Nykytila-analyysityökalu luo pohjaa yritysten kehittämissuunnitelmiin

Nopea teknologian kehittyminen ja muuttuvat markkinatilanteet luovat yrityksille jatkuvia haasteita. Lineaarinen, ympäristöä merkittävästi kuluttava tuotantojärjestelmä ei ainoastaan aiheuta ympäristöhaittoja, vaan tuo myös taloudellisia riskejä, mikä pakottaa yritykset omaksumaan kestävämpiä kiertotalouden periaatteisiin perustuvia lähestymistapoja (Bocken ym., 2016; Merli ym., 2018). Yrityksien onkin arvioitava uudelleen toimintatapojansa ja vietävä uutta kestävämpää ajattelumallia strategiaansa selviytyäkseen kestävämpään suuntaan siirtyvässä markkinatilanteessa. Tässä yhteydessä kiertotalous nousee merkittäväksi viitekehykseksi, joka keskittyy vastaamaan globaaleihin haasteisiin ja tarjoamaan ympäristöllisiä, sosiaalisia ja taloudellisia etuja sekä ratkaisuja yrityksien liiketoiminnan kehittämisessä kestävämpään suuntaan (Ellen McArthur Foundation, 2015).

Erityisesti pk-yrityksillä, joiden osuus on yli 90 prosenttia yrityksistä ja yli 50 prosenttia maailman työllisyydestä (World Bank, n.d.), on merkittävä rooli tässä muutoksessa. Pk-yritykset kuitenkin tarvitsevat tässä muutoksessa osaamista ja tukea. Erityisesti on pulaa malleista ja työkaluista, joilla arvioidaan pk-yritysten valmiutta siirtyä kiertotalouteen (esim. Vinante ym., 2021), sekä kiertotaloudenmukaisten mallien käyttöönoton tukemisessa.

 KIITO – Kiertotalousosaamisella uudistuvaa liiketoimintaa -hanke oli Hämeen ammattikorkeakoulun, LAB-ammattikorkeakoulun ja Hämeen TE-toimiston yhteistyössä toteuttama sekä Hämeen ELY-keskuksen rahoittama kehittämishanke, joka toteutettiin ajalla 1.2.2023–31.1.2025. KIITO-hankkeen tavoitteena oli edistää Hämeen pk-yritysten siirtymistä kohti kiertotaloutta. Hankkeessa kehitetyn nykytila-analyysityökalun avulla yritykset voivat arvioida organisaationsa kiertotalousliiketoiminnan potentiaalin nykytilaa, tunnistaa kehittämiskohteet ja määrittää askeleet kohti kiertotalouden mukaista liiketoimintaa.

Itsearviointityökalun tavoitteena on tehdä kiertotalouden periaatteista konkreettisia ja helposti ymmärrettäviä myös niille yrityksille, jotka vasta harkitsevat kiertotalouden integroimista toimintaansa. Se tarjoaa kattavan kokonaiskuvan yrityksen nykytilasta keskittyen seuraavaan viiteen osioon: (1) materiaalien kestävä käyttö: materiaalien valinta ja vähentäminen sekä materiaalien uudelleenkäyttö ja kierrätys, (2) kapasiteetin ja resurssien tehokas hyödyntäminen: suunnittelu ja suorituskyky sekä tuotteiden ja resurssien käyttöaste, (3) koneiden ja laitteiden elinkaaren pidentäminen: kestävä hankinta ja tuotekehitys sekä käyttö, kunnossapito ja kierrätys, (4) tuotteiden ja materiaalien arvon maksimointi: arvon säilyttäminen ja arvoketjun kehittäminen ja (5) asiakassuhteiden hyödyntäminen: tuoton kasvattaminen ja riskien hallinta. Kuvassa 1 on esitetty nykytilakartoituksen viitekehys kiertotalouden potentiaalista ja kyvykkyydestä.

Itsearviointityökalun jokainen osio sisältää kysymyksiä, joihin vastaamalla yritys saa työkalusta yhteenvedon visuaalisen tutka- tai hämähäkkikaavion muodossa (kuva 2). Tämä kaavio havainnollistaa yrityksen kiertotalouden potentiaalia sekä sen valmiuksia kiertotalousliiketoiminnassa. Nykytilakartoituksen yhteenveto tuo selkeästi esille ne osa-alueet, joissa pk-yrityksillä on kehittämispotentiaalia kiertotalouden periaatteen mukaisissa liiketoimintaratkaisuissa. Yhteenvedossa tulokset asettautuvat kyvykkyystasojen asteikolle 1–5. Kyvykkyystaso 1 kuvastaa perustason toimintoa, taso 2 hallittua toimintoa, taso 3 vakiintunutta toimintoa, taso 4 ohjattua toimintoa ja taso 5 uudistuvaa toimintoa.

