Opettajien digipedagogiikan koulutus ennakoi työelämän murrosta

Ammatillisille opettajille suunniteltu digipedagogiikan erikoistumiskoulutus perustuu tutkimukseen, työelämän muutokseen ja opettajien henkilökohtaisiin osaamisen kehittämisen suunnitelmiin. Koulutus toteutetaan HAMKin ammatillisessa opettajakorkeakoulussa tänä vuonna jo toista kertaa.

Koulutuksen suunnittelu yhteistyössä ammatillisten opettajakorkeakoulujen kanssa

Suomen ammatilliset opettajakorkeakoulut laativat vuonna 2016 opetussuunnitelman DIGIOPE-erikoistumiskoulutukselle (30 op). Koulutuksen nimi on kokonaisuudessaan “Ammatillinen opettaja digitalisaation, oppimisympäristöjen ja työelämän kehittäjänä”. Koulutus on saanut rahoituksen opetus- ja kulttuuriministeriöltä ja se vastaa hallituksen digitalisaation kärkihankkeiden haasteeseen työn ja oppimisen digimurroksen osaamisvajeesta tarjoamalla opettajille joustavaa täydennyskoulutusta.

Erikoistumiskoulutuksen suunnittelun lähtökohtana oli edistää ammattikorkeakouluille ja ammatilliselle koulutukselle yhteistä tavoitetta kehittää joustavia yksilöllisiä oppimispolkuja ja työelämälähtöistä koulutusmallia. Erikoistumiskoulutuksessa etsittiin ratkaisuja siihen, miten digitaalisilla välineillä ja oppimisympäristöillä voidaan tukea tulevaisuuden työelämälähtöistä koulutusta, millaisia tulevaisuuden digiratkaisut ovat ja miten opettajan työ muuttuu. Toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa tämä näkyy etenkin parhaillaan toteutuvassa ammatillisen koulutuksen reformissa (Opetus- ja kulttuuriministeriö, 2018) ja vuoden 2018 uudessa laissa ammatillisesta koulutuksesta (Laki ammatillisesta koulutuksesta 2017/531). Tulevaisuuden työelämässä tarvitaan uudenlaista osaamista ja ammattitaitoa, ja opiskelijoiden osaamisen halutaan kehittyvän etenkin työssä. Ammatillisen koulutuksen järjestäjät tarjoavat opiskelijoilleen entistä enemmän henkilökohtaisia oppimispolkuja tiiviissä työelämäyhteistyössä sekä digitalisoivat toimintaprosessejaan ja oppimisympäristöjään. Aalto, Ahokas ja Kuosa (2008) arvioivat jo kymmenen vuotta sitten, että yksittäisten ammattitutkintojen sijaan tulevaisuuden osaaminen perustuu erilaisten osaamisten yhteenliittymiselle. Reformin vaikutuksesta suuri osa tutkinnoista poistuu tai yhdistyy toisiin tutkintoihin, ja tavoitteena on joustava ja modulaarinen tutkintorakenne.

Digipedagogista osaamista on tutkittu Suomessa paljon

DIGIOPE-erikoistumiskoulutuksen tausta-aineistona hyödynnettiin myös suomalaisten opettajien ja opiskelijoiden digipedagogisen osaamisen kansallisia ja kansainvälisiä selvityksiä (mm. Directorate-General for Communications Networks, Content and Technology, 2013; Taajamo, Puhakka & Välijärvi, 2015; Opetusalan Ammattijärjestö, 2016; Ruhalahti & Kentta, 2017). Ruhalahden ja Kentan (2017) tuoreessa selvityksessä tarkasteltiin ammatillisen koulutuksen opetus- ja ohjaushenkilöstön digitaalisten ohjaustaitojen ja työelämäyhteistyön kehittämishaasteita. Selvityksen mukaan ammatillisessa koulutuksessa digitalisaatiota tukeva peruslaitteisto on kyllä sekä opettajien että opiskelijoiden saatavilla, mutta opettajat tarvitsevat lisää digipedagogista osaamista hyödyntääkseen enemmän digitaalisia oppimisympäristöjä opetuksessa ja oppimisen tukena.

DIGIOPE-erikoistumiskoulutuksen suunnittelu käynnistettiin kartoittamalla ammatillisen opettajan tulevaisuuden osaamisia. Asiantuntijatyöryhmä tuotti tulevaisuusorientoituneen aineistoanalyysin sekä yhteisöllisen työskentelyn avulla useita osaamisaihioita, joita 220 ammatillisen koulutuksen asiantuntijaa, koulutuksen järjestäjää ja työelämän edustajaa arvioi, priorisoi ja kommentoi kyselytutkimuksen avulla. Tulevaisuuden osaamisten kartoittamiseksi samalle kohderyhmälle järjestettiin myös yhteisöllinen työpaja, “Digiaamiainen”, josta dokumentoitu aineisto analysoitiin.

