Kiertotalous avaa uusia mahdollisuuksia pk-yrityksille – KIITO-hankkeen työpajat ja tietoiskut inspiroivat yrittäjiä

Kiertotalous on yksi merkittävimmistä kestävän liiketoiminnan mahdollistajista, ja sen potentiaali kasvaa jatkuvasti. Kaskas Oy:n ja valtioneuvoston kanslian toteuttaman selvityksen mukaan Suomen materiaalinen jalanjälki on kuitenkin edelleen yksi Euroopan suurimmista, ja kiertotalousaste vuonna 2022 oli vain 4,4 prosenttia, kun EU:n keskiarvo oli 11,4 prosenttia (Kinnunen Mohr, 2024). Tämä osoittaa, että vaikka materiaalien kierrätys on edistynyt, todellisen kiertotalouden saavuttaminen Suomessa vaatii vielä paljon työtä.

Suurimpia haasteita kiertotaloussiirtymässä ovat rakennus- ja teollisuussektorien runsas neitseellisten raaka-aineiden käyttö sekä yhdyskuntajätteen alhainen kierrätysaste. Selvityksessä korostettiin, että puutteelliset kannustimet, asenteet ja sääntelyn heikkous hidastavat kehitystä. Raportissa esitettiin toimenpiteitä, kuten rakennustuotteiden uudelleenkäytön edistäminen ja korjaustyön kannustaminen, jotka voivat auttaa siirtymään kiertotalouteen. (Kinnunen Mohr, 2024)

KIITO – Kiertotalousliiketoiminnalla uudistuvaa liiketoimintaa -hankkeessa on vastattu pk-yritysten tiedon tarpeeseen koskien kiertotaloussiirtymää järjestämällä useita työpajoja ja tietoiskuja, joiden tavoitteena on auttaa pk-yrityksiä ottamaan askeleita kohti kiertotalouteen pohjautuvaa liiketoimintaa. Työpajoissa ja tietoiskuissa käsiteltiin aiheita arvoketjuista ja verkostoitumisesta aina rahoitusmahdollisuuksiin ja digitaalisuuden hyödyntämiseen (kuva 1). Työpajoihin osallistui kymmeniä yrityksiä Päijät- ja Kanta-Hämeen alueelta. Tietoiskut puolestaan tavoittivat satoja yrittäjiä ympäri Suomea.

Työpajat: Kiertotalousliiketoiminnan ytimessä

KIITO-hankkeen viisi työpajaa keskittyivät kiertotalouden eri osa-alueisiin. Työpajat tarjosivat osallistujille mahdollisuuden syventyä kiertotalouden konsepteihin ja käytännön toteutuksiin asiantuntijoiden ja yritysesimerkkien kautta (kuva 1).

Työpajat olivat seuraavat:

1. Arvoketjut ja verkostoituminen
   • Ensimmäisessä työpajassa puhujana toimi Venla Viskari (Ramboll Oy). Osallistujat saivat käytännön työkaluja arvoketjujen rakentamiseen ja verkostoitumiseen, mikä on keskeistä kiertotalouden liiketoimintamallien kehittämisessä. Lisäksi päivän ohjelmaan kuului tutustuminen LAB-ammattikorkeakoulun kiertotalouslaboratorion tiloihin ja palveluihin.
2. Kiertotalousliiketoiminta – Uudet mahdollisuudet lisäarvon tuottamiseen
   • Ville Availa (Double Round Oy) johdatti toisen työpajan osallistujat pohtimaan, miten kiertotalous voi tuoda uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja lisäarvoa. Työpajassa korostettiin innovaatioiden merkitystä ja rohkeaa ajattelua uusien toimintamallien kehittämisessä.
3. Kiertotalouden uudet toimijaverkostot ja arvoketjut
   • Kolmannessa työpajassa jatkettiin syvemmälle arvoketjujen ja toimijaverkostojen maailmaan, jälleen Ville Availan johdolla. Osallistujat saivat tukea verkostojen hyödyntämiseen oman liiketoimintansa kehittämisessä.
4. Digitaaliset ratkaisut kiertotaloudessa
   • Neljännessä työpajassa Ville Availa esitteli digitaalisia työkaluja, jotka voivat tukea kiertotalouden liiketoimintamalleja. Esimerkkeinä käsiteltiin muun muassa datan hyödyntämistä ja kierrätyksen tehostamista teknologian avulla.
5. Rahoitus ja yritysten kiertotalouden kehityssuunnitelmien laatiminen
   • Viidennessä työpajassa yhdistettiin teoria ja käytäntö, kun Dani Warnicki (Double Round Oy) ja Matti Nykänen (Hämeen yrityspalvelut) opastivat osallistujia kiertotalouden kehityssuunnitelmien laatimisessa (kuva 2) ja rahoituksen hakemisessa. Kehityssuunnitelman tarkoituksena oli koota yhteen yritysten aikaisemmissa työpajoissa käsiteltyjä kehitysideoita. Työpaja tarjosikin näin konkreettisia työkaluja ja neuvoja rahoitushakemusten onnistuneeseen laatimiseen.

