Maahanmuuttajien työmarkkinoille integroitumiseen liittyneet hankkeet Kanta-Hämeen alueella

Maahan muuttaneiden integroituminen työmarkkinoille puhuttaa paljon. Vaikka maahanmuuttajien työllistyminen on kasvanut 2000-luvulla (Toikka ym., 2023), heidän työllistymisensä ei ole mutkatonta ja työn löytämiseen löytyy paljon haasteita. Baumgartnerin (2023) artikkelissa, jossa tarkastellaan maahan muuttaneiden kokemuksia työllistymisestä, oli maahanmuuttajille suomen kielen taito työn löytämisvaikeuksien suurin syy. Samaisessa artikkelissa käy ilmi, että ulkomailla suoritetun tutkinnon suorittaneet kokivat nykyisen työn osaamisvaatimusten olevan matalampia lähtömaassa tehtyyn työhön verrattuna (Baumgartner, 2023).

Tämä artikkeli on tehty osana Kulkeva-hanketta. Artikkelin tarkoituksena on esittää Kanta-Hämeen alueella toteutettuja hankkeita, niiden tuloksia, tehtyjä toimia ja kohderyhmiä tulevaisuuden hankkeita suunnittelevia varten. Artikkelissa esiintyvien hankkeiden pyrkimyksenä on ollut edistää maahanmuuttajien työmarkkinoille integroitumista. Tässä artikkelissa aikaisempiin hankkeisiin tehtävän katsauksen tarkoituksena on olla apuna aiheen parissa seuraavia hankkeita tekeville. Tilastokeskuksen työllistymistilastojen mukaan Kanta-Hämeen alueella on onnistuttu maahanmuuttajien työllisyyden kasvattamisessa (Tilastokeskus, 2023). Tämän vuoksi onkin hyvä tarkastella, mitä on tehty ja mihin tulevaisuuden hankkeissa voisi kiinnittää enemmän huomiota.

Aikaisemmat hankkeet

Aikaisempien hankkeiden tuloksia voi tarkastella taulukkomuodossa taulukosta 1. Tarkasteluun on otettu mukaan hankkeita, jotka ovat käynnistyneet aikaisintaan vuonna 2014. Taulukon riveillä ovat ryhmät, jotka muodostuivat hankkeiden kohderyhmistä. Taulukon sarakkeissa ovat kategoriat, joissa kuvataan hankkeissa ilmoitetut tulokset. Kohderyhmien sekä tuloksien ryhmittelyn apuna käytettiin MS Copilot -tekoälysovellusta.

Taulukossa 1 hankkeet ovat asetettuna ilmoitettujen kohderyhmien mukaisesti. Liian kapeiden tuloksien esittämisen välttämiseksi tuloksien kohderyhmiä laajennettiin ”tuotettu palvelu- tai toimintamalli” -sarakkeessa. Jos hankkeessa tuotettiin jokin palvelu-/toimintamalli tai kehitettiin olemassa olevaa palvelu-/toimintamallia, lisättiin hankkeen kohderyhmäksi myös ”Koulutus- ja ohjausalan toimijat”, sillä myös tämä ryhmä hyötyy siitä melko suoraan.

Taulukko 1. Hankkeet maahanmuuttajien työmarkkinoille integroimiseen Kanta-Hämeen alueella. Kunkin hankkeen perään on laitettu lyhenne sen mukaan, onko hanke kirjoitushetkellä vielä käynnissä (K) vai päättynyt (P).

