Vertaispalaute oppimisprosessissa vahvistaa työelämätaitoja

Tulevaisuuden työelämätaitoja tutkittaessa vuosituhannen alusta tähän päivään on todettu, että kommunikointitaitojen merkitys kasvaa (Levy & Murnane, 2004; Saveedra & Opfer, 2012; Brasse ym., 2023).  Näitä tärkeitä työelämätaitoja voidaan jo opintojen aikana kehittää aktivoimalla opiskelijoita vertaispalautteen antamiseen ja saamiseen, joissa tärkeässä roolissa ovat juuri vuorovaikutus ja kommunikointi.

Hämeen ammattikorkeakoulussa (HAMK) opiskelija antaa ja saa vertaispalautetta erilaisissa opiskelutilanteissa. Esimerkiksi opinnäytetyöprosessiin sisältyy väliseminaarivaiheessa opponointi, jossa samassa vaiheessa oleva toinen opiskelija antaa vertaispalautetta opinnäytetyön sen hetkisestä tilanteesta (HAMK, 2024a). Ydinosaamisen ja profiloivien opintojen moduulikokonaisuuksissa on vertaispalautteisiin monipuolisia vaihtoehtoja. Tähän tarjoutuu tilaisuuksia kampuksella tapahtuvissa lähitapaamisissa, ja sitä voidaan toteuttaa osana verkko-opiskelua Zoom-kohtaamisissa tai oppimisympäristöön rakennettuina valmiina tehtävätyyppeinä. Eri opiskelumuodot, toteutustavat sekä ryhmäkoot vaikuttavat siihen, mikä on soveltuvin ja resurssien näkökulmasta sopivin vaihtoehto.

Vertaispalaute edistää oppimista

Vertaispalautteen käsite tarkoittaa, että samanarvoiset oppijat antavat toisilleen palautetta tehtävästä. Palautteen antajalle tämä on oppimistilanne siitä, miten rakentavaa palautetta annetaan ja siitä kommunikoidaan. Tavoitteena on edistää vertaispalautteen saajan oppimisen kasvua. Palautteen saaja vastaavasti arvioi, mitkä näkökohdat palautteesta hän huomioi työskentelyssään. Vertaiselta saatu palaute voi avata uusia näkökulmia, jotka parhaimmillaan johtavat osaamisen kasvuun (Topping, 2021).

HAMKissa kerätään opiskelijapalautetta jokaisen moduulin tai opintojakson päättymisen jälkeen (HAMK, 2024b). Yhtenä palautteen kohteena on se, antoiko opiskelija vertaispalautetta opintojakson aikana. Liiketalouden koulutuksessa havaittiin, että vaikka muuten palautteessa oli paljon positiivista, monet opiskelijat kokivat jääneensä ilman mahdollisuutta antaa vertaispalautetta. Samalla tuli ilmi, että kaikille opiskelijoille vertaispalautteen käsite ei välttämättä ollut kovin selkeä. Vertaispalautetta oli kyllä annettu useilla opintojaksoilla, mutta opettajat eivät olleet kuvanneet sitä juuri näillä opintopalautteessa käytetyillä termeillä. Tämän seurauksena opettajatiimit kehittivät lisää erilaisia työkaluja vertaispalautteen antamiseen. Myös ennakko-ohjausta vertaispalautetilanteisiin lisättiin. Palautetilaisuuksien jälkeen keskusteltiin opiskelijoiden kanssa vertaispalautteen antamisen ja vastaanottamisen kokemuksista.

Opettaja ohjaa ja fasilitoi vertaispalautetilannetta

Opettajilla on tärkeä rooli vertaispalautetaitojen kehittämisessä siinä, miten palautetta annetaan rakentavasti ja miten sitä voi hyödyntää. Yhteisissä tapaamisissa kerrottu ennakko-ohjeistus auttaa opiskelijoita valmistautumaan palautetilanteeseen paremmin. Vertaispalautetaitojen ohjaaminen on tärkeää myös siksi, että opiskelijat ymmärtävät paremmin niiden merkityksen geneeristen työelämätaitojen kehittymisessä. Palautetilaisuuteen valmistautuminen tekee mahdolliseksi sen, että opiskelija oppiikin enemmän vertaispalautteen antamisesta, kuin sen saamisesta. Pienryhmissä toteutettujen vertaispalautetapaamisten jälkeen käydyt yhteiset keskustelut ovat myös olleet antoisia ja rakentavia. Kaikki edellä kuvatut toimet konkretisoivat opiskelijalle vertaispalautteen roolia ja merkitystä niin opintojaksossa opiskeltavien asioiden, opiskelijan oman oppimisen kuin työelämätaitojenkin näkökulmasta.

Laurea-ammattikorkeakoulussa on keväällä 2023 tutkittu ja kehitetty opiskelijoiden osaamista vertaispalautteen ja -arvioinnin avulla. Tutkimuksesta selviää, että opiskelijoiden osaamista aiheesta kannattaa edistää, mutta myös se, että opettajien vertaispalautekäytänteet kaipaavat lisäosaamista ja koulutusta. (Marstio & Tiirikainen 2023) Kielibuusti-hankkeen verkkosivuilta (Kielibuusti, 2023) löytyy kattavasti ohjeita ja esimerkkejä siihen, miten opiskelijoita voidaan ohjata ja arvioida vertaispalautteen antamisessa.

