Oona Ojantausta
Terveysala ja hoitotyön käytännöt kehittyvät nopeasti ja erilaiset teknologiset ratkaisut lisääntyvät. Jatkuva muutos vaatii niin hoitotyön ammattilaisilta kuin terveysalan opettajilta uudenlaista osaamista laadukkaan ja turvallisen hoidon varmistamiseksi. Sosiaali- ja terveysministeriö on nostanut esiin todellisuutta mallintavien oppimisympäristöjen keskeisen merkityksen uusien hoitotyön käytäntöjen ja rakenteiden näyttöön perustuvassa kehittämisessä (Sosiaali- ja terveysministeriö, 2020). Terveysalan koulutuksessa mallinnettavan oppimisympäristön luo simulaatio-opetus. Saavutettavuuden ja kestävän kehityksen näkökulmat luovat tarpeita simulaatio-opetuksen kehittämiselle, johon digitalisaatio tarjoaa ratkaisuja.
Simulaatio-opetus terveysalan koulutuksessa
Terveysalan opiskelijat osallistuvat opinnoissaan usean eri opintojakson aikana simulaatio-opetukseen ja pääsevät näin soveltamaan oppimaansa teoriatietoa käytännön hoitotyön tilanteisiin. Simulaatiolla terveysalan koulutuksessa tarkoitetaan todellisuuden työelämää jäljittelevää oppimistilannetta, jossa opiskelijat pääsevät harjoittelemaan yksittäisiä toimenpiteitä sekä laajempia kokonaisuuksia erilaisissa hoitotyön toimintaympäristöissä (Cant & Cooper, 2017; Herrera-Aliaga & Estrada, 2022). Simulaatio-opetusta voidaan järjestää luokka- tai simulaatiotilassa toteutettavana opetuksena sekä verkon välityksellä.
Simulaatiotilanteessa opiskelijoiden kliiniset taidot, hoitotyön päätöksenteko-osaaminen ja kriittinen ajattelu kehittyvät realististen potilasskenaarioiden ohjaamana. Opiskelijat pääsevät syventämään työelämätaitojaan vuorovaikutuksen, ongelmanratkaisun sekä palautteen antamisen ja vastaanottamisen kautta. (Eteläpelto ym., 2013; Launis & Rosenberg, 2013) Simulaatio-opetuksessa on mahdollista hyödyntää moniammatillista näkökulmaa laajentamalla simulaatioiden toteutusta eri koulutusalojen välille. Moniammatillisten simulaatioiden kautta työelämässä keskeiset tiimityöskentelytaidot kehittyvät ja samalla arvostus eri ammattiryhmien välillä kasvaa. (Tiihonen ym., 2019) Oppimistilanteena simulaatio on turvallinen: opiskelijoiden on mahdollisuus oppia virheistään potilaiden terveyttä ja turvallisuutta vaarantamatta.
HAMK osana kansallista simulaatioverkostoa
Perinteinen pienryhmille suunnattu simulaatio-opetus kohtaa haasteita opetuksen lisääntyneen kysynnän ja suurempien opiskelijaryhmien vuoksi (O’Regan ym., 2016). Yhä useampi opiskelija suorittaa opintojaan verkkovälitteisesti, joten myös simulaatio-opetusta on pystyttävä soveltamaan näihin muovautuviin oppimisympäristöihin. Digitalisaation kehittyminen on tarjonnut uusia näkökulmia ja mahdollisuuksia kehittää simulaatio-opetusta sen vaatimusten muuttuessa. Yhden ratkaisun tähän tarjoaa verkkovälitteinen simulaatio, jossa simulaatiotilannetta on mahdollista seurata etäyhteydellä. Tämä mahdollistaa tarkkailijan roolissa olevien opiskelijoiden osallistumisen simulaatioon riippumatta heidän fyysisestä sijainnistaan. Erityisen arvokasta tämä on silloin, kun opiskelijat sijaitsevat eri paikkakunnilla tai jopa eri maissa. Verkkovälitteiset simulaatiot avaavat mahdollisuuksia yhteistyöhön eri oppilaitosten välillä ja tarjoavat samalla tilaisuuden rakentaa simulaatioista entistä moniammatillisempia.
Hämeen ammattikorkeakoulu (HAMK) on mukana kansallisessa usean oppilaitoksen simulaatioverkostossa, joka yhteistyössä suunnittelee ja toteuttaa verkkovälitteisiä simulaatiopäiviä. Simulaatiopäiviä järjestetään useamman kerran vuodessa Teamsin tai Zoomin välityksellä. Jokainen verkostoon kuuluva oppilaitos toteuttaa vuorollaan etäyhteyksien päähän striimattavan simulaatiotilanteen ja toimii vastavuoroisesti tarkkailijan roolissa muiden oppilaitosten simulaatioissa. Verkostosimulaatiopäivät noudattavat opiskelijan näkökulmasta perinteisen simulaatio-opetuksen kaavaa, joka sisältää orientaation, simulaatiotilanteen sekä palautekeskustelun (engl. ”debriefing”) (Palaganas ym., 2016).
