Kieli- ja kulttuuritietoisuuden valmennustilaisuudet osana oppilaitoksen pedagogista kehittämistä

Opetuksessa kielitietoisuus viittaa erityisesti oman kielen ja sen käyttötilanteiden tietoiseen havainnointiin kuulijoiden näkökulmasta. Kun puhuja huomioi kuulijoiden kielitaidon ja koulutustaustan, hän osaa paremmin avata käyttämiään käsitteitä ja kuvaamiaan ilmiöitä. Sama pätee myös kirjoitettuun kieleen.

Opiskelu on ammattialaan kasvamista ja sosiaalistumista yhdessä opettajien, opiskelutovereiden ja työharjoittelun ohjaajien kanssa. Tähän kasvuun kuuluu myös alan termistön ja kielenkäytön oppiminen. Jokainen opettaja on oman alansa kielen opettaja ja heidän tulee tiedostaa se, miten helpoksi tai vaikeaksi he tekevät kielen oppimisen suomea äidinkielenään tai toisena kielenään oppineille. Kun opiskelijan kynnys ymmärtää opettajaa madaltuu, se vähentää opinnoista putoamista ja parantaa opiskelijoiden kokemaa tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta.

Tasa-arvoa ja reformia -hanke on opetus- ja kulttuuriministeriön hanke, jossa HAMK ammatillinen opettajakorkeakoulu on yhdessä muiden ammatillisten korkeakoulujen kanssa järjestänyt konsultoivaa koulutusta ammatillisen koulutuksen toimijoille koskien tasa-arvoa reformin mukanaan tuomissa kehityspaineissa. HAMKin yhteistyökumppaniksi valikoitui Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä, Keuda, jonka koulutus on jakautunut useisiin toimipisteisiin mm. Järvenpäässä, Keravalla ja Nurmijärvellä.

Toiminta Keudan kanssa tapahtui kahdessa päälinjassa: toisessa keskityttiin tukemaan eri yksiköistä valittujen kehitystiimien työtä ja toisessa järjestettiin valmennustilaisuus Keudan toimialapäälliköille ja tiimiesimiehille. Tässä artikkelissa keskitytään näistä jälkimmäiseen ja kuvataan sekä toimintamalli, että siitä saadut kokemukset.

Toimialapäälliköiden ja tiimiesimiesten valmennus

Keudassa järjestetään lukuvuoden aikana opetus- ja muulle henkilöstölle ns. pedatoreja, jotka ovat puolen päivän pituisia koulutus- ja keskustelutilaisuuksia. Kevään 2020 yksi teema oli kieli- ja kulttuuritietoisuus. Tiimiesimiehet kutsuttiin valmennustilaisuuteen, joka tuki pedatorien suunnittelua ja toteutusta.

Valmennustilaisuuksia järjestettiin marraskuussa 2019 siten, että eri yksiköistä saapuvat toimialapäälliköt ja tiimiesimiehet saivat valita heille parhaiten sopivan ajankohdan. Ilmoittautumiset jakautuivat tilaisuuksien välillä tasaisesti ja ryhmissä oli mukana n. 10 osallistujaa. Ennen valmennuspäivää kaikille lähetettiin ennakkotehtävä, joka esitteli kieli- ja kulttuuritietoisuuden käsitteenä yhden artikkelin avulla ja viritti osallistujia ajattelemaan omia kokemuksiaan kulttuurien välisistä kohtaamisista ja kielimuurien ylittämisestä.

Valmennuspäivä oli suunniteltu siten, että sen saattaisi soveltaa suoraan pedatorissa. Tavoitteena oli käytännönläheinen ja osallistujien arkikokemuksiin perustuvaa, aktivoivaa keskustelua korostava toteutus. Päivän alussa esiteltiin tasa-arvo ja yhdenvertaisuus käsitteinä ja pohdittiin yhdessä, miten tasa-arvo ilmenee kaikissa oppilaitoksen toiminnoissa, kuten opiskelijavalinnassa, opetuksen järjestämisessä, arvioinnissa, työssäoppimisessa ja seksuaalisen häirinnän tai sukupuoleen perustuvan häirinnän ehkäisyksi suunnitelluissa toimissa. Samoin keskusteltiin kieli- ja kulttuuritietoisuudesta ja oppilaitoksesta opiskelijan identiteetin kehittymisen ympäristönä sekä perehdyttiin valikoituihin kulttuuriteorioihin.

Aktivoivina tehtävinä osallistujat pohtivat omaa identiteettiään ja sen osa-alueita sekä tutkivat kulttuurien eroja Hofsteden (2020) verkkotyökalun avulla. Osallistujat tutustuivat myös kielenkäytön rekistereihin ja tutustuivat oppilaitoksen omaan yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelmaan pohtien tekstin ymmärrettävyyttä erilaisten opiskelijoiden näkökulmista. Lisäksi keskusteltiin organisaation olemassa olevista järjestelmistä, jotka tarvittaessa tukevat yksittäistä opettajaa tai opiskelijaa.

