Ammatillisen opettajan digiosaamisen asialla


Digitaalisuuden edistäminen on yksi ammatillisen opettajankoulutuksen kärkiteemoja. Hämeen ammattikorkeakoulun (HAMK) ammatillisessa opettajankoulutuksessa sitä edistää digitaalisten työkalujen hyödyntämisen sipulimainen rakenne. OPEKE-hankkeen neljässä pilottiryhmässä yhteiskehittämisen otteella otetaan haltuun osaamista niin digipedagogisen kuin -teknisen osaamisen näkökulmista.

Digiosaaminen

Valtakunnallinen opettajankoulutuksen kehittämisohjelma luo hyvät puitteet uusien digitaalisten oppimisratkaisujen käyttöönotolle. Keskiössä ovat oppijalähtöisyys, tutkimusperustaisuus ja yhteisöllisyys yhdistettynä pedagogisiin toimintamalleihin (Opetus- ja kulttuuriministeriö 2016).

Ammatillisten opettajien digiosaamista on tutkittu ja selvitetty niin valtakunnallisesti kuin oppilaitoskohtaisesti (esim. Kullaslahti, Karento & Töytäri 2015; Ruhalahti & Kentta 2017; Koramo, Brauer & Jauhola 2018). Digiosaamista lähestytään pedagogiikan ja tekniikan näkökulmista. Digipedagogiikka on osa oppimisprosessien aikaista toimintaa ja digitekninen osaaminen nähdään erilaisten sovellusten tai laitteiden osaamisena. Nämä yhdessä muodostavat opettajan digiosaamisen kokonaisuuden (esim. Kullaslahti 2011).

HAMKissa digiteknistä osaamista on visualisoitu sipulimallina, jossa sisäkehät tarkoittavat organisaation tukemia palveluita (Kuvio 1). Ulkokehillä olevat sovellukset ja teknologia tuovat opetus- ja oppimisympäristöjen rikastamiseen lisämahdollisuuksia, mutta toiminta on usein opettajien ohjauksen vastuulla. Tämä malli auttaa myös opettajaopiskelijoita edistämään digiosaamisen kehittymistä omissa organisaatioissaan ja viemään opetusta edelleen uusiin ympäristöihin.

Kuvio 1. Opetuksen digityökalut HAMKissa (Jaakkola, Kullaslahti & Pirttilä 2018).

Digipedagogisen osaamisen näkökulmasta on tärkeää kehittää opettajien metatason tietoa opetuksen digityökaluista ja niiden hyödyntämismahdollisuuksista. Niitä ei siis tulisi käyttää vain siksi, että niitä on olemassa, vaan opettajan täytyy tuntea niiden mahdollisuuksia tavalla, joka antaa hänelle kyvyn valita käytännöllisin ja toimivin ratkaisu oman ammattialansa opetuksen näkökulmasta, ns. tarvelähtöisesti. Opettajan on myös tärkeätä tuntea opetusryhmänsä valmius omaksua ja käyttää erilaisia digityökaluja – on todennäköistä, että nuorille useamman erilaisen välineen käyttäminen on luonnollisempaa kuin sellaisille vanhemmille opiskelijoille, joille tietokoneen käyttö on vierasta.

Osaamista osaamismerkein

Parhaillaan käynnissä olevissa OPEKE-pilottiryhmissä kokeillaan osaamisen kehittämistä osaamismerkein ohjautuvan oppimisen (Brauer 2019) keinoin. Opettajaopiskelijat suorittavat digiosaamisessa vähintään Some-Noviisi -tason, eli omavalintaiset kymmenen osaamismerkkiä Oppiminen Online -palvelun yli 60 merkin kokoelmasta. Lisäksi yhdessä ryhmässä pilotoidaan osaamismerkein ohjautuvaa oppimista TKI-teeman osalta. Opiskelija voi hankkia lisää osaamista itseopiskeluaineistojen avulla tai suoraan osaamisen tunnistamista. Molemmissa tapauksissa oman osaamisen dokumentointi arviointikriteerien mukaisesti on tärkeää.

Digitaalisten osaamismerkkien avulla voidaan selkeyttää aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen prosesseja, mutta ne toimivat myös pelillistävänä tekijänä, mikä parantaa opiskelumotivaatiota (Brauer & Siklander 2017; Brauer, Siklander & Ruhalahti 2017).