	Suomen kielen opetus	Uraohjaus/valmennus	Yrittäjyyteen tukeminen	Tuotettu palvelu- tai toimintamalli	Verkostojen luominen tai yritysyhteistyö
Korkeasti koulutetut maahanmuuttajat	International talents in Kanta-Häme (P)	International talents in Kanta-Häme (P)	International talents in Kanta-Häme (P)	International talents in Kanta-Häme (P)	International talents in Kanta-Häme (P)
		My integration (P)		UOMA (P)	OSUMA (P)
		OSUMA (P)		Urareitti (P)
Kotoutumiskoulutuksen alussa olevat, sen käyneet sekä nuoret maahanmuuttajat	Hyvä alku Hämeessä (P)	Monet polut työelämään (P)	Monet polut työelämään (P)	Monet polut työelämään (P)	Monet polut työelämään (P)
	OSUMA (P)	Työpolku (P)		Hyvä alku Hämeessä (P)	Työpolku (P)
		My integration (P)		OSUMA (P)	OSUMA (P)
		OSUMA (P)			Loikka (K)
		Loikka (K)
Kansainväliset opiskelijat	Kielibuusti (K)	Pitovoima (K)	Pitovoima (K)	Pajatso (P)	Pajatso (P)
	Talent Boost (K)	Kokka kohti Kanta-Hämettä (P)		Kokka kohti Kanta-Hämettä (P)	Kokka kohti Kanta-Hämettä (P)
	OSUMA (P)	My integration (P)			OSUMA (P)
		Talent Boost (K)			Talent Boost (K)
		OSUMA (P)
		Tuura (P)
Koulutus- ja ohjausalan toimijat	Kielibuusti (K)			Hyvä alku Hämeessä (P)
				Urareitti (P)
				Pitovoima (K)
				OSUMA (P)
Työnantajat tai yritykset				Pitovoima (K)	Pitovoima (K)
				Kokka kohti Kanta-Hämettä (P)	Loikka (K)
					Pajatso (P)

Korkeasti koulutetut maahanmuuttajat

Korkeasti koulutetuille maahanmuuttajille suunnatut hankkeet, kuten International talents in Kanta-Häme, UOMA ja Urareitti, keskittyivät kieli- ja työelämätaitojen vahvistamiseen, mentorointiin sekä yrittäjyysvalmennukseen. Niissä korostettiin suomen kielen osaamista, henkilökohtaista ohjausta ja mahdollisuutta suorittaa koulutuksia työn ohella (Sirén, 2020). Esimerkiksi UOMA-hanke kehitti sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille lisäkoulutusmallin, ja Urareitti tarjosi keinoja osaamisen tunnistamiseen ja kehittämiseen eri aloille (Vyborna-Turunen ym., 2021).

Kotoutumiskoulutuksen alussa olevat ja nuoret maahanmuuttajat

Hyvä Alku Hämeessä -hankkeessa kehitettiin suomen kielen opetusmateriaaleja ja osaansuomea.fi-sivusto. Monet polut työelämään -hankkeessa tuettiin maahanmuuttajia yrittäjyyden, osaamisen arvioinnin ja työmarkkinoille ohjauksen kautta.

Nuorille suunnattu OSUMA-hanke auttoi maahanmuuttajia ohjautumaan opintoihin ja kehitti työkaluja yrittäjyyteen, mutta yrittäjäpolun tukeminen osoittautui haastavaksi. Loikka-hanke keskittyi nopeaan työllistymiseen ja valmennukseen nuorille ja maahanmuuttajille. (Karinen, 2020; Hämeen ELY-keskus, 2017)

Kansainväliset opiskelijat

Kansainvälisiä opiskelijoita tukevat hankkeet, kuten Pitovoima, Talent Boost ja Kielibuusti, kehittivät palveluita työllistymisen ja integroitumisen tueksi.

Esimerkiksi Talent Boost tarjosi mentorointia, kielikahviloita ja yritysyhteistyötä, ja Pitovoima paransi rekrytointiosaamista ja osaamisen tunnistamista. Kokka kohti Kanta-Hämettä -hanke tuotti käytännön työkaluja, kuten pelin suomalaisista työelämätaidoista ja työpaikkaohjaajan verkkokoulutuksen (Haukka, 2023).

Koulutusalan toimijat ja yritykset

Hankkeet tarjosivat koulutusalan toimijoille materiaaleja ja toimintamalleja esimerkiksi kieli- ja kulttuuriosaamisen vahvistamiseen. Yrityksille suunnattiin mentorointiohjelmia, oppimisprojekteja ja rekrytointiosaamisen koulutusta.

