Kohti parempaa oppimista – ohjausta oikea-aikaisin askelein

Ohjaus on yksi tärkeimmistä keinoista tukea ja edistää opiskelijan oppimista, oppimisprosessia ja hyvinvointia. Erityisen ajankohtaiseksi sen tekee tässä ajassa ja juuri tällä hetkellä nopeasti muuttuva oppimisen ja opiskelun toimintaympäristö. Ensinnäkin opiskelijoiden monimuotoisuus, erilaiset taustat ja tarpeet kasvavat. Toisaalta entistä monimuotoisemmat oppimisympäristöt (digitaalinen, fyysinen, työelämässä tapahtuva) haastavat kehittämään juuri valitulle oppimisympäristölle sopivia ohjauksen keinoja. Myös jatkuva oppiminen, opetuksen osaamisperusteisuus ja kansainvälisyys edellyttävät totuttujen opetuskäytäntöjen kriittistä tarkastelua.

Tässä artikkelissa tarkastelemme erityisesti non-stop-verkkototeutuksen ja hybriditoteutuksen ohjauksen tapoihin liittyviä erityistarpeita. Artikkeli perustuu Hämeen ammattikorkeakoulun (HAMK) LearnWell-koulutuksessa tehtyyn kehittämistehtävään, jossa haastattelimme hamkilaisia opetus- ja ohjaustyötä tekeviä kollegoitamme. LearnWell on HAMKin opettajille ja ohjaustyötä tekeville suunnattu 5 opintopisteen koulutusjakso ja osa HAMKin pedagogista kehittämisohjelmaa. Muutaman kuukauden ajanjaksolle sijoittuva koulutusjakso rakentuu lähitapaamista, lukupiireistä ja kehittämistehtävästä. Koulutusjakson aikana tutustutaan tuoreimpaan tutkimustietoon korkeakouluoppimisen, korkeakoulussa opettamisen ja hyvinvoinnin välisestä yhteydestä, ja kehitetään näiden perusteella yhteisöllisesti omaa opetusta ja arviointia tekemällä tunnistettuun käytännön tarpeeseen vastaava kehittämistehtävä. Kehittämistehtävämme tavoitteena oli selvittää toimivimpia opiskelijalähtöisen ohjauksen käytänteitä, jotka perustuivat haastateltavien omaan arjen työskentelyyn.

Tässä kehittämistyössä non-stop tarkoittaa tauotta ympäri vuorokauden tai vuoden mahdollistettua opiskelijalähtöistä opiskelua, jossa opiskelija etenee yksilölliseen opiskelutahtiin ja oman elämäntilanteensa mukaisesti. Opiskelija voi ilmoittautua ja aloittaa opinnot joustavasti.

Hybridiopetus on käsitteenä uusi ja osin vakiintumaton, mutta koronapandemian aikaisten etäopetuskäytäntöjen yleistyttyä se on otettu laajasti käyttöön. Hybridiopetuksella tarkoitetaan työskentelytapaa, joka yhdistelee erilaisia digitaalisia välineitä ja verkkovälitteistä etätyöskentelyä sekä kasvokkaista, opiskelijoiden ja opettajan reaaliajassa ja -tilassa kohtaamiseen perustuvaa työskentelyä.

