Marina Weck & Heidi Kerkola
YK:n tavoitteen mukaan maailman tulisi saavuttaa vuonna 2015 asetetut 17 kestävän kehityksen päätavoitetta ja niihin liittyvät 169 alatavoitetta vuoteen 2030 mennessä (United Nations, 2015). Kiertotalous nähdään välttämättömänä edellytyksenä ja myös keskeisenä keinona kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa. Siirtyminen kiertotalouteen vaatii osaamisen kehittämistä. Tätä muutosta tukevat erityisesti digitalisaatio, uudet teknologiat ja datan hyödyntäminen, jotka tarjoavat monia keinoja resursseja ja luontoa säästävään toimintaan (Valtioneuvosto, 2022). Kiertotalous on yksi merkittävimmistä edistysaskeleista kohti kestävää kehitystä, ja kiertotalouden liiketoimintamallit ja niiden käyttöönotto yrityksissä ovat avainasemassa.
Siirtyminen kiertotalouteen edellyttää, että pienet ja keskisuuret yritykset (pk-yritykset) ottavat käyttöön uusia kiertotalouden mukaisia liiketoimintamalleja, koska näillä yrityksillä on keskeinen rooli kestävässä kehityksessä ja globaalissa talouskasvussa. Viimeisen vuosikymmenen aikana kirjallisuudessa on hyvin laajasti käsitelty kiertotaloutta ja sen edellyttämiä uusia liiketoimintamalleja. Tästä huolimatta pk-yritysten siirtyminen kiertotalouteen uusien liiketoimintojen käyttöönoton kautta on saanut vähän huomiota. Pk-yrityksiltä puuttuvat erityisesti viitekehykset, mallit ja käytännön työkalut, jotta ne voisivat siirtyä kiertotalouden mukaiseen liiketoimintaan.
Hämeen ammattikorkeakoulun (HAMK), LAB-ammattikorkeakoulun (LAB) ja Hämeen TE-toimiston yhteisessä ”KIITO – kiertotalousosaamisella uudistuvaa liiketoimintaa” -hankkeessa tuetaan tehokkaasti Kanta- ja Päijät-Hämeen alueiden yrityksiä kehittämään kiertotalouden mukaista liiketoimintaa. Hankkeen yhtenä tavoitteena on edistää kiertotalouden liiketoimintamallien hyödyntämistä eri toimialojen yrityksissä sekä niiden edellyttämän digitaalisen osaamisen kasvattamista. KIITO-hankkeessa on kehitetty itsearviointityökalu nykytilakartoitusta varten tukemaan yritysten kiertotalousliiketoiminnan käynnistämistä ja kehittämistä. Tämän itsearviointityökalun avulla yritys voi arvioida nykytilaansa ja valmiuksiaan toteuttaa kiertotalousliiketoimintaa sekä samalla tunnistaa haasteellisia tekijöitä ja mahdollisia esteitä sen toteutumiselle. Työkalu koostuu viidestä eri osiosta, ja kuvassa 1 on esitetty sen viitekehys. Tämä rakennejako perustuu yrityksille suunnattuun käsikirjaan “Kestävää kasvua kiertotalouden liiketoimintamalleista” (Sitra & Deloitte, 2022).
Ensimmäisessä osiossa yritys arvioi materiaalivalintojaan ja kykyään käyttää niitä kestävästi. Yritys pohtii, kuinka materiaalien käyttöä voitaisiin vähentää, kierrättää ja käyttää uudelleen Toisessa osiossa yritys arvioi, millainen käyttöaste valmistuskapasiteetilla on ja miten koneiden ja laitteiden suorituskykyä ja resursseja voidaan hyödyntää tehokkaasti. Kolmannen osion fokuksena on koneiden ja laitteiden elinkaaren pidentäminen. Osiossa yritys arvioi hankintojen kestävyyttä ja käyttöä sekä kunnossapitoa, kierrätystä ja uudelleen käyttöä. Neljännessä osiossa yritys paneutuu tuotteiden ja materiaalien arvon säilyttämiseen ja lisäämiseen sekä arvo- ja toimitusketjujen kehittämiseen. Työkalun viides ja viimeinen osio käsittelee asiakassuhteiden hyödyntämistä tuoton kasvattamisen asiakaslähtöisyydellä riskien hallinnan näkökulmasta.