Tietoiskut: Inspiraatiota ja asiantuntemusta

Yhdentoista osan tietoiskusarja täydensi työpajoja, ja se tarjosi kohdennettua tietoa sekä asiantuntijoiden ja yrittäjien näkemyksiä kiertotalouden eri osa-alueista. Tietoiskuissa kuultiin alan johtavia asiantuntijoita ja yritysedustajia, jotka jakoivat kokemuksiaan ja oivalluksiaan.

Keskeisiä nostoja tietoiskuista:

• Mistä motivaatio kiertotalouteen? Johan Mild (Remeo Oy) ja Miikka Kotilainen (Hiil Oy) käsittelivät kiertotalouden liiketoiminnan perusteita ja yritysten motivaation lähteitä.
• Kunnianhimoa kiertotalouteen – Skaalautuvat liiketoimintamallit: LUT-yliopiston Paavo Ritala ja Vaatepuun Soile-Maria Linnemäki esittelivät skaalautuvia liiketoimintamalleja kiertotaloudessa.
• Rahoitus ja tuet yritykselle: Kimmo Heponiemi (Motiva) jakoi käytännön vinkkejä rahoituksen ja tukien hakemiseen.
• Vastuullisuus, mitä se on? Joona Kallinen (Virnex) ja Milla Westerling (Green Planet Astronauts) antoivat näkemyksiä vastuullisuuden määritelmästä ja sen hyödyntämisestä liiketoiminnassa.
• Digitalisaation hyödyntäminen kiertotalousliiketoiminnassa: Tero Niemi (BeyondCirculation) ja Maria Jokinen (Hyötykeräys Oy) esittelivät digitaalisia ratkaisuja kiertotalouden edistämiseksi.

Kohti kiertotalouden tulevaisuutta

KIITO-hankkeen työpajat ja tietoiskut tarjosivat arvokkaita työkaluja ja verkostoitumismahdollisuuksia pk-yrityksille, jotka haluavat panostaa kiertotalouteen. Osallistujien palaute on ollut erittäin positiivista, ja monet ovat kertoneet työpajojen inspiroineen heitä konkreettisiin toimiin omassa liiketoiminnassaan.

Kaskas Oy:n selvityksen havainnot vahvistavat, että pk-yrityksillä on merkittävä rooli Suomen siirtymisessä kohti kiertotaloutta (Kinnunen Mohr, 2024). Työpajojen ja tietoiskujen kautta yritykset saivat arvokasta tietoa ja työkaluja, joiden avulla ne voivat kehittää toimintaansa kestävämmäksi ja kilpailukykyisemmäksi.

---

Tämä teksti on osa KIITO – kiertotalousosaamisella uudistuvaa liiketoimintaa -artikkelikokoelmaa. Löydät kokoelman muut artikkelit kokoelman pääsivulta.

---

KIITO – kiertotalousosaamisella uudistuvaa liiketoimintaa -hanke oli Euroopan unionin osarahoittama hanke, jolle Hämeen ELY-keskus myönsi rahoituksen. KIITO-hanketta toteuttivat Hämeen ammattikorkeakoulu, Hämeen TE-toimisto ja LAB-ammattikorkeakoulu 1.2.2023–31.1.2025. Hankkeesta voi lukea lisää sen verkkosivuilta, josta löytyvät myös hankkeen tulokset.