Niina Ujanen
On olemassa koulutuskokonaisuuksia eläimen kouluttamisesta, mutta entä jos tätä tarkasteltaisiinkin päinvastoin? Voisiko eläin opettaakin ihmiselle työelämän kannalta merkittäviä taitoja? Eläinavusteisessa toiminnassa eläin toimii ihmisen työparina. Eläinavusteisuutta kouluympäristössä on tutkittu ja toteutettu, mutta enemmänkin hyvinvoinnin näkökulmasta. Eläinavusteisen pedagogiikan mahdollisuus on tullut yhä enemmän näkyväksi, ja esimerkiksi eduskuntaan on perustettu eläinavusteinen työryhmä vuonna 2022. Tavoitteena on muun muassa saada eläinavusteinen työskentely osaksi koulutuspalveluita. Tässä artikkelissa pohdin sitä, että ammatillisessa koulutuksessa eläinavusteisen toiminnan voisi – ja tulisikin – yhä vahvemmin yhdistää myös työelämään suuntaaviin taitoihin – hyvinvointinäkökulman rinnalla.
Olen tutkinut itse hevosavusteista valmennusta, jossa sosiaali- ja terveysalan esihenkilöasemassa tai esihenkilöaseman rajapinnalla työskentelevät henkilöt suorittivat kolmesta kerrasta koostuvan hevosavusteisen johtamis- ja esihenkilövalmennuksen. Ihmisen pitämän valmennuksen rinnalla eläinavusteinen valmennus koettiin lempeäksi tavaksi tutkia itseä ja omia tapoja toimia. Valmennuksen käyneet kokivat, että hevosen kanssa toimiessa syntyneet ajatukset ja tuntemukset olivat suoraan siirrettävissä ihmisten toimintaan. Koska hevonen pystyi tarjoamaan merkittäviä oivalluksia jo työelämässä työskenteleville henkilöille, miksi se ei tarjoaisi tärkeitä oivalluksia myös opiskelijoille työelämää varten? Yksi valmennuksen osallistujista totesikin, ettei sillä ole rajaa, mitä kaikkea hevosten kautta itsestään voisi oppia. (Ujanen, 2022)
Kokemus oppimisen tukena
Hevosavusteinen oppimisprosessi on yksi kokemuksellinen tapa oppia ja kehittää itseään. Työskentely hevosten kanssa ja siitä syntyneet oivallukset koettiin tutkimassani valmennuksessa merkittäviksi. Eräs osallistuja kuvasi, miten omien kokemusten kautta syntyneet oivallukset oli helpompi linkittää työelämään, toisin kuin luentojen kautta. Työskentely hevosen kanssa ei kuitenkaan yksistään riitä, vaan tärkeää on myös havainnoida, pohtia sekä ymmärtää ja käsitteellistää kokemustaan esimerkiksi teoriaan pohjaten ja toimintaa reflektoiden. Hevosavusteinen opetus ammatillisessa koulutuksessa yhdistäisi teoriaopetusta, käytännön kokemuksellista työskentelyä sekä yhteistä ja itsenäistä reflektointia.
Opiskelijaryhmän opettaja taustoittaa teorian kautta valmennuksessa käsiteltäviä asioita – esimerkiksi vuorovaikutusta, itsetuntemusta, työhyvinvointia ja työyhteisön jäsenenä toimimista. Valmennuksen pitäjä johdattaa hevosavusteisessa työskentelyssä teemoihin kokemuksellisen, hevosten kanssa tapahtuvan työskentelyn kautta, ja samalla mahdollistaa sen, että käsiteltävät aihealueet voivat laajentua ja merkitykset syventyä eri suuntiin. Valmennuksen pitäjä on myös tärkeässä roolissa luomassa ymmärrystä hevosen tavasta kommunikoida, eikä opiskelijoilla tarvitse olla kokemusta hevosista. Tutkimuksessanikin parhaimmat oivallukset syntyivät silloin, kun vuorovaikutukseen hevosen kanssa suhtauduttiin avoimesti ja uteliaana. Työskentelyä reflektoidaan jo valmennuksen aikana, mutta myös myöhemmin opiskelijaryhmän kesken opettajan johdolla. Tähän on tärkeää liittää myös itsenäisempi reflektoinnin osuus, jossa korostuu jokaisen itsetuntemus ja sen kehittyminen.
Hevosavusteisen työskentelyn merkitykset
Hevonen ei suinkaan opeta meille suoraan tietoteknisiä taitoja tai kieliä. Yhä enemmän tulevaisuuden työelämätaidoissa korostuvat niin sanotut pehmeät taidot eli ihmistaidot: miten kommunikoimme, miten toimimme osana tiimiä ja miten suoritamme erilaisia työtehtäviä. Pehmeät taidot ovat merkittäviä toimialasta riippumatta. Hevosten kanssa toimiminen mahdollistaa erilaisten työelämään liittyvien tilanteiden ja kohtaamisten tarkastelua erilaisesta näkökulmasta. Tekemässäni tutkimuksessa hevosta kuvattiin peiliksi, ja osallistujien haastatteluissa oli näkyvillä, miten he heijastivat kokemuksiaan hevosten kanssa työpaikan ihmissuhteisiin ja tilanteisiin.
