”Kaikkien pitäisi työskennellä yhdessä” – kansainvälisten tuutorien toiveita tuutoroinnista

Vertaistuutorointi on yksi tärkeimmistä ensimmäisen vuoden opiskelijoiden tukemisen ja ohjaamisen muodoista niin suomalaisten kuin kansainvälisten opiskelijoiden joukossa. Kansainvälisten opiskelijoiden määrän jatkuvasti lisääntyessä on entistä keskeisempää siirtää katse kansainvälisiin opiskelijatuutoreihin. Tässä tutkimuksessa tarkastelemme Suomen ulkopuolelta tulevan, uuden kansainvälisen tuutorisukupolven toiveita, unelmia ja pelkoja tulevasta tuutorivuodesta.

Johdanto

Korkeakouluopintojen aloittaminen on usein uuteen opiskelupaikkaan ja sen toimintaympäristöön tutustuville opiskelijoille innostusta ja toisaalta epävarmuutta herättävä hetki. Korkeakouluopintoihin siirtyminen on myös uusi ja ainutlaatuinen elämänvaihe. Tuutorointi on ensimmäisen vuoden opiskelijoiden tukemisen ja ohjauksen muoto, jonka ytimessä on vertaistuen antaminen uusille opiskelijoille, yhteisöllisyyden luominen ja uusien opiskelijoiden tutustuttaminen uuteen opiskeluympäristöön ja korkeakoulun opiskelukäytäntöihin (Skaniakos ym., 2011; Yomtov ym., 2017). Tuutorina toimii tyypillisesti ylemmän vuosikurssin opiskelija tuutoroitavan opiskelijaryhmän edustamasta koulutuksesta (Skaniakos ym., 2011; 2014). Tuutorit muun muassa järjestävät uusille opiskelijoille vapaa-ajan ohjelmaa, yhteisiä illanviettoja sekä tutustumiskierroksia kampuksella, sen tiloissa ja opiskelukaupungin ympäristössä (Skaniakos ym., 2014). Tuutorien rooli ja merkitys uusien opiskelijoiden opintoihin ja korkeakouluyhteisöön kiinnittymisessä on kiistaton ja arvokas.

Kansainvälisten korkeakouluopiskelijoiden määrien kasvaessa erityishuomiomme kiinnittyy kansainvälisiin tuutoreihin (kv-tuutorit) ja heidän ajatuksiinsa tuutorina toimimisesta. Suomen ulkopuolelta tulevat korkeakouluopiskelijat kohtaavat usein erilaisia haasteita kuin heidän suomalaiset opiskelijatoverinsa. Kansainväliset opiskelijat joutuvat pohtimaan muun muassa suomalaiseen korkeakouluyhteisöön integroitumiseen (Civil & Tuominen, 2023; Tuominen & Kolho, 2022; Korhonen, 2015), viranomaisasiointiin, kuten opiskelulupa-asioihin (Civil & Tuominen, painossa) ja lukukausimaksuista johtuvaan työntekemisen välttämättömyyteen (Civil & Tuominen, 2023) liittyviä kysymyksiä.

Vaikka kansainvälisten opiskelijoiden määrä kasvaa, vain pieni osa työllistyy Suomeen opintojensa jälkeen. Työvoimapula ohjaa ja pakottaakin kansainvälisten osaajien palkkaamiseen, ja esimerkiksi opetus- ja kulttuuriministeriö (2022) on asettanut tavoitteeksi, että 75 prosenttia korkeakoulututkinto-opiskelijoista työllistyisi Suomeen opintojen jälkeen. Kansainvälisten opiskelijoiden onnistunut integrointi, johon vaikuttaa muun muassa harrastusten ja ystävien löytyminen opintojen aikana, on erityisen tärkeää, jotta osaajat saadaan jäämään Suomeen myös valmistumisen jälkeen (mm. Tuominen & Kolho, 2023).

