• Skip to primary navigation
  • Skip to main content
  • Skip to primary sidebar
  • Skip to footer
HAMK Unlimited

HAMK Unlimited

Julkaisuja Hämeen ammattikorkeakoulusta

  • Lehdet
        • Professional
        • Journal
        • Scientific
  • Alat
        • Ammatillinen osaaminen ja opetus
        • Biotalous ja luonnonvara-ala
        • Hyvinvointi ja sote-ala
        • Kulttuuri ja muotoilu
        • Teknologia ja liikenne
        • Yrittäjyys ja liiketoiminta
        • Muut
  • Kokoelmat
        • Avoin Häme
        • CleanExport
        • Digitalisaatio ja muutos / Digitalization and Change
        • DigiTrail
        • Employers’ perspectives on ePortfolios
        • Empowering ePortfolio Process
        • Higher education perspectives on ePortfolios
        • Innovaatiojohtaminen
        • Liikenne 4.0
        • Luomussa vara parempi
        • PoliRural – Hämeen maaseutua kehitetään tulevaisuutta ennakoimalla yhdessä
        • Problem-based learning & agropreneurship in Africa
        • Maahanmuuttajien urareitit
        • Nuoret huippumyyjät
        • Office 365 -intran käyttöönotto HAMKissa
        • Oppimisen digiagentit II
        • Students’ perspectives on ePortfolios
        • TAIKOJA
        • Uudistuva hevostalous
        • Universal Design for Learning (UDL)
        • KIITO – Kiertotalousosaamisella uudistuvaa liiketoimintaa
  • In English
        • Articles in English
        • About HAMK Unlimited
        • Instructions for writers
        • Instructions for reviewers
        • Contact editorial staff
  • Ohjeet
        • Kirjoittajan ohjeet
        • Arvioijan ohjeet
        • Info
/ HAMK Unlimited Professional / Ammatillinen osaaminen ja opetus /

Katso koko kuvaa – miten tarkastella suomalaista koulutusjärjestelmää uudistusten jälkeen

Jaakko Helander

16.08.2018
Kuuntele - Listen

Suomalaiseen koulutusjärjestelmään kohdistuu jatkuvasti niin järjestelmätasoisia kuin yksilön tarpeista lähteviä odotuksia. Tämän rinnalla kaikkiin koulutusmuotoihin ja -asteisiin on kohdistunut runsaasti kriittistä keskustelua. Miten koulutusjärjestelmää voisi tarkastella kokonaisvaltaisesti ja systeemisesti reformien jälkeen?

Tuore Tervasmäen ja Tomperin (2018) analyysi suomalaisesta koulutuspolitiikasta ja koulutusreformeista on herättänyt runsaasti keskustelua. Koko koulutusjärjestelmä on kokenut perusteellisia uudistuksia lyhyessä ajassa: uusi varhaiskasvatuslaki (2018) on astumassa voimaan. Koulutuksen toimintaympäristössä on otettu käyttöön uusi perusopetuksen opetussuunnitelma (Opetushallitus n.d.). Ammatillisen koulutuksen reformi astui voimaan vuoden 2018 alusta (Laki ammatillisesta koulutuksesta 2017). Lukiokoulutuksen uudistustyö on käynnissä, ja uusi lukiolaki on hyväksytty (Opetus- ja kulttuuriministeriö n.d.b). Korkeakouluissa on käynnissä visiotyö (Opetus- ja kulttuuriministeriö n.d.a). Myös ammatillisen ja korkeakoulutuksen opiskelijavalintauudistukset nivoutuvat osaksi tätä muutosmaisemaa.

Tähänastinen tieteellinen, ammatillinen ja julkinen keskustelu on ollut varsin sektoroitunutta; on keskitytty oman kasvatus- tai koulutusmuodon uudistuksen vaikutusten mahdollisuuksiin ja kritiikkiin. Tarve koulutusjärjestelmän kokonaisvaltaiseen tarkasteluun on perusteltua. Yksi tapa jäsentää järjestelmiä on systeeminen näkökulma.