OSUMA-hankkeessa pyrittiin yhdistämään yritysten tarpeet ja maahanmuuttajien osaaminen, mutta sen toteutus jäi haasteelliseksi. Pajatso-hanke edisti opiskelijoiden ja yritysten yhteistyötä mentoroinnin ja verkostoitumistapahtumien kautta. (Hämeen ELY-keskus, 2017)

Yhteenvetoa

Hankkeissa on toteutettu laaja-alaisesti toimia kansainvälisten opiskelijoiden ja maahanmuuttajien työllistymiseen. Niissä on kehitetty palvelupolkuja ja toimintamalleja. Yrityksille ja opiskelijoiden välisiä kohtaamisia on luotu useassa hankkeessa, ja työnhakijat ovat saaneet apua työnhakuun sekä suomen kielen taidon kohentamiseen. Kohderyhmittäin tarkasteltuna maahanmuuttajat ovat saaneet aiemmasta koulutustaustastaan riippumatta tukea omalle urapolulleen.

Näyttää myös siltä, että suoraan koulutusalan toimijoille hankkeita ei ole toteutettu. On tärkeää muistaa, että usein tämän kaltaisten hankkeiden tulokset tarjoavat itsessään jo ohjaus- ja koulutusalalle tarpeellista tietoa, joka on tulos sekin. Tämä ei kuitenkaan ole este sille, että hankkeissa voitaisiin keskittyä pelkästään ohjaus- ja koulutusalan organisaatioiden toimintatapojen kehittämiseen.

Taulukossa 1 on typistetty hankkeiden tuloksia kategorioihin, mikä saattaa osaltaan piilottaa hankkeissa esiintyneitä tuloksia. Esimerkiksi osaamisen tunnistamisen kategoriaa ei taulukossa ole, jota muun muassa Urareitti- ja OSUMA-hankkeissa toteutettiin. Yrittäjyyteen tukeminen on jäänyt monesta hankkeesta vähälle huomiolle. Tosin OSUMA-hankkeessa tehty havainto oli, että yrittäjäpolkua oli vaikea toteuttaa yhden hankkeen tai kurssin raameissa.

Kurssi- tai oppimateriaalia tuotettiin hankkeissa myös melko paljon. Opetusmateriaalin tuotanto ei kohdistunut pelkästään suomen kielen opetuksen tueksi, vaan sitä on tuotettu myös muun muassa työnantajille kulttuuritietoisuuden lisäämiseksi.

Tulevaisuutta ajatellen on hyvä pohtia, mitä uutta Kanta-Hämeessä olisi hyvä toteuttaa. Voisiko Kanta-Hämeessä vahvistaa mentoritoimintaa, pyrkiä lisäämään harjoittelumahdollisuuksia tai kehittää keinoja, joilla voitaisiin hankkeissa tukea maahanmuuttajia yrittäjyyspolulle? Tärkeää tulevaisuuden hankkeissa on myös kattava tehtyjen toimien ja tulosten dokumentointi. Luotettavalla ja tarkalla raportoinnilla ja dokumentaatiolla saamme myös tulevaisuuden hankkeista parempia ja laadukkaampia.

---

Kulkeva-hanke on maakunnallinen maahanmuuttoon liittyvä koordinaatiohanke, joka kohdistuu Kanta-Hämeen maakunnan alueelle. Tavoitteenamme on edistää työperäistä maahanmuuttoa ja kansainvälisten osaajien integroitumista Kanta-Hämeeseen. Toteuttajina toimii yhteistyössä Koulutuskuntayhtymä Tavastia, Hämeen ammatti-instituutti ja Hämeen ammattikorkeakoulu, joissa opiskelee parhaillaan satoja kansainvälisiä opiskelijoita. Hankeen rahoitus on Hämeen liiton myöntämästä AKKE-​rahoituksesta.