Koulutuksen muotoilu huomioi tutkimuksen ja opiskelijoiden henkilökohtaiset kehittymistarpeet

Tulosten perusteella muotoiltiin erikoistumiskoulutuksen osaamisalueet, jotka käsittelevät tulevaisuuden työelämää ja koulutusta, oppimisprosessien ohjaamista digitaalisissa ympäristöissä ja medialukutaitoa. Koulutuksen toimintaperiaatteita olivat oppimisympäristön ja -prosessin avoimuus, henkilökohtaistaminen ja monipuolinen digitaalisten välineiden pedagoginen käyttö. Osallistujille tarjottiin koko koulutuksen ajan yksilöllistä ja ryhmäkohtaista ohjausta niin lähiopetuksessa kuin verkossa.

Ensimmäiseen toteutukseen valittiin mukaan 28 ammatillisten oppilaitosten ja ammattikorkeakoulujen opettajaa ja vuonna 2019 alkaneeseen toiseen toteutukseen 22 hakijaa. Hakijat valittiin asiantuntijakriteerien perusteella ja hakemuksia pyydettiin ensisijaisesti oppilaitoskohtaisilta digipedagogisisilta kehittäjätiimeiltä. Erikoistumiskoulutus henkilökohtaistetaan kullekin osallistujalle ja aikaisemmin tai koulutuksessa hankittu osaaminen osoitetaan osaamismerkkijärjestelmän avulla. Koulutuksessa esitellään ja kokeillaan uusia digitaalisia välineitä ja -oppimisympäristöjä, kuten laajennettua todellisuutta ja oppimisanalytiikkaa. Tutuiksi tulevat myös mediakasvatuksen lähtökohdat, digimaailman tekijänoikeudet ja EU:n tietosuojalaki.

Koulutuksessa on kaksi keskeistä oman työn kehittämisen painopistealuetta:

1) oman digitaalisuutta hyödyntävän opetuskokonaisuuden suunnittelu ja toteuttaminen ja
2) oppilaitoksen digitaalista kehittämistoimintaa tukeva kehittämistyö.

Niiden tavoitteena on kehittää kunkin henkilökohtaista digipedagogista osaamista ja oppilaitoksen tai työelämäyhteistyön digitaalista toimintakulttuuria. Koulutuksen aikana osallistujat tutkivat myös omien ammattialojensa työn murrosta, digitalisoitumista ja uusia osaamisvaatimuksia muun muassa haastattelemalla työelämän edustajia.

Tutkimus- ja kehitysyhteistyötä jatketaan Turun yliopiston kanssa

HAMK on kerännyt koulutuksesta tutkimusdataa ja aloittanut erikoistumiskoulutusten TK-yhteistyön myös Turun yliopiston kanssa. Turun yliopiston opettajankoulutuslaitos toteuttaa digipedagogista erikoistumiskoulutusohjelmaa perusopetuksen ja lukion opettajille. HAMK ja Turun yliopisto järjestivät huhtikuussa 2018 erikoistumiskoulutusten osallistujille yhteisen työpajan, jonka tavoitteena oli opettajien koulutusasteiden ja nivelvaiheiden yli ulottuva vuoropuhelu ja yhteistyö sekä yhdessä tunnistettujen kehittämishaasteiden ratkaiseminen. HAMK ja Turun yliopisto julkaisivat opettajien digikehittämisen haasteista ja ratkaisuista yhteisen tutkimusartikkelin Ammattikasvatuksen aikakauslehdessä (Veermans, Ryymin, Korhonen, Lallimo, Airola & Niinimäki, 2018).

DIGIOPE-erikoistumiskoulutus esiteltiin myös Pedaforum-päivillä elokuussa 2018 ja se kutsuttiin myös EAPRIL 2018 (The European Association for Practitioner Research on Improving Learning) -konferenssin Spotlight Symposiumiin esimerkkinä uudesta ja innovatiivisesta opettajien täydennyskoulutuksesta.

Osallistujien raportoimat kokemukset koulutuksen ensimmäisestä toteutuksesta olivat positiivisia. Moduuleista tärkeimmäksi koettiin oman oppilaitoksen digitaalisen toimintakulttuurin kehittämistyö. Sisällöllisesti tärkeäksi koettiin myös digitaalisuutta hyödyntävän oppimisprosessin suunnittelu ja oman alan työelämän digimurrokseen perehtyminen.