Ihmisten kanssa toimiminen vaatii erilaisia vuorovaikutustaitoja, läsnäoloa, kohtaamista ja kuulluksi tulemisen kokemusta. Toimiessamme hevosten kanssa pääsemme pohtimaan, miten luomme yhteyden johonkin, joka ei puhu kanssamme samaa kieltä. Tutkimukseni valmennuksessa osallistujat pääsivät kokemaan, miten esimerkiksi heidän kehonasentonsa tai eleensä vaikuttivat hevosen käyttäytymiseen tai siihen, saiko hevoseen luotua yhteyttä. Hevonen näyttää meille sen, mistä emme välttämättä ole edes tietoisia omassa vuorovaikutuksessamme toisen kanssa.
Toiminta hevosen kanssa herättää myös monenlaisia tunteita. Ensinnäkin on tärkeää mainita, että tunteilla on vaikutusta oppimisen kannalta tärkeisiin osa-alueisiin, kuten muistamiseen, keskittymiseen sekä havaitsemis- ja ajattelutoimintaan (Pennonen 2021, s. 153). Tutkimani valmennuksen alussa koettiin esimerkiksi jännitystä ja pelkoa, jotka kuitenkin kertojen edetessä kehittyivät itsensä ylittämisen, onnistumisen ja voittamisen kokemuksiksi, jotka tukevat oppimisprosessia myönteisessä hengessä. Hevonen aistii ihmisten tunteita ja reagoi ihmisen tapaan käsitellä ja osoittaa niitä. Ovatko esimerkiksi käytös ja tunteet ristiriidassa? Hevosen kanssa tehtävän työskentelyn avulla voi oppia tunnistamaan ja käsittelemään sekä itsessä että toisessa herääviä tunteita.
Hevonen haastaa meitä etsimään erilaisia tapoja saada se yhteistyöhön kanssamme. Jokainen meistä on yksilö, ja hevonen on mahtava kumppani sen osoittamisessa, että samaan lopputulokseen voidaan päästä, vaikka asioita tehdäänkin eri tavoin. Tutkimassani valmennuksessa osallistujat tekivät hevosen kanssa keskenään samanlaisia harjoituksia, jolloin oli helppo havaita, miten jokaisen osallistujan yhteistyö hevosen kanssa näytti erilaiselta. Yksi saattoi olla esimerkiksi hyvin määrätietoinen, kun taas toinen eteni hyvin rauhallisesti ja lempeästi. Hevosen kanssa työskentely mahdollistaa sen ymmärryksen lisääntymistä, että työyhteisössä ihmiset toimivat erilaista lähtökohdista käsin ja jokaisella on tärkeää osaamista ja tietotaitoa erilaisiin tilanteisiin. Meidän tulee tehdä yhteistyötä sekä hevosen kanssa että työelämässä ihmisten kanssa.
Hevosen kanssa tehtävä työskentely antaa itsensä kehittämisen lisäksi tärkeän paikan palautumiselle. Tutkimani valmennuksen aikana koettiin useita positiivisia tunteita, kuten voimaantumista, rentoutumista, mielihyvää ja turvallisuutta. Työelämä vaatii meiltä nykypäivänä paljon, ja kiire ja stressi ovat monen ihmisen puheissa. Onkin merkittävää, että opetamme jo opiskeluvaiheessa sen, miten tärkeää työhyvinvointi ja palautuminen on. Eläin opettaa ihmiselle hyväksynnän suuntaa, sillä eläimen ymmärrys maailmasta ei mahdollista järkeilyä, tunteiden välttämistä, tulevan pelkäämistä, toisten syyttelyä, menneiden vatvomista tai katkeruutta koetuista vääryyksistä (Pitkänen, 2023, s. 291). Tutkimassani valmennuksessa oli huomionarvoista se, että kehittävä palaute oli helpompi ottaa vastaan hevoselta kuin ihmiseltä.
Hevonen tulevaisuuden kollega
Eläimen kanssa oppiminen on harjoittelua uudenlaiseen käyttäytymiseen. Nämä oppimisprosessit mahdollistavat aiempaa toimivampia ajatuksia itsestä ja ympäröivästä maailmasta. (Pitkänen, 2023, s. 186) Uskon, että voimme tulevaisuudessa pitää eläintä yhtenä opettajan kollegana ammatillisessa koulutuksessa. Hevoset ovat kohtaamisen, läsnäolon ja vuorovaikutuksen ammattilaisia, jotka jakavat tätä tietoa ja osaamista mielellään eteenpäin. Tämä toki vaatii uudenlaisia yhteistyösuhteita ja verkostojen etsimistä. Näiden verkostojen ja menetelmien kautta voidaan mahdollistaa ammattirajoja ylittävää työskentelyä yhdessä kokien. Tutkimusprosessini perusteella uskallan todeta, että ei ole mahdotonta rakentaa tällaisia yhteistyösuhteita, joiden kautta osaamista voi kehittää; joskus hyvinkin läheltä voi löytyä jotain sellaista, jolla saa todella merkittävän kokonaisuuden aikaiseksi.
Kirjoittaja
Niina Ujanen on sosionomi (YAMK) ja Hämeen ammatillisen opettajakorkeakoulun opiskelija. Hän on kouluttautunut Green Care -työskentelyyn ja perehtynyt erityisesti eläinavusteisuuteen. Vuonna 2022 Ujanen teki YAMK-opinnäytetyönsä hevosavusteisesta johtamis- ja esimiesvalmennuksesta.
Lähteet
Pennonen, M. (2021). Itsetuntemuksesta apua työhyvinvointiin. Helsinki: Duodecim.
Pitkänen, A.-K. (2023). Eläinten hoivassa: Eläimet mielenterveyden tukena. Kirjapaja.
Ujanen, N. (2022). Hevosavusteinen johtamis- ja esimiesvalmennus. [opinnäytetyö, Seinäjoen ammattikorkeakoulu]. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202202212712