Läsnäolo ja vuorovaikutus asiantuntijaverkoston hybridityöskentelyssä

Työnteon ja opiskelun muodot ovat muutoksessa, ja monen toiveena on joustavuus niin työssä kuin opiskelussa. Toimimme tulevaisuudessa entistä enemmän etänä, hybridisti ja monipaikkaisesti. Miten silloin varmistamme vuorovaikutuksen, yhteisen työskentelyn ja läsnäolon kokemuksen?

Pilotoimme Hämeen ammattikorkeakoulussa (HAMK) hybridityöskentelyä LeaDplus-asiantuntijaverkoston tapaamisissa. Verkosto kokoaa yhteen korkeakoulun digipedagogiikan kehittäjät: koulutus- ja tutkimusyksiköiden digipedamentorit sekä tietohallinnon opetusteknologian asiantuntijat, Learning Design- eli LeaD-tiimin toimijat (Mäkinen & Niemelä, 2022). Verkosto on kokoontunut kerran kuukaudessa noin viisi vuotta, aluksi lähitapaamisin ja pandemian aikana täysin verkossa.

Tavoitteena hybridipilotissa oli tarjota joustava osallistuminen verkoston tapaamisiin ja kampuskierroksille sekä edistää vuorovaikutusta ja läsnäolon kokemusta testaamalla erilaisia aktivoivia osallistamisen tapoja ja työskentelymenetelmiä. Lisäksi halusimme saada käyttökokemuksia hybridityöskentelyyn sopivista laitteista ja työkaluista erilaisissa ympäristöissä. Kampuskierrosten tavoitteena oli tutustua hamkilaisiin oppimisympäristöihin sekä ymmärtää eri koulutusten mahdollisuuksia ja haasteita digipedagogiikan näkökulmasta. Pilotti toteutettiin osana Hybridiopetuksen ja -työskentelyn taidot ja tavat -hanketta (Kullaslahti ym., 2022).

Suunnittelun periaatteena joustava ja yhdenvertainen osallistuminen

Kokeilun aikana joustavuus oli mahdollisuutta itse valita osallistumistapa: läsnä tapaamisessa, etänä samanaikaisesti tai etänä eriaikaisesti. Onnistuaksemme tavoitteissa käsikirjoitimme tapaamiset käyttäen apuna helposti silmäiltävää taulukkoa (taulukko 1), jossa työskentely etenee aiheittain ja eri tavoin osallistuville suunniteltu toiminta ja vuorovaikutus sekä käytettävät työkalut ovat näkyvissä.

Vuorovaikutuksen monipuolistamiseksi tapaamiset rytmitettiin toiminnallisiin osiin. Aloitus eli check-in sisälsi tervehtimisen, kuulumisten vaihdon ja yhteyksien testaamisen. Tämän jälkeen virittäydyttiin tunnelmaan ja aiheeseen pienten aktiviteettien avulla. Pääosassa oli työskentely aiemmin yhdessä sovitun teeman parissa samalla testaten eri menetelmien toimivuutta hybriditilanteessa. Ohjelmassa oli sopivassa kohdassa kampuskierros eli tutustuminen korkeakouluyksikön oppimisympäristöihin sekä ajankohtaiskatsaus. Tapaamisen päätti check-out, jolloin keskusteltiin tapaamisen annista ja seuraavista askeleista.

Tapaamisten ohjelma lähetettiin osallistujille noin viikko ennen tapaamista. Kaikki materiaalit, kuten tapaamisen suunnitelma, käytetyt aineistot ja työkalut sekä tallenteet ja työskentelyn tulokset olivat saatavilla Teams-työtilassa.

Tapaamisissa käytössä oli niin sanottu hybridisalkku, joka sisältää monimikrofonisetin, kameran ja jalustan (HAMK, 2022). Salkun avulla kuvaa ja ääntä voitiin välittää Zoom-yhteydellä mistä tahansa tilasta eri kampuksilta. Kävelykierroksen aikana etäosallistujat otetiin mukaan käyttäen apuna puhelinta sekä siihen liitettyä vakautinta eli gimbaalia (Niemelä, 2023).

Taulukko 1. Esimerkki kampusvierailun hybriditapaamisen suunnittelusta.