Tässä tutkimuksessa tarkastelemme uusien, toimintaa vasta aloittavien kv-tuutorien kirjoittamia eläytymismenetelmätarinoita, joissa he kuvaavat kuvittelemiaan onnistuneita ja epäonnistuneita tuutorvuosiaan. Tarkoituksenamme on selvittää, millaisia erityispiirteitä kv-tuutorien kirjoituksissa nousee esille, ja pohtia, millaista tukea ja ohjausta he jatkossa tarvitsisivat, jotta heidän hyvinvointinsa ja opiskelukykynsä voitaisiin turvata mahdollisimman hyvin. Tutkimuskysymyksemme on seuraava: Mitä unelmia ja pelkoja kansainvälisillä tuutoreilla on tulevasta tuutoroinnista?

Kansainvälisten opiskelijoiden tuutorointi Hämeen ammattikorkeakoulussa

Hämeen ammattikorkeakoulussa (HAMK) tuutori työskentelee vuoden kerrallaan oman koulutuksensa ohjaustiimissä tuutoroinnin vastuuhenkilön eli koulutuksen opinto-ohjaajan ohjauksessa ja saa tuutoroinnista opintopisteitä. Tuutorin tehtäviin kuuluu muun muassa luotettavan vertaistuen tarjoaminen, opintoihin sitouttamisessa tukeminen ja hyvän ilmapiirin edistäminen. HAMKissa uudet tuutorit rekrytoidaan vuodenvaihteessa, ja koulutuksen opinto-ohjaaja yhdessä opiskelijakunnan asiantuntijan kanssa tekee valinnat uusista tuutoreista.

Uusia suomalaisia ja kansainvälisiä tuutoreita valitaan tehtävään yhteensä noin 90 joka vuosi, ja uudet kaikki tuutorit koulutetaan tehtävään. Kv-tuutorit auttavat HAMKiin saapuvia ensimmäisen. vuoden vieraskielisten tutkinto-ohjelmien opiskelijoita, jotka saapuvat Suomeen tekemään koko tutkinnon, sekä vaihto-opiskelijoita, jotka tulevat eri kumppanikorkeakouluista lukukaudeksi tai -vuodeksi. Syksyllä 2023 kansainvälisiä tutkinto-opiskelijoita aloitti opintonsa noin 450, ja arvio vuodelle 2024 on noin 550 opiskelijaa. Heidän lisäkseen vaihto-opiskelijoita saapuu Suomeen vuosittain noin 100. Kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden määrä kasvaa edelleen, ja HAMKin tavoitteena on tarjota 17 vieraskielistä tutkinto-ohjelmaa vuoteen 2026 mennessä. Tavoitteena on myös lisätä lukuvuosimaksullisten opiskelijoiden määrää nykyisestä noin 500 opiskelijasta 2 000 opiskelijaan. HAMKissa kansainvälisiä opiskelijoita tuetaan vahvasti muun muassa tehokkaalla Talent Boost -toiminnalla (ks. HAMK, n.d.a) sekä erilaisilla hankkeilla, kuten Kokka kohti Kanta-Hämettä (HAMK, n.d.b) ja Kulkeva (HAMK, n.d.c).

Tuutorointi opiskelukyvyn tukijana

Opiskelukyvyllä tarkoitetaan opiskelijan työkykyä, eli kykyä opiskella (Kunttu, 2011). Opiskelukyky on dynaaminen kokonaisuus, jossa useat eri osatekijät vaikuttavat toisiinsa ja mahdollisesti myös tukevat toinen toisiaan silloin, kun jollakin opiskelukyvyn osa-alueella on haasteita. Käsitteenä opiskelukyky vakiintui korkeakoulukentällä ensin yliopistokontekstiin Suomen ylioppilaskuntien liiton (SYL) koordinoiman, vuosina 2011–2013 toimineen KyKy-projektin (2013) myötä. Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö (YTHS) päivitti opiskelukykymallia vastaamaan paremmin koko korkeakoulukentän ja tämän päivän tarpeisiin (YTHS, n.d.). Mallin mukaan opiskelukyky rakentuu opiskelijan ja oppimisympäristön välisessä vuorovaikutuksessa, ja se koostuu opiskelijan omista voimavaroista, opiskelutaidoista, opetuksesta ja ohjauksesta sekä opiskeluympäristöstä.