Yleisiä, kaikkia toteutustapoja koskevia periaatteita

Ohjauksen huolellinen etukäteissuunnittelu ja sen muotoilu juuri toteutusmuodolle sopivaksi on tärkeää kaikissa toteutusmuodoissa. Opetus voidaan toteuttaa verkossa, lähiopetuksena tai näiden kahden yhdistelmänä eli hybridiopetuksena. Ohjauksen suunnittelun ja muotoilun voi tehdä esimerkiksi laadukas moduulitoteutus ‑konseptin mukaisesti. Laadukas moduulitoteutus on hamkilainen tapa suunnitella ja rakentaa erilaisia oppimiskokonaisuuksia. Se perustuu valtakunnallisiin verkkototeutuksen laatukriteereihin sekä kansainvälisiin tiimityöskentelyä hyödyntäviin CarpeDiem- ja ABC-suunnittelumalleihin (HAMK, n.d.). Mallin mukaisesti luonnosteluvaiheessa hahmotellaan toteutukselle raamit ja sisältö (blueprint) sekä tehdään visuaalinen pedagoginen käsikirjoitus eli storyboard, jonka avulla sisältö ja tekeminen avataan oppimisprosessiksi. Huolellisen suunnittelutyön yhteydessä opettajatiimin kannattaa huomioida, että opintojakso tukee opiskelijan ammatillista kasvua kehittäen työelämäosaamista ja geneerisiä taitoja.

Suunnitelmallisuus on paitsi opiskelijoiden etu myös yhteisopettajuuden olennainen työkalu. Etukäteissuunnittelun avulla kaikki moduulin opettajat tietävät toteutukselle valitut ohjauksen tavat ja aikataulun ja voivat siten sitoutua ohjauksen toteuttamiseen. Heikkoutena voi olla se, että toteutuksen aikana ei enää riittävän joustavasti reagoida opiskelijoilta nousseisiin ohjaustarpeisiin, vaan pitäydytään liikaakin suunnitelmassa. Toisaalta ennalta mietitty eteneminen ja rakenne mahdollistavat hallittujen muutosten toteuttamisen jo opintojakson aikana.

Opintojaksolla tulee olla selkeä ja ennalta määritelty rakenne, jonka mukaisesti opiskelija etenee opiskelussaan. Hyvä rakenne mahdollistaa osaamistavoitteiden saavuttamisen ja syväsuuntautuneen oppimisen. Ohjaustilanteiden aikataulu ja ohjauksen tavat on hyvä merkitä selkeästi opiskelijoiden nähtäville jo opintojakson alussa. Henkilökohtaisten ohjaustilanteiden aikatauluttamiseen kannattaa hyödyntää esim. ajanvaraustyökaluja. Opiskelijakin sitoutuu paremmin osallistumaan, kun hän pystyy suunnittelemaan omaa etenemistään ja ajankäyttöään, mitä opiskelijalähtöinen itseohjautuva oppiminen edellyttääkin.

Ohjauksen hyvät käytänteet toteutusten eri vaiheissa

HAMKin pedagogisen mallin mukaan opiskelija omistaa itse oman oppimisensa. Ohjauksen tavoitteena on opiskelijan omistajuuden vahvistaminen ja oppimisen tukeminen. Opiskelijalle annetaan mahdollisuuksia ja vapauksia tehdä valintoja ja siten suunnata omaa osaamistaan. Vastaavasti opiskelijalle sanoitetaan, että hän kantaa vastuuta omasta tekemisestään ja pystyy itse toiminnallaan vaikuttamaan siihen, miten paljon hän voi oppia ja kehittää osaamistaan opintojaksolla. Itseohjautuvuuden kehittyminen vaatii kuitenkin rinnalleen laadukkaita ohjauksellisia keinoja, joilla sen syntymistä ja kehittymistä tuetaan. Seuraavaksi tarkastellaan, millaisia nämä ohjauksen keinot haastatteluidemme perusteella ovat opintojakson eri vaiheissa ja eri toteutusmuodoissa.

Alkuvaiheen ohjaus

Opintojakson ilmoittautumisvaiheessa (toteutussuunnitelmassa) on hyvä sanoittaa, millaisia opiskelun ja itsenäisen työskentelyn taitoja opiskelijalta vaaditaan opintojaksolla. Opettaja tarjoaa ohjausta, mutta päävastuu työskentelystä ja ohjauksen vastaanottamisesta on opiskelijalla itsellään. Opiskelijan vastuu ja itseohjautuvuuden tärkeys korostuu erityisesti silloin, kun opiskelija opiskelee verkossa nonstop-toteutuksella. Opintojakson alussa opiskelijoille tulee sanoittaa selkeästi opintojakson tavoitteet ja työskentelyn tavat. Lisäksi ohjeistetaan, miten opiskelija pääsee työskentelyssään alkuun. Kun opiskelija tietää, mitä hänen tulee tehdä, hän integroituu, motivoituu ja sitoutuu opiskeluun paremmin.

