Kestävää vesienhallintaa Sambian kaivosteollisuudessa: yhteistyön opit ja kokemukset

Kaivosalalla on keskeinen rooli Sambiassa. Kaivosteollisuuden ympäristövaikutuksien ehkäiseminen on kuitenkin tärkeää, koska riskinä on haitallisten aineiden kulkeutuminen ympäristöön. Järjestimme kestävän vesienhallinnan koulutuskokonaisuuden yhdessä Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) ja sambialaisen Mopani Central Training Centerin (MCTC) kanssa. Kolmivaiheinen koulutus sisälsi verkko-opetusta, käytännön työpajan Sambiassa ja täydentäviä verkkokoulutuksia. Koulutusprojektimme aikana havaitsimme sekä paikallisia vesienhallinnan vahvuuksia että kehittämistarpeita ja opimme tärkeitä asioita kulttuurien välisestä yhteistyöstä.

Kohti kestävämpää kaivosteollisuutta

Kaivosala on Sambian talouskasvun kannalta merkittävässä asemassa, mutta ympäristönäkökohtiin, kuten kestävään vesienhallintaan, tulisi kiinnittää entistä enemmän huomiota. Vesivarojen kestämätön hyödyntäminen eri aloilla, kuten kaivostoiminnassa, on rajoittanut ihmisten ja eläinten mahdollisuuksia saada puhdasta ja turvallista juomavettä. Vesivarojen kestävämmän käytön edistämiseksi kehitettiin vesienhallinnan koulutuskokonaisuus osaksi Mopani Central Training Centerin (MCTC) kaivosteollisuuteen keskittyvää monipuolista opetustarjontaa. Koulutuksen kehittämiseen ja pilotointiin osallistui yhdeksän MCTC:n kouluttajaa, joilla on asiantuntemusta vesienhallinnasta kaivosalalta, kuten kuivatuksesta ja vedenlaadun seurannasta.

Vedenlaadun tarkkailu haltuun

Yksi Sambian työpajan keskeisimmistä teemoista oli kestävän vesinäytteenoton ja vedenlaatuanalyysien kouluttaminen, mikä herätti osallistujissa suurta kiinnostusta. Aiheet valittiin Yhdistyneiden kansakuntien teollistamisjärjestön (UNIDO) toteuttaman selvityksen perusteella. Kouluttajat pääsivät heti tositoimiin testaamaan vesinäytteenottoa rakennetussa vesiuomassa, jota pitkin kaivokselta tuleva vesi virtaa luonnonjokeen. He saivat mahdollisuuden oppia, harjoitella ja kerrata vesinäytteenottoa konkreettisessa ympäristössä aikaisemmasta kokemuksesta riippuen. Virtaaman määrittämiseksi kaikki osallistujat mittasivat uomasta virtausnopeuden (kuva 1). Virtaaman selvittäminen on oleellista vesistöihin kohdistuvan haitta-ainekuormituksen arvioimisessa. Lisäksi kouluttajat ottivat vesinäytteitä pulloihin siihen tarkoitetulla noutimella, minkä jälkeen näytteet analysoitiin. Analyysit kattoivat vedenlaatua kuvaavia tekijöitä, kuten happamuutta ja valittujen haitta-aineiden määriä.

Tämä käytännönläheinen osio tarjosi osallistujille arvokasta tietoa ja taitoja kestävän vesienhallinnan parissa. Osa kouluttajista oli kokeneempia vedenlaadun tarkkailuun liittyvissä tehtävissä, mutta hekin pääsivät verestämään taitoja ja jopa oivaltamaan jotain uutta. Samalla he edistivät vertaisoppimista opastaessaan luontevasti toisiaan.

Päästörajat löyhempiä

Koulutuksessa verrattiin jonkin verran suomalaista ja sambialaista vesienhallintaa keskenään. Kävi ilmi, että ainakin osa sambialaisista raja-arvoista on melko väljiä suomalaisiin standardeihin verrattuna. Aluksi tulosten perusteella havaitsimme, että vedenlaatutekijät olivat sambialaisten raja-arvojen sallimissa puitteissa. Vasta kun aloimme tutkia Sambiassa sallittuja raja-arvoja tarkemmin, todellisuus alkoi seljetä.