Viime vuosina HAMKin sosiaali- ja terveysalan koulutus on ottanut osaa verkostosimulaatiopäiviin gerontologisen hoitotyön opintojaksolla. Verkostosimulaatiopäivissä opiskelijat ovat päässeet osallistumaan simulaatiotilanteisiin, jotka simuloivat ikääntyneiden hoitotyön käytännön tilanteita moniammatillisissa ympäristöissä. Päiviin on osallistunut eri alojen opiskelijoita, kuten sairaanhoitaja-, terveydenhoitaja- ja lähihoitajaopiskelijoita, sekä lääketieteen opiskelijoita. Moniammatillista yhteistyötä on mahdollista laajentaa myös muihin ammattiryhmiin, kuten fysioterapeutti- ja sosionomiopiskelijoihin. Kansainväliset yhteistyömahdollisuudet ovat myös saavutettavissa, kun opiskelijat voivat osallistua simulaatioihin ympäri maailmaa, jolloin he saavat monipuolisia näkökulmia ja kokemuksia erilaisista hoitotyön konteksteista. Palaute verkostosimulaatiopäivistä on ollut opiskelijoilta pääosin positiivista, ja opiskelijat ovat kokeneet simulaatiot mielenkiintoisina sekä oppimistaan tukevina (Rantanen ym., 2023).
Simulaatio-opetuksen kehitys tulevaisuudessa
Verkkovälitteiset simulaatiot lisäävät koulutuksen saavutettavuutta ja edistävät yhteistyötä oppilaitosten välillä. Samalla ne vahvistavat moniammatillista osaamista. Tämä teknologian ja osaamisen hyödyntäminen voi vähentää fyysisten resurssien tarvetta, kuten simulaatiolaitteistojen ja tilojen käyttöä. Tulevaisuudessa simulaatio-opetusta voidaan kehittää hyödyntämällä virtuaalitodellisuutta (VR), jonka on todettu parantavan tehokkaasti opiskelijoiden osaamista ja suoriutumista erilaisissa hoitotyön tilanteissa (Chen ym., 2020; Fogg ym., 2020). Virtuaalitodellisuutta hyödyntämällä opiskelijat voisivat päästä simuloimaan hoitotyön tilanteita esimerkiksi tulevissa käytännön harjoittelupaikoissaan ja näin samalla perehtyä kyseisessä ympäristössä toimimiseen sekä prosesseihin.
Tutkimustulokset VR-simulaatioista ovat lupaavia. Opiskelijat ovat kokeneet virtuaaliskenaariot realistisina, immersiivisinä sekä heidän kliinisiä taitojaan kehittävinä. VR-simulaatioiden on myös todettu kehittävän opiskelijoiden työelämä- ja päätöksentekotaitoja. (Kiegaldie & Shawn, 2023) Taloudellisen kestävyyden näkökulma on tärkeää huomioida myös simulaatio-opetusta kehitettäessä. On esitetty, että VR-simulaation kustannus-hyötysuhde on parempi perinteiseen simulaatio-opetukseen verrattuna (Haerling, 2018). VR-simulaatioita hyödyntämällä voidaan säästää resursseja, kun suurempien ryhmien opetus kerralla mahdollistuu, eikä opiskelijoiden tarvitse olla fyysisesti samassa paikassa (Kiegaldie & Shaw, 2023).
Lopuksi
Simulaatio-opetus on tärkeä osa terveysalan koulutusta ja opiskelijoiden hoitotyön taitojen kehittymistä. Verkkovälitteiset simulaatiot ovat tarjonneet mahdollisuuden koulutuksen saavutettavuuden laajentamiselle, moniammatillisuudelle sekä yhteistyölle eri oppilaitosten välillä. Digitalisaation myötä myös simulaatio-opetusta on mahdollista toteuttaa etäyhteyksillä ja verkko-oppimisena, mikä on erityisen tärkeää, kun opiskelijamäärät ovat suuret ja välimatkat pitkät. Tulevaisuuden simulaatio-opetuksessa virtuaalitodellisuutta hyödyntämällä voidaan edistää kustannustehokkuutta, laadukkaan osaamisen varmistamista sekä innovatiivisten oppimisympäristöjen kehittämistyötä.
