Havainnoinnit Ohjaamoissa kertovat suuresta vaihtelusta uraohjauksen toteutumisessa

Ohjaamoissa tehtävä monialainen yhteistyö haastaa uutena työtapana ja palveluna suomalaista uraohjausta. Ohjaamot tukevat nuoria alle 30-vuotiaita elämänhallinnan taidoissa ja edistävät nuoren kiinnittymistä työelämään tai koulutukseen tarjoamalla tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluja matalalla kynnyksellä. Eri alojen asiantuntijoiden yhdessä tekemä ohjaustyö tuo mukanaan tarpeen määritellä uraohjauksen sisältö ja tavoite yhteisesti. Tarkastelemme tässä artikkelissa HAMK Edu -tutkimusyksikön koordinoimassa URAA! -projektissa toteutetun mallinnustyön alustavia tuloksia. Mallinnustyön tavoitteena on kartoittaa ja yhtenäistää uraohjauksen tilannetta monialaisissa Ohjaamoissa.

Kartoitusten mukaan uraohjaus ymmärretään Ohjaamoissa monella eri tavalla. Tulokset vahvistavat aiempaa käsitystä siitä, että uraohjaus on Ohjaamoissa paikoin jäsentymätöntä ja toteutuu vaihtelevasti (Valtakari, 2020). Laajimmillaan uraohjaus tarkoittaa kokonaisvaltaista elämänsuunnittelua, joka antaa nuorelle tilaisuuden tutkia tulevaisuuttaan ja vaihtoehtoja. Ohjaamoissa työskentelyyn osallistuvat eri ammattialojen ja organisaatioiden edustajat, jotka parhaimmillaan hyödyntävät muiden asiantuntemusta ja rakentavat yhteistä ymmärrystä uraohjauksen tavoitteista, menetelmistä ja työtavoista. (Helander, Lilja & Pukkila, 2019; Pukkila, Lilja & Helander, 2020)

Työntekijöiden käsityksistä käytännön ohjaustoiminnan havainnointiin

Osana uraohjauksen mallinnusta toteutettiin monialaisen uraohjauksen havainnoinnit Ohjaamoissa. Tutkimusaineiston muodostavat seitsemästätoista Ohjaamosta kerätyt havainnot asiakastilanteista (n = 70). Aineisto kerättiin huhtikuun 2019 ja tammikuun 2020 välisenä aikana ja analysoitiin tilastollisesti.

Ohjaamoissa tehdyt havainnoinnit paljastavat, että nuorten syyt tulla Ohjaamoon ovat moninaisia. Keskeisimpinä näyttäytyvät työhön, koulutukseen, toimeentuloon ja asumiseen liittyvät syyt. Kuitenkin aineiston perusteella palvelujen tarjonnassa korostuu TE-palveluiden edustus Ohjaamoissa. Nuorten tarpeet ja palvelun tarjonta eivät siis välttämättä täysin kohtaa.

Käytännön työskentelyssä painottuvat lyhyen aikavälin suunnitelmat ja päätöksenteko eli ns. ”next step -ohjaus”. Tällöin asiakkaan kanssa keskustellaan ja päätetään sananmukaisesti seuraavasta vaiheesta, esimerkiksi koulutukseen hakeutumisesta. Postmodernit ura- ja ohjausteoriat sen sijaan painottavat sekä pitkän että lyhyen aikavälin mukaanottoa uraohjaustilanteisiin, joka Ohjaamoissa näkyy jonkin verran (Vanhalakka-Ruoho, 2015).

Havainnot ovat yhteneväisiä aiemmin keväällä julkaistun valtioneuvoston tilaaman MONET-vaikuttavuustutkimuksen kanssa (Valtakari, 2020). Tutkimuksessa todettiin, että ohjaustyö perustuu joissakin tapauksissa intuitiivisuuteen, ei systemaattiseen ja tietoiseen ohjaukselliseen työotteeseen. URAA! -projektissa julkaistavat suositukset vastaavat osaltaan näihin kehittämistarpeisiin Ohjaamoissa. Suositusten avulla voidaan systematisoida ja yhdenmukaistaa nuoren uraohjausta. Tällä varmistetaan, että palvelutarpeiltaan samankaltaiset asiakkaat saavat laadukasta ja yhdenvertaista palvelua.

Projektissa laadittavat valtakunnalliset monialaisen uraohjauksen suositukset korostavat, että monialainen uraohjaus tulee toteuttaa nuoren tarpeen mukaan. Tämä tarkoittaa sitä, että ohjaajalla on tietoa siitä, mitä muut ohjaajat osaavat ja kykyä hyödyntää muiden asiantuntemusta uraohjauksen näkökulmasta. Käytännössä nuoren ohjaukseen osallistuvat tarvittavaa osaamista edustavat työntekijät, jotka jakavat yhteisen ymmärryksen uraohjauksen tavoitteista, menetelmistä ja työtavoista. (Pukkila, Lilja & Helander, 2020.) Lisäksi monialaisessa uraohjauksessa tulee hyödyntää paikallista ja alueellista verkostoa laajasti. Huomiota tulee kiinnittää nuoren urasuunnittelutaitojen ja pitkän aikavälin suunnitelmien vahvistamiseen. Tavoitteena on antaa nuorelle tilaisuus tutkia, keksiä ja selkiyttää tapoja elää voimavaraisemmin ja hyvinvoivemmin (Spangar, Pasanen & Onnismaa, 2000).

URAA! – Uraohjausosaamisen kehittäminen Ohjaamoissa -projektin toteuttajat ovat Hämeen ammattikorkeakoulu (HAMK) ja Jyväskylän ammattikorkeakoulu (JAMK). Projekti on osa OKM:n Osuvaa osaamista -teeman Osuva ohjaus -toimenpidekokonaisuutta. Projektin rahoittajana toimii Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus. Projekti toteutetaan 1.4.2018–30.11.2020 välisenä aikana.