On siis mahdollista, että ympäristölle voi aiheutua haittaa, vaikka paikallisia säädöksiä noudatettaisiin. Esimerkiksi kaivokselta lähtevässä vedessä happamuutta tai emäksisyyttä kuvaava pH-arvo saa olla niinkin korkea kuin 9, vaikka jo pH-arvo 8,5 voi olla vesieliöille kriittinen (Sosiaali- ja terveysministeriö, 2000). Erityisesti haitta-ainepäästöä seuraava nopea pH-arvon muutos voi olla kaloille tappava. Vaikutukset eivät kuitenkaan ole yksiselitteisiä, sillä ne riippuvat vesimääristä, haitta-aineen sekoittumisesta veteen ja vesistön kyvystä vastustaa happamuuden muutosta. Hyvää paikallisessa vesienhallinnassa on se, että näytteitä otetaan useasti, paljon useammin kuin Suomessa. Lisäksi kouluttajat ovat tietoisia raja-arvojen väljyydestä, mikä on tärkeä askel kohti kestävää vesienhallintaa.

Vertaisoppiminen ja vuorovaikutteiset opetusmenetelmät Sambiassa

Päästörajojen lisäksi myös suomalaisissa ja sambialaisissa opetustavoissa on eroja. Koulutuksemme yhtenä tavoitteena oli edistää vuorovaikutteisten opetusmenetelmien vientiä, jota tehdään Hämeen ammattikorkeakoulussa laajemminkin (Harrison ym., 2022). Hyödynsimme koulutuksessa yhtenä menetelmänä vertaisoppimista, joka ei ole tyypillinen opetustapa Sambiassa. Työpajan loppupuolella annoimme kouluttajille tehtäväksi opettaa toisilleen koulutukseen sisältyviä pumppuihin liittyviä perusasioita, kuten mitä eroa on pumppujen rinnan- ja sarjaankytkennällä tai mitä tarkoittaa staattinen nostokorkeus.

Olimme vaikuttuneita kouluttajien asiantuntemuksesta, pedagogisesta osaamisesta ja heittäytymisestä tehtävään. Kaikki osallistujat eivät olleet organisaation samalta hierarkiatasolta, ja paikallisessa työskentelykulttuurissa on epätyypillistä, että alempaan hierakiatasoon kuuluva kouluttaa ylempää. Hierarkiatasoilla on paljon suurempi merkitys Sambiassa kuin Suomessa. Vapautunut ilmapiiri kuitenkin mahdollisti harjoituksen onnistumisen, eikä se luultavasti olisi sujunut läheskään yhtä hyvin työpajan alussa tai verkkokoulutuksissa.

Monikulttuurinen yhteistyö

Hankkeen alkuvaiheessa asioiden edistäminen sambialaisten kumppanien kanssa oli ajoittain vaikeaa yhteistyökumppanien vaihtelevan sitoutumisen ja teknisten haasteiden vuoksi. Onnistuimme kuitenkin luomaan aidon yhteyden osallistujien kanssa koulutustyöpajan aikana, mistä olemme erityisen ylpeitä. Tämä ei ole itsestään selvää, varsinkaan kun tulemme eri kulttuuritaustoista. Kasvokkain tapaamisen ja tutustumisen jälkeen yhteistyö sujui huomattavasti paremmin, ja osallistujat olivat verkkokoulutuksissa paljon aktiivisempia kuin alussa. Opimme, että jatkossa kannattaa tavata kansainväliset yhteistyökumppanit kasvotusten jo hankkeen alussa sujuvamman yhteistyön varmistamiseksi. Matkalta ja työpajasta saadut ainutlaatuiset kokemukset sekä sambialaisten aito ystävällisyys ja lämpö korvasivat alun hankaluudet. Myös konkreettinen kestävän vesienhallinnan edistäminen tuntuu merkitykselliseltä. Lähtisimme koska tahansa uudestaan.