KIITO-hankkeeseen osallistuneille pk-yrityksille toteutettiin asiantuntijoiden ja opiskelijoiden yhteistyössä nykytilakartoitukset. Nykytilakartoitukset ovat tuoneet esiin yritysten kiertotalouden potentiaalin ja valmiudet siirtyä kiertotalouden mukaiseen liiketoimintaan, mutta samalla kartoituksissa on noussut esille myös haasteita. Esimerkiksi joissakin yrityksissä materiaalien käytön optimoinnissa ja kestävämmillä vaihtoehdoilla korvaamisessa ilmenevät vaikeudet. Lisäksi materiaalien uudelleenkäyttö ja kierrätys koettiin haastaviksi, sillä ne eivät aina ole yrityksen nykyisen toiminnan kannalta keskeisessä roolissa.

Tehokas kapasiteetin hyödyntäminen ja tuotantoprosessien optimointi edellyttävät erityisesti monilta tuotanto- ja käsityöläisyrityksiltä kehittämistyötä. Lisäksi yritysten laitekannan käyttöiän pidentäminen vaatii monilta yrityksiltä konkreettisia toimenpiteitä, kuten hankintojen tarkempaa suunnittelua ja säännöllistä huoltoa. Asiakassuhteiden hyödyntämisessä suurimmalla osalla yrityksistä on edelleen merkittävästi parantamisen varaa, mikä tarjoaa mahdollisuuden kehittää asiakaskokemusta ja luoda pitkäkestoisia kumppanuuksia.

Pk-yritykset kohtaavat haasteita vastuullisuustoimiensa viestimisessä asiakkaille ja pitkäaikaisten asiakassuhteiden rakentamisessa. Vaikka monet yritykset keräävät asiakaspalautetta parantaakseen tuotteitaan ja palveluitaan, ovat useat niistä vasta alkaneet systemaattisesti kehittää palveluitaan lisätäkseen liiketoiminnan tuottoja. Tämä osoittaa tarpeen vahvistaa sekä viestintästrategioita että asiakaskeskeistä palvelujen kehittämistä.

Taulukko 1. Kehittämissuunnitelman osiot.

Kehittämissuunnitelman osiot
1	Taustat ja tavoitteet
2	Asiakassegmentit, kohderyhmät ja markkina-alueet
3	Keskeiset kumppanit ja verkostot
4	Organisoituminen hankkeen tavoitteiden saavuttamiseksi
5	Hankkeen toteuttamisaikataulu
6	Resurssit ja budjetointi
7	Rahoitussuunnitelma
8	Riskienhallinta
9	Hankkeen johtaminen

Nykytilakartoitusten tuloksista selvisi monenlaisia haasteita ja kehittämistarpeita, jotka yritykset ovat priorisoineet ja ottaneet konkreettisia askeleita kohti ratkaisujen toteuttamista siirtyäkseen kiertotalouden mukaiseen liiketoimintaan. Yritykset ovat laatineet kehittämissuunnitelmat, jotka tarjoavat apuvälineen pilotoida kiertotalousratkaisuja tunnistettuihin kehittämistarpeisiin. Suunnitelmien pohjana on käytetty hankkeessa kehitettyä mallia, joka koostuu yhdeksästä pääosasta (taulukko 1). Mallissa yritys kuvaa kehittämishankkeen taustat ja tavoitteet, asiakassegmentit, keskeiset kumppanit, organisoitumisen kehittämishankkeen tavoitteiden saavuttamiseksi, aikataulun, resurssit, rahoitussuunnitelman, riskit ja niiden hallinnan sekä kehittämishankkeen johtamisen.  Jokainen osio sisältää kysymyksiä, jotka auttavat yrityksiä suunnittelemaan konkreettisia kehittämistoimenpiteitä.

Kiertotalousratkaisujen pilotoinnit tarjoavat mahdollisuuden testata ja kehittää innovatiivisia liiketoimintamalleja, jotka muun muassa edistävät resurssien tehokasta käyttöä, materiaalivirtojen optimointia, prosessien parantamista ja ympäristövaikutusten vähentämistä. Kiertotalouspilotoinnit eivät ainoastaan tue kestävää kehitystä, vaan auttavat myös varmistamaan yritysten kilpailukyvyn ja pitkäjänteisen toiminnan markkinoilla.

---

Tämä teksti on osa KIITO – kiertotalousosaamisella uudistuvaa liiketoimintaa -artikkelikokoelmaa. Löydät kokoelman muut artikkelit kokoelman pääsivulta.

---

KIITO – kiertotalousosaamisella uudistuvaa liiketoimintaa -hanke oli Euroopan unionin osarahoittama hanke, jolle Hämeen ELY-keskus myönsi rahoituksen. KIITO-hanketta toteuttivat Hämeen ammattikorkeakoulu, Hämeen TE-toimisto ja LAB-ammattikorkeakoulu 1.2.2023–31.1.2025. Hankkeesta voi lukea lisää sen verkkosivuilta, josta löytyvät myös hankkeen tulokset.