Opiskelukyvyn tukeminen kuuluu yksilöiden lisäksi opiskeluyhteisön kaikille toimijoille, kuten vertaistuutoreille. Esimerkiksi opetuksen ja ohjauksen pedagogisilla ratkaisuilla ja rakenteilla voi suoraan vaikuttaa kokemuksiin oppimisympäristöstä. Korkeakoulu voi myös tukea opiskelijaa mahdollistamalla opiskelutaitojen kehittymisen läpi opiskeluajan ja näitä taitoja konkreettisesti opettamalla.

Aineisto ja menetelmä

Tässä tutkimuksessa hyödynnetty aineisto muodostuu eläytymismenetelmäaineistosta, joka kerättiin keväällä 2023 Hämeen ammattikorkeakoulun uusilta tuutoreilta, jotka aloittivat tuutoritaipaleensa seuraavana syksynä. Tuutoreita pyydettiin käyttämään mielikuvitustaan eläytymään tilanteeseen, joista heillä ei vielä ollut omakohtaista kokemusta (Eskola ym., 2017). Aineistonkeruutilanteessa tuutoreita pyydettiin kirjoittamaan eläytymiseen perustuvat tarinansa paperille englanniksi. Tilaisuuden alkuvaiheessa eläytymismenetelmäaineiston keräämiseen liittyvä tehtävänanto kerrottiin tuutoreille sanallisesti. Kirjoitusaikaa oli noin 40 minuuttia.

Kutakin tuutoria pyydettiin kirjoittamaan tarina kahdesta toisilleen vastakkaisesta kehyskertomuksesta. Paperin ensimmäisellä sivulla kysyttiin myös heidän suostumustaan osallistua tutkimukseen. Tämän tutkimuksen aineistona hyödynnettiin kansainvälisten tuutorien tarinoita, joita oli yhteensä 35 (17 positiivista ja 18 negatiivista). Tutkimukseen osallistui yhteensä 18 kansainvälistä tuutoria, jotka edustivat kattavasti eri koulutuksia ja kampuksia, mutta tuutorien yksityisyydensuojan vuoksi taustamuuttujia ei raportoida tarkemmin. Osallistuminen oli tuutoreille täysin vapaaehtoista, eikä kukaan yksittäinen tuutori ollut tunnistettavissa aineistosta.

Tutkimuksessa käytetyt kehyskertomukset oli muodostettu kolmen tutkijan yhteistyössä, ja niistä pyrittiin tekemään mahdollisimman ymmärrettävät, jotta vastaajien olisi vaivatonta eläytyä tilanteisiin ja lähteä kirjoittamaan. Eläytymismenetelmän mukaisesti kehyskertomuksia oli kaksi, joissa varioitiin yhtä olennaista tekijää (Härkönen ym., 2022), eli kuluneen tuutorivuoden onnistuneisuutta. Tuutoreille jaettuihin papereihin oli myös lisätty neljä teemaa kirjoittamisen tueksi: 1) tuutorivuoden suurimmat pettymykset/onnistumiset, 2) yhteistyö opinto-ohjaajan kanssa, 3) sosiaaliset suhteet tuutoriryhmässä ja tuutoroitavien kanssa ja 4) tuutorien järjestämä toiminta ja tapahtumat. Tuutoreille jaettua paperia oli varioitu monipuolisesti vaihtelemalla teemojen sekä positiivisen ja negatiivisen kehyskertomusten järjestystä. Englanninkieliset kehyskertomukset olivat seuraavat:

1. Imagine that you have been a tutor for a year now. The past year has been particularly successful and memorable. Please describe, what has happened during your year as a tutor.
2. Imagine that you have been a tutor for a year now. Everything has gone very badly, and the year has been horrible. Please describe, what has happened during your year as a tutor.

Tuutorien käsin kirjoittama eläytymismenetelmäaineisto litteroitiin digitaaliseen muotoon. Kansainvälisten tuutorien tarinoista koostuvaa aineistoa oli yhteensä 6,5 sivua (3 706 sanaa). Tässä tutkimuksessa kiinnostuksen kohteena olivat tuutorien unelmat ja pelot. Aineistoon tutustuttiin aluksi lukemalla se useaan kertaan läpi ja yhdessä tutkijoiden kanssa havainnoista keskustellen. Aineistoa käsiteltiin sisällönanalyysin keinoin, joka on laadullisessa tutkimuksessa yksi perusanalyysitapa (Tuomi & Sarajärvi, 2018). Teemoittelun avulla aineistosta saatiin paikannettua tutkimustehtävän kannalta olennaiset asiat (Eskola & Suoranta, 2008), eli ne teemat, jotka vastasivat tutkimuskysymykseemme. Tuloslukuun nostettiin eläytymismenetelmätarinoista ne, jotka parhaiten kuvasivat kutakin pääteemaa.

