 30–40 vuotta 38 prosentilla (n=28) ja yli 40 vuotta opetuskokemusta 10 prosentilla (n=7) vastaajista.

Kyselyyn vastanneilla opettajilla oli vahva opetuskokemus, jota voidaan pitää muutoksessa vahvuutena, mutta toisaalta se voi myös muodostua myös haasteeksi suhteessa poisoppimiseen sekä uuden oppimiseen.

Musiikkioppilaitosten opettajien saamien täydennyskoulutuspäivien määrä vaihtelee suuresti oppilaitoksittain. Monissa musiikkiopistoissa on ollut tarjolla lukuvuonna 2017–2018 runsaasti täydennyskoulutusta opetussuunnitelman muutoksista johtuen. Vastaajien mukaan (n=74) heistä 35 prosenttia (n=26) on saanut täydennyskoulutusta viisi päivää tai enemmän, 20 prosenttia (n=15) on saanut täydennyskoulutusta 3–4 päivää ja 24 prosenttia (n=18) on saanut täydennyskoulutusta 1–2 päivää viimeisen vuoden aikana. Suurista opetussuunnitelman muutoksista huolimatta 20 prosenttia vastaajista ei ole saanut täydennyskoulutusta ollenkaan viimeisen vuoden aikana (n=15), mitä voidaan pitää huolestuttavana piirteenä osaamisen johtamisen näkökulmasta.

Vastaajat olivat osallistunut oppilaitoksen omaan henkilöstökoulutukseen, esimiehen suosittelemaan ja / tai itseä kiinnostavaan koulutukseen. Vastaajista 69 prosenttia (n=51) oli osallistunut oman oppilaitoksen yhteiseen henkilöstökoulutukseen kuluneen vuoden aikana. Sen lisäksi 58 prosenttia (n=43) vastaajista oli hakeutunut itseään kiinnostavaan koulutukseen. Esimies oli suositellut täydennyskoulutukseen hakeutumista 10 prosentille (n=7) vastaajista. Lisäksi opettajat suorittivat työn ohella esim. opettajan pedagogia opintoja sekä erilaisia omaan alan liittyviä pitkäkestoisia jatkokoulutuksia. Täydennyskoulutukseen pääsyä opettajat pitivät tärkeänä ja kiitosta sai se, että myös osa sivutoimisista opettajista oli saanut osallistua koulutuksiin.

Vastaajien täydennyskoulutustoiveet liittyivät keskeisesti uuden OPS:n sisältöalueisiin. Esittämisen ja ilmaisemisen osa-alueella taiteiden välinen yhteistyö nousi keskeisimmäksi täydennyskoulutuksen alueeksi. Oppimaan oppiminen ja harjoittelu osa-alueella täydennyskoulutusta tarvitaan oppimisen arvioinnissa. Säveltämisen ja improvisoinnin osa-alueella keskeisimmäksi täydennyskoulutuksen teemaksi nousee improvisaatio.

Lisäksi OPS:n uudistuminen lisää tarvetta yleisesti opetusmenetelmien päivittämiseen, johon liittyvät myös opettajien tieto- ja viestintätekniset valmiudet musiikkiteknologian käytössä sekä erilaisten, esim. digitaalisten, oppimisympäristöjen hyödyntäminen opetuksessa.

Avoimista vastauksista nousi neljä erityisopetuksen teemoihin liittyvää mainintaa, joissa toivottiin lisäkoulutusta erityisen tuen tarpeen tunnistamiseen, oppilaan yksilölliseen kohtaamiseen ja erityispedagogisiin menetelmiin.

Opettajat nostivat esiin myös omaan instrumenttiin liittyvät koulutustarpeet. Vastaajilta kysyttiin myös avoimella kysymyksellä sitä, miten heitä voidaan tukea oman osaamisensa kehittämisessä. Keskeisimmäksi asiaksi nousi mahdollisuus päästä oman kiinnostuksen mukaiseen täydennyskoulutukseen, kuten mestarikursseille, jolla ylläpidetään ja kehitetään omia instrumenttitaitoja. Moni opettaja pitää yllä omaa ammattitaitoaan toimimalla muusikkona opettajan työn rinnalla, joten he näkivät tärkeänä sen, että työpaikka joustaa konserttien sattuessa opetuksen kanssa päällekkäin.

Pohdinta

Uuden toimintakulttuurin luominen musiikkiopistoihin edellyttää oppilaitosten johtajilta ja esimiehiltä vahvaa pedagogisen toiminnan johtamista, jotta kaikki opettajat saadaan mukaan tekemään muutosta ja opettamaan opetussuunnitelman tavoitteiden mukaisesti. Mikäli tässä työssä ei onnistuta riittävän hyvin on vaarana, että osa opettajista noudattaa piilo-opetussuunnitelmaa ja toteuttaa opetustaan joko vanhan opetussuunnitelman tai omien tavoitteidensa pohjalta.