Systeemisen näkemyksen taustalla oleva systeemiteoria on lähtöisin luonnontieteistä. Yleisen systeemiteorian muotoili von Bertalanffy 1940-luvulla ja sen sovelsi ihmis- ja sosiaalitieteisiin ensi kertaa Bateson (Järvilehto 1994; 1995; Kauppi 1993). Systeemiseksi näkökulmaksi kutsutaan tapahtumien tarkastelua siinä yhteydessä, missä ne esiintyvät. Huomio kiinnitetään yhteyksiin ja osien välisiin suhteisiin yksittäisten piirteiden asemesta. Systeemisen näkemyksen avainkäsitteitä ovat kokonaisuus, organisoituminen ja vuorovaikutusmallit.

Bateson (1963; 1972) osoitti, että vaikuttaminen sosiaalisissa järjestelmissä ja organisaatioissa ei ole yksisuuntaista, vaan kaksisuuntaista ja vastavuoroista. Vuorovaikutusta järjestelmien sisällä hallitsevat usein peilikuvamaiset tai toisiaan täydentävät mallit. Sosiaaliset systeemit ovat riippuvaisia informaatiosta. Koulutusreformien näkökulmasta kenties merkittävintä on huomata vaikutukset: jos yhdessä systeemin osassa tapahtuu muutos, se johtaa muutokseen myös muissa osissa ja samalla koko systeemissä.

Systeemisyydestä käytäntöön

Koulutusreformeissa systeeminen näkökulma on ainakin osin sivuutettu. Voi kysyä esimerkiksi, mikä vaikutus ns. uudella peruskoululla on siirryttäessä toisen asteen opintoihin? Miten toisen asteen opintojen tuottama valmius ja osaaminen ovat yhteydessä korkeakoulutukseen? Miten uudet opiskelijavalintajärjestelmät vaikuttavat koulutukseen valitun joukon rakenteeseen? Luetteloa voisi jatkaa loputtomiin.

Systeemisen näkökulman perusteella kaikessa uudistamistyössä, myös koulutusreformeissa, on keskeistä riittävä kehittämisaika ja sen hyväksyminen, että välillä on tarpeen pitää taukoa kehittämisessä. Vain siten voi tunnistaa kehittämistyön toivotut ja suotuisat vaikutukset ja erottaa ne ei-toivotuista. Samalla on perusteltua varmistua siitä, että hyödynnetään näyttöön perustuvaa tutkittua tietoa (ks. esimerkiksi Raivio 2014, 1–2). Viime reformeissa aikaikkuna on ollut kovin kapea eikä se ole mahdollistanut kaikilta osin tätä kriittistä näkökulmaa.

Mitä systeemisyys voisi merkitä käytännössä koulutusmuotojen ja organisaatioiden sekä yksittäisten työntekijöiden tasolla? Tietoisuus eri koulutusmuotojen ominaispiirteistä sekä niiden kasvatuksellisista ja koulutuksellisista osaamistavoitteista on jo hyvä alku. Tarvitaan myös rohkeutta ylittää raja-aitoja ja tarkastella niin tavoitteita, osaamisia ja valmiuksia kuin toimintakäytäntöjä kokonaisvaltaisesti.

Jos hyväksytään ajatus siitä, että oppija on keskiössä, myös erilaisten opintopolkujen ja niihin liittyvien kriittisten kohtien tunnistaminen on tarpeen. Näitä ovat esimerkiksi koulutukselliset siirtymävaiheet.

Artikkelin otsikon sanoin: ”Katso koko kuvaa.” Nykyiset uuden peruskoulun aloittavat ensiluokkalaiset ovat korkeakouluopiskelijoita nopeammin kuin osaamme kenties huomata.

Kirjoittaja


KT, dos. Jaakko Helander toimii yliopettajana HAMK Ammatillisessa opettajakorkeakoulussa, tutkimuspäällikkönä HAMK Ammatillisen osaamisen tutkimusyksikössä sekä kasvatustieteen dosenttina Jyväskylän ja Tampereen yliopistoissa.

Lähteet

Bateson, G. (1963). Exchange of Information about Patterns of Human Behavior. Teoksessa W. S. Fields & W. Abbott (toim.) Information Storage and Neural Control. Springfield: Charles C. Thomas Publishers.

Bateson, G. (1972). Steps to an Ecology of Mind. New York: Ballantine Books.

Järvilehto, T. (1994). Ihminen ja ihmisen ympäristö. Systeemisen psykologian perusteet. Oulu: Pohjoinen.