Tulokset

Tässä luvussa käymme läpi tulokset ja vastaamme tutkimuskysymykseen siitä, millaisia unelmia ja pelkoja kv-tuutoreilla on tulevasta tuutoroinnista. Aloitamme tulosten läpikäynnin eläytymismenetelmäaineiston positiivisista tarinoista ja siirrymme sen jälkeen käsittelemään aineiston negatiivisia tarinoita. Aineistokatkelmat on käännetty suomen kielelle.

Unelmana aktiiviset ja hyvinvoivat opiskelijat sekä osallistuva opinto-ohjaaja

Kv-tuutorit kuvasivat tarinoissaan erityisesti hyvää ja monipuolista yhteistyötä, jota tehtiin erityisesti muiden tuutorien, tuutoroitavien opiskelijoiden sekä opinto-ohjaajan kanssa. Myös yhteistyö muiden koulutusten sekä suomenkielisten opiskelijoiden ja tuutorien kesken mainittiin useasti. Alla olevassa sitaatissa yksi tuutoreista kertoo yhteistyön sujuvuudesta ja selkeistä ohjeista tuutorina toimimiseksi:

”Tuutoriryhmästä tuli ystäväryhmä, koska meille järjestettiin paikka ja aika yhteydenpitoon, mikä helpotti uusien opiskelijoiden auttamista. Opinto-ohjaaja oli todella hyödyllinen tapahtumien järjestämisessä ja tarjosi meille materiaaleja. Myös muiden koulutusten opettajat kannustivat opiskelijoita osallistumaan kaikkiin tapahtumiin. – – Tuutorille annettiin kirjallinen opas niistä asioista, joissa heidän pitäisi pystyä auttamaan ja mitkä ei ole hänen vastuullaan, sekä luettelo yhteyshenkilöistä, joihin he voivat ottaa yhteyttä uusien opiskelijoiden auttamiseksi. – – Tuutorit kaikilta kampuksilta pystyivät pitämään yhteyttä, jotta voitiin muodostaa yhteisiä ryhmiä, kuten auttaa ranskalaisia ​​yhteydenpitoon muiden ranskalaisten kanssa. Tuutorit pystyivät järjestämään tapahtumia myös perheille.”

Seuraavassa sitaatissa tuutori kertoo yleisesti hyvästä yhteistyöstä. Hänen mukaansa aktiivisuus on kaiken tuutoritoiminnan tärkein asia:

”Ollakseen menestynyt tuutori on oltava opiskelijoiden tukena ja saatava heidät tuntemaan olonsa tervetulleiksi. Kannattaa olla aktiivinen ja osallistua mahdollisuuksien mukaan jokaiseen tapahtumaan ja toimintaan, jotta järjestelyissä on aina riittävästi ihmisiä auttamassa. Tapahtuman tulee olla ikimuistoinen niin uusille opiskelijoille kuin tuutoreillekin. Kaikkien pitäisi työskennellä yhdessä.”

Menestyksekäs tuutorivuosi toi paljon hyvää mieltä ja hyvinvointia tuutorille itselleen. Ystävien ja uusien kokemusten nähtiin tuovat elämään uudenlaista sisältöä. Myös omat opinnot sujuivat tuutorivuoden aikana hyvin ja moni tuutori kuvaili elämänsä olevan tasapainossa koko vuoden ajan. Tätä tasapainoa kuvaa myös alla oleva aineistokatkelma:

”Ensimmäinen vuoteni tuutorina oli hauska ja mukaansatempaava. Pystyin luottamaan tuutorikollegoihini täysin. Tuutorit olivat ystävällisiä, ja uusien ihmisten tapaaminen oli uskomattoman hienoa. Pystyin tasapainoilemaan hyvin tuutoroinnin ja opiskelijan vastuiden välillä niin, että menestyin molemmissa. Kaiken kaikkiaan kokemus oli hieno.”