Digitaaliset oppimisympäristöt OPEKE-piloteissa

HAMKin digitaaliset ympäristöt kehittyvät, ja uusia sovelluksia on tullut myös yhteisöllisen oppimisen ja työskentelyn tueksi. Microsoftin Teams-sovellus on otettu käyttöön kehittämis- ja kokeilukulttuurin kannustamana. Erityisesti OPEKE-pilotin osaamisperustaiset ja henkilökohtaistetut oppimisprosessit ovat luoneet tarpeen opetustyössä olevien opettajaopiskelijoiden työ- ja opiskeluympäristöjen voisi sulauttamisesta. Teams-sovellus on taipunut hyvin organisaatiorajojen yli tapahtuvaan yhteisölliseen oppimiseen ja yhteistyöhön. Lisäksi opiskelijoiden mentoreiden kutsuminen mukaan olisi kätevä tapa sitouttaa heidät ohjaukseen entistä tiiviimmin. Teamsissa onnistuvat hyvin myös opintopiirikohtainen yhteisöllinen työskentely ja reaaliaikaiset verkkotapaamiset. Tallenteet jäävät halutessa ryhmän käyttöön. Sovelluksen mobiilikäyttö on koettu erittäin käteväksi, joskin ympäristön sekavuudesta on saatu palautetta.

Verkkotapaamisiin tarkoitettu työkalu, Zoom, on puolestaan saanut hyvää palautetta erityisesti yhteisöllisen työskentelyn osalta. Osallistujien jakaminen erillisiin pienryhmähuoneisiin (breakout rooms) onnistuu Zoomissa aiemmin käytettyjä vastaavia ohjelmia paremmin.

Opettajaopiskelijoiden uutta luovan osaamisen kulttuuria edistetään lisäksi työ- ja näyteportfolioilla. Digitaalisten portfolioiden käyttö edistää osaamisen tunnistamista ja kehittymisen ja kasvun tukemista. Tällöin HAMKin sipulimallin sisäkehän Moodle toimii osaamisperusteisuutta tukien ohjauksen suppilona ja hankittu osaaminen tallentuu ulkokehällä opettajaopiskelijan itse luomaan ympäristöön eli työportfolioon (esim. blogi). Opintojen loppuvaiheessa osaaminen tiivistetään näyteportfolioksi, jossa tuodaan esiin oman substanssiosaamisen lisäksi ammattipedagoginen osaaminen (ks. Korhonen, Ruhalahti & Torseke 2017). Lisäksi oppimista ja yhteisöllistä työskentelyä tuetaan muissa sovelluksissa sekä edistetään multimodaalisuutta osana opiskelua. Opintopiireillä on ollut mahdollisuus itse valita työskentelyä parhaiten tukevat ympäristöt.

Opettajankoulutusfoorumin strategisissa linjauksissa korostetaan muun muassa opettajan osaamisen näkemistä kokonaisuutena sekä opettajan roolia luovana osaajana, joka vie opiskelijat oppimisen keskiöön (Opetus- ja kulttuuriministeriö 2016). Näiden linjausten mukaisesti OPEKE-hankkeen piloteissa on vahva tahto kehittää opettajan digitaalista osaamista kokonaisvaltaisesti, kunkin opettajaopiskelijan omien lähtökohtien ja opetusalan tarpeiden mukaisesti. Opettajaopiskelijoille ei anneta valmiita vastauksia, vaan kehitetään heidän kykyään ottaa haltuun erilaisia välineitä ja uskallusta luoda uutta opiskelijoiden kanssa. Digitaaliset taidot ovat kiinteä osa opettajan pedagogisen osaamisen kokonaisuutta ja opettajan tärkein tehtävä on luoda oppimistilanteesta innostava ja uutta osaamista kehittävä.

Lähteet

Brauer, S., Ruhalahti, S. & Hallikainen, V. (2018). Digital Professional Learning Triggers in an Online Badge Driven Process. Education in the North, 25(1–2), 64–86.

Brauer, S., Siklander, P. & Ruhalahti, S. (2017). Motivation in digital open badge-driven learning in vocational teacher education. Ammattikasvatuksen Aikakauskirja, 19(3), 7–23.