Järvilehto, T. (1995). Mikä ihmistä määrää? Ajatuksia yhteistyöstä, tietoisuudesta ja koulutuksesta. Oulu: Pohjoinen.

Kauppi, A. (1993). Pehmeä systeeminen metodologia. Teoksessa T. Gröhn & J.Jussila (toim.) Laadullisia lähestymistapoja koulutuksen tutkimuksessa. Helsinki: Yliopistopaino, 33–79.

Laki ammatillisesta koulutuksesta 531/2017. Haettu 9.8.2018 osoitteesta http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2017/20170531

Opetus- ja kulttuuriministeriö (n.d.a). Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visio 2030. Haettu 9.8.2018 osoitteesta http://minedu.fi/korkeakoulutuksen-ja-tutkimuksen-visio-2030

Opetus- ja kulttuuriministeriö (n.d.b). Lukiokoulutuksen kehittäminen. Haettu 9.8.2018 osoitteesta http://minedu.fi/lukiokoulutuksen-kehittaminen

Opetushallitus (n.d.) Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014. Haettu 15.8.2018 osoitteesta https://www.oph.fi/download/163777_perusopetuksen_opetussuunnitelman_perusteet_2014.pdf

Raivio, K. (2014). Tutkimustietoa päättäjille. Tieteessä Tapahtuu, 32(3). Haettu 9.8.2018 osoitteesta https://journal.fi/tt/article/view/41556/10649

Tervasmäki, T. & Tomperi, T. (2018). Koulutuspolitiikan arvovalinnat ja suunta satavuotiaassa Suomessa. niin & näin 2/18. Haettu 9.8.2018 osoitteesta http://netn.fi/node/7333

Valtioneuvosto (n.d.). Osaaminen ja koulutus. Haettu 9.8.2018 osoitteesta https://valtioneuvosto.fi/hallitusohjelman-toteutus/osaaminen

Varhaiskasvatuslaki 540/2018. Haettu 9.8.2018 osoitteesta http://finlex.fi/fi/laki/smur/2018/20180540

LISÄÄ AIHEEN YMPÄRILTÄ / RELATED POSTS

”Tuska ei vähentynyt, mutta ymmärrys lisääntyi”: Johtajien ja esimiesten kokemuksia kompleksisuusajattelun opetuksesta Image by Arek Socha from PixabayToisen asteen koulutuksen läpäisy nousuun – pakolla vai tuella? Ihmisiä vaeltamassa kohti vuoren huippua hiekka-aavikollaSuunnanottoja uraohjauksen kentillä ‒ uraohjauksen ajankohtaisteemat Ura- ja opinto-ohjauksen tutkimusperustaisuusUra- ja opinto-ohjauksen tutkimusperustaisuus
PREVIOUS POST An employer’s perspective on the use of ePortfolio – The Randstad Case
NEXT POST Kestävää kehitystä opitaan ilmiöpohjaisesti ammatillisessa koulutuksessa

Primary Sidebar

PYSYVÄ OSOITE / URN

https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020111790711

LISENSSI / LICENCE

This material is CC licensed Attribution-ShareAlike 4.0 International.

Avainsanat / Keywords

kehittäminen koulutusjärjestelmä koulutusreformit muutos systeemisyys

VIITTAUSOHJE / CITE THIS ITEM

Helander, J. (2018).  Katso koko kuvaa – miten tarkastella suomalaista koulutusjärjestelmää uudistusten jälkeen. HAMK Unlimited Professional 16.8.2018. Haettu [pvm] osoitteesta https://unlimited.hamk.fi/ammatillinen-osaaminen-ja-opetus/katso-koko-kuvaa

Footer

HAMK UNLIMITED

HAMK Unlimited on Hämeen ammattikorkeakoulun open access
-julkaisuportaali. Julkaisuista vastaa HAMKin toimituskunta.
julkaisut@hamk.fi

TIETOA SIVUSTOSTA

Alasottoilmoitus
Käyttöehdot
Saavutettavuusseloste

Häme University of Applied Sciences

Copyright © 2025 · Genesis Sample on Genesis Framework · WordPress · Log in

Sivustollamme hyödynnetään evästeitä, jotta voimme seurata sivuston käyttöä ja kehittää palveluamme. HyväksyKieltäydyLISÄTIETOJA