Keudan eri yksiköt toimivat hyvin itsenäisesti ja siten henkilöstön kehitystarpeet ovat moninaiset. Tiimiesimiesten vastuulle jäi suunnitella pedatori heidän tiimilleen sopivalla tavalla. Keväällä 2020 kaikille osallistujille lähetettiin kysely, jolla selvitettiin valmennuksen onnistumista ja sen vaikutusta pedatorien suunnitteluun sekä kehittämiskohteita tulevia vastaavia valmennuksia varten. Kyselyä täydennettiin kolmella haastattelulla.

Kokemukset valmennusohjelmasta

Osallistujat totesivat, että valmennustilaisuus herätti uusia ajatuksia ja valmennuksessa kieli- ja kulttuuritietoisuuden tarve perusteltiin hyvin; aiheita käsiteltiin käytännönläheisesti ja konkreettisin harjoituksin. Yksi vastaaja totesi, että hänellä oli ollut ennakkoluuloja tilaisuuden sisällöstä ja siitä, tulisiko siinä esille mitään ”faktaa”, mutta toteutus oli tehnyt häneen suuren vaikutuksen. Eräs haastatteluun osallistunut totesi, että valmennuksen jälkeen hän oli kiinnittänyt aiempaa enemmän huomiota puhenopeuteensa ja pyrki välttämään sellaisten sanojen käyttöä, jotka eivät välttämättä avaudu nykynuorelle tai maahanmuuttajalle. Samoin todettiin, että pedagoginen pohdinta, jossa arvioidaan omaa oppilaitosta ja sen kulttuuria maahanmuuttajan silmin, auttaa koko henkilöstöä tiedostamaan paremmin tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden merkityksen.

Vastaajat totesivat, että valmennuksesta sai ”aineksia vaikka parin päivänkin toteutukseen” ja joissain yksiköissä itse pedatorin sisältö oli järjestetty hyvin samalla tavalla kuin valmennuksessa. Kuitenkin osasta vastauksista kävi ilmi, ettei valmennuksen anti siirtynyt pedatoreihin saakka: pitkä tauko valmennuksen ja pedatorin välillä oli saanut osan ajatuksista unohtumaan ja joissain yksiköissä kieli- ja kulttuuritietoisuudelle jäänyt aika oli vähäinen eikä käsittelyssä päästy tietoiskua syvempään keskusteluun. Esimerkiksi todettiin, että ”saattoi tapahtua rikkinäinen puhelin -ilmiö. Eli pedatoreissa kieli- ja kulttuuritietoisuutta saatettiin käsitellä vähän sinnepäin.” Jotkut vastaajat totesivat, että valmennustilaisuuksien asiantuntijoiden olisi ollut hyvä osallistua henkilöstön tilaisuuksiin. Haastatteluissa saadun lisätiedon pohjalta olikin nähtävissä, että parhaat pedagogisen kehittämisen kokemukset saatiin yksiköissä, joissa pedatorin vetäjä oli jo entuudestaan perehtynyt aihepiiriin.

Oli myös yksiköitä, joissa pedatoria ei vallitsevan pandemiatilanteen vuoksi ehditty järjestää, vaan toteutukset jäivät syksylle 2020. Niissä yksiköissä, joissa tilaisuudet ehdittiin pitää aikaisemmin, oli henkilöstö todennut aiheen mielenkiintoiseksi tai tärkeäksi ja eräs totesi henkilöstön toivoneen lisää koulutusta mm. ”selkokieliseen opetukseen”.

Johtopäätökset

Pedatorien valmennuksen ja toteutuksen kokonaisarvioinnissa on huomioitava, että pedagoginen johtaminen on Keudassa murroksessa ja on korvannut vasta hiljattain perinteisen tuloskeskeisen johtamistavan. Kehittämiskohteina ovat olleet mm. tutkintoa edeltävät palvelut, opiskeluvalmiuksien tukeminen ja kieli- ja kulttuuritietoisuus. Pedatorit ovat yksi keskeisiä uuden lähestymiskulman työkaluja ja ne on otettu innolla vastaan eri toimintayksiköissä. Kuitenkin muutokset tapahtuvat ketterimmin pienissä yksiköissä, joissa kaikki tuntevat toistensa vahvuudet ja tehtävät. Pedatorien ensimmäisen vaiheen tavoite on ollut tietoisuuden lisääminen ja siinä on jokaisessa yksikössä onnistuttu. Pedatorit jatkuvat suunnitelmien mukaan keväälle 2021, jolloin arvioidaan niiden anti ja tulevaisuus kokonaisuudessaan.

HAMK AOKK:n ja Keudan yhteistyössä järjestetyt pedatorien valmennustilaisuudet oli suunnattu Keudan toimialapäälliköille ja tiimiesimiehille, jotka olivat vastuussa pedatorien järjestelyistä omissa yksiköissään. Vaikka tämä sopi joidenkin yksiköiden toimintamalleihin, ei se onnistunut kaikkien yksiköiden näkökulmasta: monet vastaajat toivoivatkin, että aihepiirin asiantuntijat olisivat toimineet kouluttajina myös henkilöstölle suunnatuissa koulutuksissa. Kaikki kyselyyn vastanneet kokivat käsitellyn aiheen tärkeäksi oppilaitoksen pedagogisen toiminnan näkökulmasta. Pedatorien järjestäjät totesivatkin, että näkökulma tulee olemaan vahvasti esillä myös jatkossa.