Tuutorit kuvasivat useissa tarinoissaan onnistuneen vuoden mittarina olevan tyytyväiset tuutoroitavat opiskelijat, jotka osallistuivat aktiivisesti tapahtumiin ja antoivat positiivista palautetta tuutoreille, kuten seuraava tuutori kuvaa:

”Sanoisin, että tämä vuosi oli erittäin onnistunut tuutoroitavien opiskelijoiden aktiivisuuden ansiosta, koska he osallistuivat meidän, tuutorien, järjestämiin aktiviteetteihin. Useimmat opiskelijat antoivat meille positiivista palautetta, joka teki meidät todella iloisiksi ja olimme motivoituneempia järjestämään lisää ​​tapahtumia. Joka viikko meillä äänestettiin yksi urheilulaji ja kerran kuukaudessa meillä oli peli- ja elokuvailtoja. – – Vuoden lopussa opiskelijat päättivät kiittää meitä järjestämällä erikoistapahtuman kaikille kampuksemme tuutoreille. Vuosi oli mahtava kokemus ja oli mahtavaa olla heille tuutorina.”

Pelkoina riittämättömyys ja riidat

Negatiivisissa kertomuksissa kv-tuutorit korostivat riittämättömyyttään toimia tuutorina. Tarinoissa toistui liian vähäinen määrä tuutoreita vastuulla olevaa opiskelijaryhmää kohden ja se, ettei tuutori osannut auttaa opiskelijaa tämän vaikeuksissa, eikä saanut apua esimerkiksi opinto-ohjaajalta. Alla olevassa katkelmassa tuutori kuvaa kokemusta omasta riittämättömyydestään:

”Tämä vuosi tuutorina on ollut erittäin huono. Kampuksellamme oli liian paljon uusia opiskelijoita ja vain neljä tuutoria. Oli vaikea pysyä perässä. Kaikki tuutorit olivat EU:sta, joten emme voineet juurikaan auttaa opiskelijoita, jotka eivät olleet EU:sta, koska paperityöt ovat erilaisia. Ihmiset eivät ole kovin innokkaita tekemään tai kokeilemaan uusia aktiviteetteja.”

Kuten edellä olevasta aineistokatkelmasta voi päätellä, tuutorit kertoivat auttavansa opiskelijoita paljon asunto- ja työpaikka-asioissa sekä esimerkiksi maahantuloasiakirjojen kanssa. Myös positiivisissa tarinoissa korostui ajatus siitä, että kv-tuutorit kokevat olevansa vastuussa saapuvien opiskelijoiden asuntojen ja työpaikkojen saannista. Tarinoissa korostui myös yhteistyön vaikeudet ja se, ettei apua tai tukea saanut keneltäkään tuutorien pyynnöistä ja avuntarpeen ilmaisemisesta huolimatta. Myös omat opinnot sujuivat huonosti, kuten seuraavassa sitaatissa yksi tuutoreista kuvaa:

”Tuutorivuosi oli kamala. Uudet opiskelijat olivat tyytymättömiä ja oli vaikeaa kommunikoida, joten en saanut uusia ystäviä. Tuutorointi oli aikaavievää, enkä selvinnyt opinnoistani tarpeeksi hyvin. Tapahtumat olivat tylsiä, eivätkä yhtään kiinnostavia.”

Epäonnistuneita tuutoritarinoita värittivät erilaiset sosiaaliset haasteet: riidat, kommunikointivaikeudet ja huono käytös, kuten seuraavassa esimerkissä:

”Yritin olla mukana organisoinnissa, mutta valitettavasti epäonnistuin, enkä lopulta halunnut olla sosiaalisissa kontaktissa ihmisten kanssa. Suurin henkilökohtainen pettymykseni oli se, että tuutoroitavat eivät olleet mukavia minulle, eivätkä he kunnioittaneet kokemustani. Yhteistyömme opinto-ohjaajan kanssa oli huonoa ja tapaamiset menivät huonosti: menin paikalle vain silloin, kun se oli pakollista.”