Laaja-alainen perusosaaminen
Syvällinen oman alan osaaminen
Pedagoginen taitavuus
Yhteiskunnalliset, globaalit ja eettiset kysymykset
Arvo-osaaminen
Tunne-, vuorovaikutus- ja yhteistyötaidot
Yritteliäisyys
Muutososaaminen

Musiikkioppilaitosten opettajien työssä korostuu laaja-alainen perusosaaminen. Se näkyy syvällisenä musiikin substanssin osaamisvaatimuksen, jota täydentää vaatimus pedagogisesta taitavuudesta. Tunne-, vuorovaikutus- ja yhteistyötaidot painottuvat entistä enemmän opetussuunnitelman tavoitteiden korostaessa oppimaan oppimista, musiikin käyttämistä ilmaisun välineenä ja kuuntelu- ja hahmotustaitojen hyödyntämistä muusikkouden kehittämisessä. Musiikkioppilaitoksen opettajan työssä korostuvat myös kieli- ja kulttuuritietoiset ratkaisut yhteiskunnallisten, globaalien ja eettisten kysymysten sekä arvo-osaamisen osalta, koska musiikki voidaan tulita eri kansallisuuksia ja kansakuntia yhdistäväksi kieleksi. Yritteliäisyys ja muutososaaminen ovat keskeinen osa opettajan ammattitaitoa alati muuttuvassa maailmassa.

Uutta luova asiantuntijuus ja toimijuus
Opetussuunnitelma-osaaminen
Luovuus, uteliaisuus, kokeilu- ja kehittämisrohkeus
Taito luoda yhdessä ja ottaa käyttöön uusia opetuksen innovaatioita
Taito reflektoida ja arvioida
Taito muuttaa omaa toimintaa
Pystyvyys ja toimijuus

Uutta luova asiantuntijuus ja toimijuus keskiössä on opettajan opetussuunnitelmaosaaminen, jonka avulla luodaan uutta toimintakulttuuria. Opetussuunnitelmauudistuksen tavoitteena on palvella kaikkia musiikkioppilaitoksen opetuksen piirissä olevia oppilaita muuttuvassa ja moninaisessa musiikkimaailmassa. Musiikkioppilaitoksen opettajalta vaaditaan luovuutta, uteliaisuutta sekä kokeilu- ja kehittämisrohkeutta esim. säveltämisen ja improvisoinnin osalta, joka on opetussuunnitelmassa uutta. Taiteiden välisessä yhteistyössä korostuu taito luoda yhdessä ja ottaa käyttöön uusia opetuksen innovaatioita. Taito muuttaa omaa toimintaa liittyy esim. erilaisten oppimisympäristöjen ja musiikkiteknologian mahdollisuuksien hyödyntämiseen.

Mikäli opettajaa tuetaan uuteen toimintakulttuuriin sekä omassa oppilaitoksessa että täydennyskoulutuksen keinoin oman pystyvyyden ja toimijuuden kehittämisessä, hän kokee muutoksen merkitykselliseksi ja kykenee muuttamaan toimintaansa. Vastaavasti jos uutta toimintakulttuuria ei rakenneta yhdessä, voivat opettajan toimijuuden edellytykset vaarantua ja muutos koetaan uhkana, jonka hallitsemiseen omat resurssit eivät riitä.

Oman osaamisen ja yhteisön jatkuva kehittäminen
Koulun toimintakulttuurin kehittäminen verkostoissa
Oman osaamisen kehittäminen itsearviointeihin ja tutkimukseen perustuen
Verkostoituminen ja yhteisöosaaminen

Musiikin laajan oppimäärän opetussuunnitelma edellyttää oppilaitoksen toimintakulttuurin ja opetuksen kehittämistä verkostoissa esimerkiksi taiteiden välisen vuorovaikutuksen näkökulmasta. Opettajien verkostoituminen ja yhteisöosaaminen korostuvat yhteismusisoinnissa ja esiintymistilanteissa. Opettajan oman osaamisen kehittämisessä voidaan käyttää itsearvioinnin välineenä osaamiskartoitusta, jonka pohjalta laaditaan henkilökohtainen kehittymissuunnitelma työn ja toimijuuden tueksi.

Musiikin laajan oppimäärän opetussuunnitelman astuessa voimaan ovat opettajien valmiudet opetussuunnitelman toteuttamiseksi hyvin eri vaiheissa. Suurimmassa osassa musiikkiopistoja henkilöstö on laatinut yhdessä opetussuunnitelman perusteet, joita on lähdetty toteuttamaan syksyllä 2018. On kuitenkin hyvä huomata, että kaikki opettajat eivät ole osallistuneet opetussuunnitelmien laadintaan, joten heidän perehdyttämisensä uusiin tavoitteisiin on keskeinen osa osaamisen johtamista.

Artikkeli on kirjoitettu osana OPEKE-hanketta.