Brauer, S. (2019). Digital Open Badge-Driven Learning – Competence-based Professional Development for Vocational Teachers. Akateeminen väitöskirja. Acta Universitatis Lapponiensis. Haettu 7.1.2019 osoitteesta https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-337-110-1

Jaakkola, K., Kullaslahti, J. & Pirttilä, H. (2018) Opetuksen digityökalut. Haettu 25.10.2018 osoitteesta https://blog.hamk.fi/ohjeet/

Koramo, M., Brauer, S. & Jauhola, L. (2018). Digitalisaatio ammatillisessa koulutuksessa. Raportit ja selvitykset 2018:9. Opetushallitus. Haettu 20.12.2018 osoitteesta https://www.oph.fi/download/191033_Digitalisaatio_ammatillisessa_koulutuksessa.pdf

Korhonen, A-M., Ruhalahti, S., & Torseke, J. (2017). How to put all my knowledge into words? Teoksessa I. Kunnari & M. Laurikainen (toim.), Students’ perspectives in ePortfolios.  HAMK Unlimited Journal. Haettu 18.10.2018 osoitteesta https://unlimited.hamk.fi/ammatillinen-osaaminen-ja-opetus/how-to-put-all-my-knowledge-into-words

Kullaslahti, J. (2011). Ammattikorkeakoulun verkko-opettajan kompetenssi ja kehittyminen. Akateeminen väitöskirja. Acta Universitatis Tamperensis: 1613. Tampere: Tampere University Press. Haettu 20.12.2018 osoitteesta http://urn.fi/urn:isbn:978-951-44-8452-0

Kullaslahti, J., Karento, H. & Töytäri A. (2015). Opettajien digipedagoginen osaaminen FUAS-liittouman ammattikorkeakouluissa. HAMKin e-julkaisuja 35/2015, Hämeen ammattikorkeakoulu. Haettu 20.12.2018 osoitteesta http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-784-769-8

Opetus- ja kulttuuriministeriö. (2016). Opettajankoulutuksen kehittämisohjelma. Haettu 25.10.2018 osoitteesta https://minedu.fi/documents/1410845/3985888/Opettajankoulutuksen+kehitt%C3%A4misohjelma+%2813.10.2016%29/50c36e4b-7aff-4a0b-8b36-0199f1ebe7e8/Opettajankoulutuksen+kehitt%C3%A4misohjelma+%2813.10.2016%29.pdf

Ruhalahti, S. & Kentta, V. (2017). Ammatillisen koulutuksen digitalisaatio ja työelämäyhteistyö: ”Opeilta ja ohjaajilta löytyy intoa uusille poluille”. Raportit ja selvitykset 2017:18, Opetushallitus. Haettu 20.12.2018 osoitteesta https://www.oph.fi/download/188475_ammatillisen_koulutuksen_digitalisaatio_ja_tyoelamayhteistyo.pdf

Kirjoittajat


Lehtori Sanna Ruhalahti toimii OPEKE-hankkeen yhden pilottiryhmän vastuuopettajana.


Yliopettaja Marko Susimetsä toimii OPEKE-hankkeen yhden pilottiryhmän vastuuopettajana.


Lehtori Heikki Hannula OPEKE-hankkeen yhden pilottiryhmän vastuuopettajana.


Lehtori Keijo Hakala toimii OPEKE-hankkeen yhden pilottiryhmän vastuuopettajana.

Viittausohje:
Ruhalahti, S., Susimetsä, M., Hannula, H. & Hakala, K. (2019). Ammatillisen opettajan digiosaamisen asialla. HAMK Unlimited Professional 10.1.2019. Haettu [pvm] osoitteesta https://unlimited.hamk.fi/ammatillinen-osaaminen-ja-opetus/ammatillisen-opettajan-digiosaamisen-asialla

Creative Commons -lisenssi
Tämä teos on lisensoitu Creative Commons Nimeä-JaaSamoin 4.0 Kansainvälinen -lisenssillä.

Opeke »
Print Friendly, PDF & Email

Tags:  ammatillinen opettajankoulutus digiosaaminen digitaalisuus

Bookmark and Share




Previous Post
Made in China 2025 Program and Its Requirements for VET Teachers
Next Post
Lisää työhyvinvointia onnellisuusharjoituksilla




You might also like




0 Comment

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *



More Story
Made in China 2025 Program and Its Requirements for VET Teachers
Along with the new industrialization, manufacturing and information technology, highly integrated and intelligent manufacturing...