Kaikille saavutettava opetus edellyttää, että ohjeita on tarjolla erilaisissa muodoissa. Ohje voi olla esitettynä esimerkiksi tekstinä, videona, kuvana (infograafi) tai podcast-tyylisesti pelkkänä äänenä. Reaaliaikaisissa opetustilanteissa opettaja hyödyntää puheensa tukena usein tekstiä ja kuvia sisältäviä diaesityksiä, jolloin informaatiota esitetään luontaisesti eri muodoissa. Non-stop-verkkototeutuksessa ohjeistusten saavutettavuus täytyy huomioida jo suunnitteluvaiheessa. Verkon välityksellä opiskeleville voi syntyä helposti vaikutelma, että he jäävät oppimisensa kanssa yksin. Opintojakson alussa oleva tallennettu video tai reaaliaikainen ohjauskerta, jossa opettaja toivottaa opiskelijat tervetulleiksi, tukee opiskelijan kokemusta yhteisöllisyydestä. Kun opettaja tulee kasvona ja persoonana tutuksi, häntä on helpompi lähestyä myös myöhemmässä vaiheessa opintojaksoa.

Aktivoiva ohjaus

Oppimisprosessin etenemistä tukevat vuorovaikutukselliset ohjauskerrat, joissa opiskelija voi kysyä palautetta työskentelynsä eri vaiheissa. Tällaiset ohjauskerrat voivat olla esimerkiksi online-tapaamisia tai tekstimuotoisen raportin kommentoimista. Sekä opiskelijan että opettajan kannattaa valmistautua ohjaustilanteisiin etukäteen. Opettaja voi pyytää opiskelijoita lähettämään kysymyksiä ennen ohjausta ja valmistella tärkeimpiä nostoja opiskeltavasta aiheesta. Tällöin ohjaustilanteesta muodostuu merkityksellinen, ja se vie opiskelijaa oppimisprosessissa eteenpäin. Lisäksi se sitouttaa opiskelijaa osallistumaan ohjauksiin jatkossakin, koska hän saa jokaisella ohjauskerralla jotakin uutta ja hyödyllistä tietoa.

Opiskelijoiden työskentelyä ja oppimista edistävät myös erilaiset yhteisöllisen työskentelyn tilanteet. Esimerkiksi opintojakson aikana järjestettävä tilaisuus, jossa opiskelijat esittelevät työskentelynsä tuloksia ja saavat vertaispalautetta toisiltaan, aktivoi opiskelijaa. Näissä tilanteissa opiskelijoilla on mahdollisuus nähdä toisten opiskelijoiden tai opiskelijaryhmien tekemistä ja peilata sitä omaan työskentelyynsä. Yhteisöllisten tilanteiden vahvuutena on paitsi tiedollinen lisäarvo ja oppimisprosessin edistäminen myös innostuksen ja motivaation jakaminen kaikille.