Tuutorivuoden epäonnistumiseen vaikutti useissa vastauksissa myös se, että tuutoroitavat opiskelijat olivat epäaktiivisia ja haluttomia osallistumaan yhteisiin illanviettoihin. Alla olevassa lainauksessa tarinan kirjoittaja kuvaa kaiken menneen tavalla tai toisella pieleen: tapahtumissa ei ollut osallistujia, opinto-ohjaaja ei auttanut ja lopulta tuutori lopetti tuutoroinnin.

”Tämä vuosi on ollut kamala. Tuutoriryhmä ei toiminut ollenkaan yhdessä. Kaikki alkoi ensimmäisen tapahtuman järjestämisestä, kun päätimme järjestää keilailutapahtuman. Aluksi tuntui mahdottomalta löytää sopivaa aikaa ja sitten ihmiset peruivat osallistumisiaan jatkuvasti. Se suututti joitain tuutoreita niin paljon, että he vain lakkasivat vastaamasta viesteihin.”

Pohdinta

Tässä tutkimuksessa tarkastelimme Hämeen ammattikorkeakoulun kansainvälisten tuutorien kirjoittamia eläytymismenetelmätarinoita, joissa he kuvaavat kuvittelemiaan onnistuneita ja epäonnistuneita tuutorivuosiaan. Tarkoituksenamme oli selvittää, millaisia erityispiirteitä kv-tuutorien kirjoituksissa nousee esille, ja pohtia, millaista tukea ja ohjausta he jatkossa tarvitsisivat, jotta heidän hyvinvointinsa ja opiskelukykynsä voitaisiin turvata. Tulokset osoittavat, että kv-tuutorien onnistuneeseen tuutorivuoteen liittyy ennen kaikkea hyvä ja toimiva yhteistyö sekä tuutoriryhmän, tuutoroitavien opiskelijoiden että opinto-ohjaajan kanssa. Tämän tutkimuksen tulokset tuovat vahvistusta aiemmalle tutkimukselle, jonka mukaan tuutorit kokevat oman roolinsa tärkeäksi auttamisen, yhteishengen nostattamisen ja sosiaalisen kanssakäymisen vuoksi (Laine ym., 2023; Terrion & Leonard, 2010). Tarinoissa ilmeni, että tuutorit toivoivat saavansa järjestää monipuolista toimintaa aktiivisille opiskelijoille, jotka ovat motivoituneita lähtemään niihin mukaan. Haaveita peilaten tuutorien pelkona on, että sosiaaliset suhteet eivät toimi, vaan tuutorivuotta sävyttävät riidat ja huono ilmapiiri. Myös tuutoroitavien opiskelijoiden passiivisuus järjestettävää toimintaa kohtaan nousi aineistossa esiin selkeänä huolenaiheena. Nämä havainnot kutsuvat pohtimaan tuutoroitavien opiskelijoiden roolia menestyksekkään tuutorivuoden ja opiskelijayhteisön yhteisöllisyyden osatekijänä unohtamatta tuutorien omaa motivoituneisuutta ja innostuneisuutta. Tuutoroitavat opiskelijat eivät näyttäytyneet tarinoissa vain tuutoroinnin passiivisina vastaanottajina, vaan tuutorit heijastivat myös heitä kohtaan toiveita ja odotuksia avoimuudesta, yhteistyöhalukkuudesta ja tuutoritoimintaan osallistumisesta.