Aika ja aihe	Vastuuhenkilö	Läsnä	Etänä samanaikaisesti	Etänä eriaikaisesti
Ennen tilaisuutta	Varaa hybridisalkku ja gimbaali. Tiedota ja lähetä kysely osallistujista (läsnä, etänä). Tarkistetaan yhdessä toiminta, tilat, roolit. Tilat kuntoon klo 11.30. Kamera ja mikit, yhteyksien testaus.
12.00–12.30 Check-in	Tilan toiminnat ja järjestelyt, Zoomin avaus, kamera ja mikit.	Tilassa ja etänä olevien tervehtiminen, kamerat.	Yhteyden testaus, nimet profiilissa ja kamerat. Tervehtiminen, Zoom.	Tilaisuuden ohjelma, linkitykset aineistoihin ja työskentelyyn, Teams.
12.30–13.00 Mentoritoiminta, työnkuva & roolit	Rakentavan keskustelun pelisäännöt ja Erätaukomenetelmä. Kirjataan yhteiskeskustelu Miroon.	Osallistujat näkevät tilan näytöltä, kommentit puheenvuoroina. Pariporinat tilassa. Yhteiskeskustelu läsnä ja etänä, puheenvuorot.	Osallistujat näkevät Zoomin jaetulta näytöltä, kommentit puheenvuorooina. Pariporinat verkossa. Yhteiskeskustelu, puheenvuorot, Zoom.	Oma pohdinta ja tallenne, tutustuvat keskustelun koontiin Mirossa ja lisäävät omat kommentit.
13.00–13.45 Kampuskierros	Kampuksen henkilökunta/digipedamentori esittelee (zoom, puhelin, gimbaali).	Osallistujat kulkevat kierroksella mukana, kommentointi puheenvuorona.	Etäosallistujat kulkevat mukana Zoomin välityksellä, kommentointi puheenvuorona tai chatissa.	Tutustuminen kampukseen tallenteen avulla.
jatkuu...

Läsnäolon kokemus ja yhdenvertaisuus toteutui

Hybridikokemuksista keskusteltiin osallistujien kanssa tapaamisten yhteydessä ja verkossa keskustelufoorumilla. Näin osallistujat olivat mukana käytänteiden kehittämisessä pilotin aikana. Lopuksi osallistujien kokemukset kerättiin kyselyllä, jonka tuloksia tarkasteltiin yhdessä.

Kiitosta sai osallistumisen mahdollistaminen joustavasti oman työ- ja elämäntilanteen mukaan. Samoin kuin hybridiopetuspilotissa (Kosova-Alija, 2023), etänä osallistuvat olivat tyytyväisiä mahdollisuuteen osallistua etänä ja vastaavasti kampuksella osallistuneet mahdollisuuteen olla paikan päällä. Hybriditapaamiset eri kampuksilla, järjestelyt ja ohjelma sekä opastetut kävelykierrokset koettiin pääosin toimiviksi. Etänä opastetulle kampuskierrokselle osallistuva koki parhaassa tapauksessa olevansa ikään kuin läsnä eturivissä. Pahimmassa tapauksessa etäosallistuja ei kuullut tai nähnyt tarpeeksi hyvin eikä hänen viestejään huomattu.

Verkostolle toteutetun kyselyn perusteella osallistujat kokivat vuorovaikutuksen fyysisesti läsnä ja verkon kautta osallistuvien välillä toimivaksi tai melko toimivaksi. Etänä olleet kokivat kuulleensa ja nähneensä paikan päällä olevat lähes riittävästi kamerakuvan ja äänen välityksellä. Fyysisesti läsnä olevien kokemusten mukaan etäosallistujien vuorovaikutus ja läsnäolo kamerakuvan ja äänen välityksellä jäivät kuitenkin osittain vaisuiksi.

Kaksi kolmasosaa vastanneista oli täysin tai osittain samaan mieltä siitä, että verkossa ja fyysisesti paikalla olevien mahdollisuudet osallistua työskentelyyn olivat yhdenvertaiset. Käytetyt menetelmät sisälsivät vaihdellen sekä yksin, parin, pienryhmän tai koko ryhmän kanssa työskentelyä. Etänä osallistujat toimivat useimmiten omana pienryhmänään, mutta mahdollista oli työskennellä myös samassa ryhmässä fyysisesti läsnäolijoiden kanssa.

Spontaani keskustelu ja kommentointi lähiosallistujien kesken saa usein etäosallistujan tuntemaan itsensä ulkopuoliseksi tai unohdetuksi. Sovimme, että jokainen pyytää puheenvuoron kättä nostamalla ja tiedustelisimme näkemyksiä erityisesti etäosallistujilta. Keskustelua jäsensi myös Sitran (2017) rakentavan keskustelun pelisääntöjen tarkastelu ja käyttö.

Tilaisuuden pelisäännöt ja roolitukset on tärkeää sopia joko etukäteen tai viimeistään tilaisuuden alussa. Silloin kun lähitilanteessa toimitaan aktiivisesti, on erityisesti etänä olevien mahdollisuuksia kuulla, nähdä ja osallistua seurattava aktiivisesti. Tällöin on hyvä, että voi jakaa vastuuta hybridityöskentelyn ohjauksesta toisen henkilön kanssa.

Hybriditapaamisten pilotin lopputuloksena osallistujat kokivat, että tapaamisten myötä myös oma osaaminen hybriditilaisuuden järjestämisessä kehittyi. Pilotin onnistumista voimme kuvata yhden osallistujan sanoin: ”Paras hybridikokemus, jossa olen ollut mukana”.