Kirjoittaja
Oona Ojantausta toimii terveysalan lehtorina HAMKissa.
Lähteet
Cant, R. P., & Cooper, S. J. (2017). Use of simulation-based learning in undergraduate nurse education: An umbrella systematic review. Nurse education today, 49, 63–71. https://doi.org/10.1016/j.nedt.2016.11.015
Chen, F. Q., Leng, Y. F., Ge, J. F., Wang, D. W., Li, C., Chen, B., & Sun, Z. L. (2020). Effectiveness of Virtual Reality in Nursing Education: Meta-Analysis. Journal of medical Internet research, 22(9), e18290. https://doi.org/10.2196/18290
Eteläpelto, A., Collin, K., & Silvennoinen, M. (2013). Simulaatiokoulutuksen pedagogiikka. Teoksessa P. Rosenberg, M. Silvennoinen, M.-M. Mattila, J. Jokela, & I. Ranta (toim.), Simulaatio-oppiminen terveydenhuollossa (ss. 21–50). Fioca.
Fogg N., Kubin, L., Wilson, C. & Trinka, M. (2020). Using virtual simulation to develop clinical judgment in undergraduate nursing students. Clinical Simulation in Nursing, 48, 55–58. https://doi.org/10.1016/j.ecns.2020.08.010
Haerling K. A. (2018). Cost-Utility Analysis of Virtual and Mannequin-Based Simulation. Simulation in healthcare : journal of the Society for Simulation in Healthcare, 13(1), 33–40. https://doi.org/10.1097/SIH.0000000000000280
Herrera-Aliaga, E., & Estrada, L. D. (2022). Trends and Innovations of Simulation for Twenty First Century Medical Education. Frontiers in public health, 10, 619769. https://doi.org/10.3389/fpubh.2022.619769
Kiegaldie, D., & Shaw, L. (2023). Virtual reality simulation for nursing education: effectiveness and feasibility. BMC nursing, 22(1), 488. https://doi.org/10.1186/s12912-023-01639-5
Launis, V., & Rosenberg, P. (2013). Simulaatio-opetus ja etiikka. Teoksessa P. Rosenberg, M. Silvennoinen, M.-M. Mattila, J. Jokela, & I. Ranta (toim.), Simulaatio-oppiminen terveydenhuollossa (ss. 165–174). Fioca.
O’Regan, S., Molloy, E., Watterson, L., & Nestel, D. (2016). Observer roles that optimise learning in healthcare simulation education: a systematic review. Advances in simulation (London, England), 1, 4. https://doi.org/10.1186/s41077-015-0004-8
Palaganas, J.C., Flanagan, B.C. & Simon, R. (2016). Debriefing – theory and techniques. Teoksessa R. H. Riley (toim.), Manual of simulation in healthcare (ss. 170–171). 2. painos. Oxford University Press.
Rantanen, V., Salo, V., Ojantausta, O. & Berggren, E.-M. (2023). Gerontologisen hoitotyön oppimiskokemuksia verkkovälitteisissä simulaatioissa. Teoksessa S. Päällysaho, T. Junkkari, M. Salminen-Tuomaala, S. Uusimäki, M. Karvonen, & S. Saarikoski (toim.), Seinäjoen ammattikorkeakoulu asiantuntijana, yhteistyökumppanina, kouluttajana ja TKIO-toimijana (ss. 595–608). Seinäjoen ammattikorkeakoulu. https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20231211153209
Sosiaali- ja terveysministeriö. (2020). Uusia käytäntöjä ja rakenteita näyttöön perustuvan hoitotyön osaamisen kehittämiseen. Ehdotukset työelämälle ja koulutukselle. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2020:3. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-4145-8
Tiihonen, M., Laitinen, K., Silén-Lipponen, M., Kekoni, T., & Saaranen, T. (2019). Lääkehoidon haasteet iäkkäiden kotihoidossa – moniammatillinen suursimulaatio. Dosis, 37(4), 398–410. https://dosis.fi/wp-content/uploads/2021/12/398-411_Dosis_421_Tiihonen.pdf
LISÄÄ AIHEEN YMPÄRILTÄ / RELATED POSTS
Virtuaalitodellisuus hoitotyön opetuksessa: pelipedagogiikan malli
Moduulityöskentelyn kehittäminen terveysalan koulutusohjelmassa
Maahanmuuttajasairaanhoitajien näkemyksiä ammattitaidostaan pätevöitymiskoulutuksen loppuvaiheessa
Suositukset ammatillisesta suomi toisena kielenä -opetuksesta moduulirakenteisessa sairaanhoitajien täydennyskoulutuksessa
