Opet ottivat haltuun modernit teknologiat

Digitalisaation kehitys muuttaa työn tekemistä lisäten modernien 3D‑teknologioiden ja virtuaaliympäristöjen käyttöä. Opettaja modernien 3D‑teknologioiden osaajana ‑koulutuskokonaisuuden aikana perehdyttiin keskeisiin 3D‑teknologioihin, kuten 3D‑tulostukseen ja ‑skannaukseen, lisäävään todellisuuteen (AR) ja virtuaalitodellisuuteen (VR) sekä opittiin soveltamaan niitä osana opetusta ja taitojen oppimista.

Digitalisaatio ja teknologian nopea kehitys muuttavat merkittävästi työelämää ja työn tekemistä. Suunnittelua tehdään yhä enemmän digitaalisen kaksosen eli virtuaalisen mallin kautta, jota voidaan tutkia ja muokata lähes rajattomasti. 3D‑skannaamalla fyysinen kappale on mahdollista tuoda digitaaliseen muotoon ja tuottaa jälleen fyysiseksi kappaleeksi ketterästi 3D‑tulostamalla. Virtuaalimaailmassa taas voidaan simuloida erilaisia tilanteita tai havainnollistaa asioita. Tiedon esittämiseen tarvitaan uusia käyttöliittymiä kuten virtuaalitodellisuuden (VR) ja lisätyn todellisuuden (AR) hallintaa. Muuttuvassa toimintaympäristössä opetushenkilöstön on tärkeä kehittää ammattitaitoaan ja suunnata opetusta vastaamaan työelämän osaamisvaatimuksia.

Opetushallituksen rahoittamassa Opettaja modernien 3D‑teknologioiden osaajana ‑hankkeessa (n.d.) järjestettiin kaksi koulutuskokonaisuutta vuosien 2022–2023 aikana. Hankkeella edistettiin toisen asteen ammatillisten oppilaitosten, vapaan sivistystyön ja lukio-opetuksen parissa toimivien henkilöiden mahdollisuuksia kehittää ammatissa tarvittavaa osaamista uusista 3D-teknologioista ja virtuaalisista oppimisympäristöistä. Koulutuksiin osallistui noin 40 henkilöä useista eri organisaatiosta. Koulutuskokonaisuus toteutettiin Hämeen ammattikorkeakoulun, Laurea‑ammattikorkeakoulun, LUT‑yliopiston ja 3DBear Oy:n yhteistyönä. Koulutus sisälsi erilaisia aihealueita, kuten 3D‑teknologioiden perusteita, 3D‑tulostusta (kuva 1), erilaisien virtuaalityökalujen hyödyntämisen periaatteita opetuksessa sekä virtuaalisten oppimisympäristöjen rakentamisen periaatteita.

Kohti virtuaalisia oppimisympäristöjä

Koulutuksen aikana jokainen opiskelija toteutti yksilö- tai pienryhmätyönä kehittämistyön, jossa sovellettiin uusia teknologioita pedagogiikan ja oppimisympäristöjen uudistamisessa. Tässä yhteydessä osallistujat perehtyivät virtuaaliympäristöjen hyödyntämiseen opetuksen toteutuksessa. Virtuaaliympäristöt voivat olla monenlaisia, kuten simulaattoreja, pelejä ja virtuaalitodellisuussovelluksia. Ne voivat tarjota käyttäjille mahdollisuuden oppia esimerkiksi varsinaista ammattiosaamista täydentäviä taitoja tai ne voivat visuaalisten esitysten ja interaktiivisten tehtävien avulla auttaa oppijoita ymmärtämään monimutkaisia käsitteitä ja ilmiöitä. Opetusprosessin huolellinen suunnittelu ja käsikirjoittaminen oli myös keskeinen osa opiskelijoiden kehittämistöitä.

Koulutusten toteutuksessa tuotettiin erilaisia sisältöjä monialaisesti. Koulutuksen aikana yhtenä mahdollisena kehitysalustana opittiin hyödyntämään Wonda‑ohjelmistoa, johon on mahdollista muun muassa 360‑kuvauksen ja vuorovaikutteisten tehtävien avulla rakentaa moniulotteisia ja ‑aistillisia oppimiskokemuksia. Muina mahdollisina sovellusympäristöinä toimivat esimerkiksi Seppo‑pelillistämisalusta ja ThingLink, joka tekee kuvista interaktiivisia ja rikastaa kuvien sisältöä. Yhtenä kehittämistyön lopputuloksen esimerkkinä voidaan mainita erään opiskelijan toteuttama kruunuvalaisinkytkennän perehdytys, jossa sähköalan opiskelija pääsee videoiden ja tehtävien avulla harjoittelemaan sähkökytkentään liittyviä asioita (Mattila, n.d.).

Laajaa kiinnostusta herättänyt koulutus saa jatkoa

Opettaja modernien 3D-teknologioiden osaajana ‑koulutuksesta saadun palautteen perusteella osallistujat aikovat hyödyntää koulutuksen kautta saatuja ideoita ja hankittua osaamista omissa työtehtävissään opetuksessa ja ohjauksessa. Tavoitteena on viedä oppeja niin omille opiskelijoille kuin myös kollegoille omassa organisaatiossa. Konkreettisesti uusi osaaminen tulee näkymään oppimistehtävien ja oppimisympäristöjen suunnittelussa ja toteutuksessa, joihin osataan nyt paremmin suunnitella ja lisätä esimerkiksi 3D‑mallintamista ja ‑tulostamista, pelillistämisen elementtejä sekä AR‑ ja VR‑tekniikoiden hyödyntämistä.

Koulutuskokonaisuuden herättämä laaja kiinnostus kohderyhmässä ja erinomaiset palautteet innostivat etsimään mahdollisuuksia toteuttaa ja kehittää koulutuskokonaisuutta edelleen. Uuden Opetushallituksen hankerahoituksen turvin koulutus saakin jatkoa vuosina 2024–2025. Nopeasti kehittyviin teknologioihin nojaavan koulutuskokonaisuuden sisältö vaatii kuitenkin jatkuvaa päivittämistä ja tuleviin koulutuskokonaisuuksiin onkin lisätty tekoälyn perusteisiin ja hyödyntämiseen liittyvä opintojakso. Keskeinen teema opintojaksolla on tekoälyn hyödyntäminen opetuksen ja oppimisen tukena.