On huomionarvoista, että HAMKissa tuutorointi on toistaiseksi järjestetty siten, että kansainväliset opiskelijat tuutoroivat muita kansainvälisiä opiskelijoita ja suomalaisten opiskelijoiden toteuttama tuutorointi tapahtuu tämän rinnalla, mutta siitä usein erillisenä. Tutkimukseen osallistuneet kv-tuutorit myös pitkälti rakensivat tarinansa samaisesta lähtökohdasta. Aiemmassa tutkimuksessamme olemme kuitenkin havainneet, että niin suomalaisten tuutorien kuin opinto-ohjaajienkin näkökulmasta samaa koulutusta edustavien suomalaisten ja kansainvälisten opiskelijoiden tuutorointi tulisi toteuttaa integroidusti ja yhteistyössä (Civil & Tuominen, painossa). Samainen toive ja menestyksekkään tuutorivuoden osatekijä toistui myös kv-tuutorien tarinoissa. Yhteistyössä toteutettu tuutorointi parhaimmillaan edistäisi sekä kv-tuutorien että tuutoroitavien opiskelijoiden integroitumista valtaosin suomalaiseen korkeakouluyhteisöön, mahdollistaisi sosiaalisten suhteiden muodostamisen kulttuurien välillä ja tukisi suomen kielen taidon kehittymistä. Aiempi kirjallisuus korostaa kaikkien näiden merkityksellisyyttä, kun tarkastellaan kansainvälisten opiskelijoiden integroitumiseen liittyviä kysymyksiä ja huolia (mm. Civil & Tuominen, 2023; Tuominen & Kolho, 2023; 2022; Korhonen, 2015; Lairio ym., 2012; Cowley & Hyams-Ssekasi, 2018). Integroidusti toteutettu tuutorointi ennaltaehkäisisi myös tilanteita, joissa tuutorien määrä jää liian pieneksi suhteessa tuutoroitaviin opiskelijaryhmiin (myös Civil & Tuominen, painossa).

Opiskelukyvyn näkökulmasta on perusteltua väittää, että erityisesti opiskelijan omien voimavarojen näkökulmasta kansainväliset tutkinto-opiskelijat ovat eriarvoisessa asemassa suomalaisiin opiskelijoihin nähden. Kansainväliset opiskelijat ovat tilanteessa, jossa heidän tulee rakentaa elämänsä, arkensa ja sosiaaliset verkostonsa alusta itselle ehkä aiemmin täysin vieraassa maassa ja kulttuurissa. Tuutorin roolille ja tehtävänkuvalle on ominaista, että tuutorit sekä opiskelevat itse että tukevat tuutoroitavia vertaisiaan samanaikaisesti. Heidän tulee huolehtia sekä omasta jaksamisestaan ja omien opintojensa sujumisesta että tuutoroitavien opiskelijoiden opintojen sujuvan alun mahdollistamisesta. Omien voimavarojen tukemisessa kansainvälisten opiskelijoiden tuutorien vastuulle kohdistuvat paineet näkyvät esimerkiksi korostuneena avuntarpeena käytännön arjen asioiden hoitamisen kanssa. Kansainväliset tuutorit ovat tulostemme mukaan huolissaan esimerkiksi Suomeen saapuvien opiskelijoiden asuntojen ja työpaikkojen saannista, mikä on kohtuuton taakka opiskelijan kannettavaksi.

Tuutorointiin liittyvien pelkojen selättämiseksi kv-tuutorit tarvitsevatkin toiminnassaan vahvaa ohjausta ja tukea, jottei tuutorien työmäärä kuormita liikaa ja heikennä tuutorin omaa hyvinvointia ja opiskelukykyä. Tuutorien ohjauksen ja tuen on oltava läpi toimintavuoden järjestetty siten, että tuutorien hyvinvointi ja opiskelukyky pysyy turvattuna. Jotta korkeakoulun tuutoritoimintaa voidaan järjestää kestävällä ja hyvinvointia edistävällä tavalla, on tärkeää aika ajoin tarkastella tuutorointiin liittyviä haasteita ja arvioida, onko tuutoreille järjestetty ohjaus ja tuki riittävää tehtävästä suoriutumiseen. Kansainvälisten opiskelijoiden määrän kasvaessa on löydettävä uusia keinoja kestävään tuutorointiin ja tuutorien tukemiseen, jotta tuutorien opiskelukyky ja hyvinvointi pysyvät hyvällä tasolla ja opinnot etenevät suunnitellusti.

---

Eläytymismenetelmätarinat kerättiin osana Voimala-hanketta, jonka tavoitteina olivat muun muassa tuutoritoiminnan kehittäminen aidosti vertaistukea tarjoavaksi toimintamalliksi, korkeakouluyhteisön tietoisuuden lisääminen hyvinvointiasioissa sekä opiskeluhyvinvointipalvelujen monipuolistuminen. Hanke toteutettiin ajalla 1.1.2022–31.12.2023. Rahoittajana toimi opetus- ja kulttuuriministeriö.