Tulevaisuuden kiertotalouden potentiaalin ja kyvykkyyksien tunnistaminen
Hankkeen alkukartoituksessa selvitettiin hankkeeseen osallistuvien yritysten (yht. 35) haasteita ja motivaatiota kehittää kiertotalouden mukaista liiketoimintaa. Ensimmäinen askel yritysten kiertotalouden kehityspolussa on nykytilakartoitus. Seuraavassa vaiheessa syvennettiin ymmärrystä kiertotalouden liiketoimintamallien kehittämismahdollisuuksista toteuttamalla nykytilakartoitus kaikille halukkaille yrityksille asiantuntijoiden ja opiskelijoiden yhteistyönä.
Hankkeessa haastateltiin 19:ta kanta- ja päijäthämäläisten yritysten edustajaa käyttäen kehitettyä itsearviointityökalua, jonka tarkoituksena oli auttaa heitä ymmärtämään nykytilanteensa sekä tarvittavia toimenpiteitä ja kyvykkyyksiä, jotka ovat olennaisia kiertotalouden mukaiselle liiketoiminnalle. Haastattelujen tuloksena yritysten edustajat saivat selkeän käsityksen siitä, että kokonaisvaltaiseen kiertotalousliiketoimintaan siirtyminen edellyttää pitkäjänteistä ja systemaattista kehitystyötä, jossa huomioidaan koko arvoketju, mukaan lukien toimittajaverkosto. Hankkeen nykytilakartoituksen ansiosta monille yrityksille on selkiytynyt, mitä toimenpiteitä kiertotalousliiketoiminta edellyttää. Kartoitukset ovat herättäneet myös hyvin positiivisia ajatuksia, kuten: ”Me teemmekin jo jotain oikein kiertotalouden edistämiseksi!”
Nykytilakartoituksen haastattelujen myötä itsearviointityökalun ensimmäistä versiota on myös testattu, arvioitu ja jalostettu niin, että pk-yritys voi jatkossa helpommin ja itsenäisesti arvioida kiertotalouden potentiaaliaan ja kyvykkyyksiään liiketoimintansa kehittämisessä kiertotalouden mukaiseksi. Visuaalisena tuloksena yritys saa säteittäisen kaavion niistä keskeisistä toiminnoistaan, jotka ovat kiertotalouden mukaisia. Kaavion arvoakselit näyttävät, millä osa-alueilla yritys voi parantaa toimintaansa kiertotalouden tavoitteiden saavuttamiseksi. Tärkeimpiin kokemuksiin toteutuneista nykytilakartoituksista yrityksissä kuuluvat muun muassa oivallukset siitä, että kiertotalous koskee kaikkia yrityksen liiketoiminnan osa-alueita ja käytännössä jokaisen työntekijän päivittäistä toimintaa ja tehtäviä.
Tukea yrityksille kiertotalouden mukaisen toiminnan kehittämiseen
Itsearviointityökalua nykytilakartoitusta varten kehitetään hankkeen aikana saavutettavammaksi, jolloin yrityksien on helppo hyödyntää työkalua itsenäisesti. Lisäksi KIITO-hankkeessa syntyy muitakin arviointityökaluja ja materiaaleja, jotka kootaan yhteiseksi ”Kiertotalousosaamisella uudistuvaa liiketoimintaa” -oppimismateriaaliksi MOOC-verkkokurssia varten. Tällä tavoin hankkeessa tuotetut materiaalit tulevat olemaan saavutettavia avoimesti ja maksuttomasti. KIITO – kiertotalousosaamisella uudistuvaa liiketoimintaa -hanke on Euroopan unionin osarahoittama hanke. Hankkeen verkkosivuille pääset tästä linkistä.
Kirjoittajat
Marina Weck, tutkijayliopettaja, HAMK Smart -tutkimusyksikkö, KIITO-hankkeen projektipäällikkö
Heidi Kerkola, kehittämisasiantuntija, HAMK Smart -tutkimusyksikkö, KIITO-hankkeen koordinaattori
Lähteet
Sitra & Deloitte. (2022). Kestävää kasvua kiertotalouden liiketoimintamalleista. Sitra, Helsinki. https://media.sitra.fi/app/uploads/2022/02/kestavaa-kasvua-kiertotalouden-liiketoimintamalleista-2-1.pdf
Valtioneuvosto. (2022). Valtioneuvoston selonteko: Digitaalinen kompassi. Valtioneuvoston julkaisuja 2022:65. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-906-9
United Nations. (2015). Transforming our world: The 2030 agenda for sustainable development. Resolution adopted by the General Assembly on 25 September 2015, 70/1, General Assembly [Yhdistyneet kansakunnat, YK, 2015, Yleiskokouksen päätöslauselma 25. syyskuuta 2015] https://documents.un.org/doc/undoc/gen/n15/291/89/pdf/n1529189.pdf?token=Nlc5b1Lz9t1OVa7i8H&fe=true