Käytännön kokeiluja ja esimerkkejä

HAMKin liiketalouden koulutuksen opintojaksoilla on kehitetty erilaisia vertaispalautemalleja ja työkortteja. Digitaalisen markkinoinnin opintojaksolla opiskelijat toteuttivat pienryhmissä HAMKin sosiaalisen median kanaville sisältömarkkinointivideoita. Opintojakson päättyessä videot esiteltiin muille pienryhmille ja vertaisopiskelijat antoivat niistä palautetta opettajan kehittämän sateenvarjomallin avulla (kuva 1). Sateenvarjo sisältää seitsemän sakaraa, jotka vastaavat arvioitavia osa-alueita. Osa-alueet ovat: 1) Videon aloitus herätti mielenkiinnon, 2) Video oli hyvin suunniteltu ja siinä oli selkeä viestikärki, 3) Videota oli helppo seurata, 4) Projektissa tehdyt valinnat oli perusteltu loogisesti, 5) Kokonaisuus oli yhtenäinen ja video sopi HAMKin brändiin, 6) Video täytti tehtävänannossa esitetyt toiveet/tavoitteet ja 7) Video oli teknisesti onnistuneesti toteutettu. Jokaisessa sakarassa on mittaristo, joihin rasteja voi laittaa. Mittaristo alkaa kuvion keskustasta ja etenee ulommas. Mitä lähempänä keskustaa mittariston kohta on, sitä huonompi arvosana ja mitä ulompana, niin sitä parempi. Jokainen osa-alue arvostellaan merkitsemällä rastilla soveltuva kohta. Lopulta rastit yhdistetään viivalla: mitä suurempi varjo, sitä onnistuneempi esitys vertaispalautteen antajan näkökulmasta (kuva 2). Työskentelyn jälkeen vertaispalautteista keskusteltiin vielä pienryhmissä. Tällainen ennalta jäsennelty vertaispalautemalli on koettu toimivaksi erityisesti ydinosaamisen opinnoissa, joissa opiskelijat ovat vasta opintojensa alkuvaiheessa.

Profiloivissa opinnoissa hyödynnetään monipuolisemmin erilaisia vertaispalautevaihtoehtoja, sillä opiskelijoilla on jo enemmän kokemusta palautteen saamisesta ja antamisesta. Esimerkiksi cSchool-projekti: Tapahtumatuotanto -opintojaksolla pienryhmissä tehdyn projektityöskentelyn vertaispalaute toteutettiin keskustelutilanteina, joissa oli mukana kaksi vertaispalautetta antavaa ryhmää sekä ohjaava opettaja. Tässä keskustelevassa mallissa opiskelijoiden kanssa käsiteltiin ensin yhteisesti vertaispalautteen roolia ja merkitystä, jonka jälkeen he saivat ohjeet sen toteuttamiseen:

• Kuuntele tiimin esitystä aktiivisesti.
• Valmistaudu tekemään huomioita ja merkintöjä esityksestä. Ota muistiinpanovälineet valmiiksi esille.
• Voit hyödyntää mm. seuraavia tarkentavia kysymyksiä antaessasi palautetta:
  • Mitä ajattelitte tästä asiasta? Miten olette kokeneet tämän asian? Kuvailkaa vielä tarkemmin… Selitättekö vielä lisää… Arvioitteko, että…
• Antaessanne kokonaispalautetta esityksestä voitte hyödyntää mm. seuraavia aloituksia:
  • Käsittelitte riittävästi… Olisitte voineet käsitellä lisää… Onnistuitte erityisen hyvin… Parasta projektissa/esityksessä oli…

Vertaispalautekeskustelut olivat tässä toteutuksessa hyvin opiskelijaohjautuvia, ja opettaja oli enemmänkin tilaisuuden fasilitoija. Vertaispalautteiden antamisen jälkeen opettaja kävi opiskelijoiden kanssa keskustelun tilaisuuden onnistumisesta. Siinä havaittiin myös opiskelijoiden taustan vaikutukset palauteosaamiseen. Osalla opiskelijoista on jo pitkä kokemus työelämästä, jolloin vertaispalaute on heille arkipäivää. Toiset taas kokevat erityisesti suullisen keskustelutilanteessa annettavan vertaispalautteen antamisen jännittävänä. Erilaisista taustoista huolimatta vertaispalautteiden reflektiokeskusteluissa todettiin, että tilaisuudet olivat innostavia ja oma osaaminen lisääntyi niiden seurauksena.

Edellä kuvatut kehittämistoimenpiteet ovat tuottaneet tulosta myös numeerisesti opiskelijapalautekyselyssä. Viime lukuvuoden cSchool-projekti: Tapahtumatuotanto -opintojakson palautteissa “annoin vertaispalautetta muille opiskelijoille” -kohdan keskiarvo oli 4,7/5 (keskihajonta 0,5 ja N = 32).