Opiskelijoille tulee luoda helppo tapa seurata omaa edistymistään. Tämä voi olla esim. Moodlen edistymisen seuranta -palkki, joka auttaa opiskelijaa hahmottamaan työskentelyn etenemistä, ja tämä voi toimia myös kannustavana elementtinä opintojaksolla. Tämän ohjauksellisen keinon tarkoituksena on sitouttaa opiskelija edistymään opintojaksolla, ja sillä on myös etenemiseen kannustava vaikutus. Opettaja voi lähettää opiskelijoille muistutusviestejä, joilla voi olla suuri merkitys erityisesti pitkäjaksoisen itsenäisen työskentelyn aikana. Jotkut opiskelijat saattavat kaivata aikatauluihin liittyvää kannustusta ja ohjausta, joita muistutusviesteillä pystytään tarjoamaan. Viesteissä opettaja voi esimerkiksi muistutella yhteisistä ohjausajoista, tehtävien palautuspäivistä tai antaa esimerkiksi lähdevinkkejä opiskelijoiden itsenäistä tiedonhakua tukemaan. Samalla opettaja luo virtuaalista läsnäoloa opiskelijoille, ja sillä hän viestii, että hän kulkee opiskelijoiden rinnalla oppimisen matkalla. Virtuaalisen läsnäolon merkitys korostuu erityisesti non-stop-verkkototeutuksissa.

Ohjaus opitun hyödyntämisen tukena

Opintojakson lopussa on hyvä järjestää opiskelijoille mahdollisuus reflektoida oppimistaan opintojaksolla ja antaa merkitystä syntyneelle osaamiselleen. Opiskelijan reflektoivaa pohdintaa voidaan ohjata esimerkiksi apukysymyksillä: Mitä sellaista osaat nyt, mitä et aiemmin osannut? Mitä teit opintojakson aikana? Mitä tekisit nyt toisin? Miten aiot hyödyntää osaamistasi tulevaisuudessa?

Opintojakson loppupuolella opiskelijat alkavat pohtia myös arviointia ja sen aikataulua. Opettajan onkin hyvä viestiä opiskelijoille yhteisesti, milloin ja miten arviointi tehdään. Myös arviointikriteerien lyhyt ja selkeäkielinen kertaus antaa opiskelijoille suuntaviivoja siitä, millaista arviointia ja palautetta he voivat odottaa suorituksestaan kokonaisuutena.

Ohjausta suunnitellessa tulee olla realistinen

Ohjauksen keinoja on monenlaisia, ja niitä kannattaa hyödyntää erilaisissa tilanteissa ja toteutusmuodoissa eri tavoin oppimistavoitteen mukaisesti. Tärkeimpiä asioita näyttävät olevan ohjauksen linjakkuus oppimistavoitteisiin ja muihin pedagogisiin valintoihin nähden sekä hyvä etukäteissuunnittelu. Mikään ohjauksen keino ei ole sinällään parempi kuin toinen, vaan oleellista on pohtia, miten valittu keino sopii toteutusmuotoon ja miten hyvin se tukee opiskelijan oppimisprosessia.

Ohjauksen onnistunut suunnittelu ja toteutus ovat merkittävässä roolissa opiskelijan oppimisessa, edistymisessä ja hyvinvoinnin tukemisessa. Ohjausta kannattaa suunnitella jo varhaisessa vaiheessa ja tehdä suunnitelma näkyväksi myös opiskelijoille. Suunnitelmallisuus ohjauksessa tuo ennakoitavuutta ja luo turvallisuuden tunnetta opiskelijalle sekä tukee opiskelijan sitoutumista opintojaksoon. Suunnitelmaan kannattaa jättää kuitenkin myös joustovaraa, jotta opiskelijoiden tarpeisiin pystytään tarvittaessa vastaamaan nopeasti ja mahdollisimman hyvin.

Ohjausta suunnitellessa opettajan tulisi muistaa olla myös realistinen. Suunnittelussa kannattaa huomioida ryhmäkoko ja ajan riittävyys. Loppujen lopuksi opettajan on tärkeää huolehtia myös omasta hyvinvoinnistaan ja jaksamisestaan, jotta hän voi tarjota laadukasta opetusta ja ohjausta opiskelijoille. On siis tärkeää erottaa työ- ja vapaa-aika toisistaan ja muistaa, ettei opettajankaan tarvitse olla ympäri vuorokauden tavoitettavissa.