Viisi kysymystä siitä, mitä olemme oppineet systeemiälykkyydestä

Systeemiälykkyys kuvastaa ihmisen muodostamien systeemien onnistumista. Systeemin älykkyys on mitattavissa ja se on yhteydessä esimerkiksi työhyvinvointiin ja suoriutumiseen. Systeemiälykkyyttä voidaan hyödyntää tuotekehityksessä. 

Systeemiälykkyys on systeemin älykästä käyttäytymistä. Professori Esa Saarisen ja professori Raimo P. Hämäläisen (2007) kehittämä systeemiälykkyys kuvaa kokonaisuuksissa onnistumista, johon vaikuttavat systeemin toimijat ja heidän välisensä vuorovaikutus. Systeemejä voivat olla esimerkiksi perhe, tiimi, joukkue, organisaatio tai vaikkapa monen eri toimijan muodostama innovaatioekosysteemi. Systeemiälykkyys muodostuu kahdeksasta tekijästä, jotka kuvastavat systeemin havaitsemista, asennetta, ajattelua ja toimintaa:

• systeeminen havaintokyky
• sanaton yhteys
• asenne
• innostuva mieli
• ajattelevaisuus
• viisas toiminta
• rakentavuus
• aikaansaavuus.

Miten saada selville systeemin älykkyys?

Systeemiälyn mittaaminen on sen älykkään käyttäytymisen tiedostamista laaja-alaisesti. Organisaation systeemiälykkyyttä voidaan mitata OSI-kyselyllä, joka keskittyy kahdeksaan systeemiälykkyyden tekijään (Törmänen ym., 2021). 

Hämeen ammattikorkeakoulussa (HAMK) olemme selvittäneet systeemiälykkyyttä asiantuntijaorganisaatiossa IT-alalla sekä terveydenhuolto- ja koulutusorganisaatioissa. Koska systeemiälykkyys on tilannesidonnaista, on hyvä ymmärtää tarkemmin sen tekijöiden taustalla olevia kokemuksellisia piirteitä. Esimerkiksi IT-alan asiantuntijaorganisaatiossa vahvuus oli sanaton yhteys, jota selittivät inhimillisyyden ja erilaisuuden kunnioittaminen, positiivinen ja voimaannuttava ilmapiiri, avoimuus, yhdessä oppiminen, virheiden hyväksyntä ja kokonaisuuden tunnistaminen (Kautiala ym., 2024). Rakentavuus puolestaan nousi keskeiseksi kehityskohteeksi, jonka taustalla olivat inhimillisyys, henkilökohtainen kehittyminen, pitkän aikavälin tavoitteet ja valinnat.

Missä systeemiälykäs käyttäytyminen näkyy?

Systeemiälykkyys on yhteydessä moniin käyttäytymistä tai toiminnan laatua kuvaaviin tekijöihin. Systeemiälykkyys on yhteydessä havaittuun suoriutumiseen. Korkeasti menestyvissä tiimeissä systeemiälykkyys on korkeampaa kuin heikommin menestyvissä tiimeissä.

Systeemiälykkyys on myös yhteydessä parempaan työhyvinvointiin. Korkea systeemiälykkyys on yhteydessä parempaan työn imuun ja alempaan havaittuun stressiin (Jumisko-Pyykkö ym., 2022). Organisaatio, jossa systeemiälykkyys on korkeaa, oppii myös paremmin (Törmänen ym., 2021)

Miten systeemiälykkyyteen voi vaikuttaa?

Ei ole yhtä ainoaa tapaa vaikuttaa systeemiälykkyyteen. HAMKissa olemme tutkineet, kuinka systeemiälykkyyteen voi vaikuttaa teknologiavälitteisen tsemppaavan tiimikosketuksen avulla (Jumisko-Pyykkö ym., 2024).

Kehittämämme Spiritus Ludi on e-urheilijoille suunniteltu älyhiha. Kun pelaaja koskettaa hihaa, se lähettää lyhyen kannustavan värinän kaikkien joukkuelaisten hihoihin. E-urheilujoukkueet käyttivät hihaa yhden pelin aikana. Systeemiälykkyyttä mitattiin ennen ja jälkeen pelaamisen. Älyhihan käyttö pelitilanteessa vahvisti joukkueen kokonaisuuksien havainnointia, rakentavuutta sekä ajattelevaisuutta (Jumisko-Pyykkö ym., 2025). Näinkin pieni muutos pelitilanteessa voi siis vahvistaa systeemin älykkyyttä.

Miten muotoilla, kun kohteena on systeemiälykkyys?

Muotoilu voidaan ajatella prosessina kohti haluttua tulevaisuutta. Systeemiälykkyydelle muotoilussa voidaan hyödyntää prosessia ohjaavia periaatteita. Ne auttavat tunnistamaan systeemin piirteet, rajaamaan sitä, luomaan vision ja rakentamaan polkua muutokseen.

HAMKissa olemme kehittäneet 32 systeemiälykkyyden taktiikkaa tukemaan systeemistä muotoilua (Jumisko-Pyykkö ym., 2021).

Esimerkkejä taktiikoista:

• Rakenna rikas kokonaiskuva tilanteesta. Ymmärrä eri sidosryhmien tarpeita ja heidän välistänsä vuorovaikutusta. Huomioi sidosryhminä ihmisten, ryhmien tai organisaatioiden lisäksi ympäristö, jos muotoilulla on näihin ihmisiin vaikutusta.
• Pohdi toiminnan seurauksia yhdessä sidosryhmien kanssa. Huomioi etukäteen sen mahdollisia myönteisiä ja kielteisiä vaikutuksia esimerkiksi yhteisöön, kestävyyteen, arvoihin, hyvinvointiin tai liiketoimintaan.
• Rakenna yhteistä tunnelmaa jo ennen tiimin kohtaamista. Virittäydy läsnäoloon ja myönteisiin tunteisiin. Kohtaamisten aikana viritä yhteistä tunnelmaa aktiivisella rakentavalla vuorovaikutuksella.
• Ymmärrä käyttäytymistä ohjaavat tekijät ja psykologiset tarpeet. Tarpeiden ymmärtäminen luo perustan myönteiselle ja merkitykselliselle tuotteiden suunnittelulle. Tarpeita voivat olla esimerkiksi yhteenkuuluminen, virikkeisyys, turvallisuus, kyvykkyys ja autonomia.

Kuinka muotoilla tuotteita tai palveluita, jotka tukevat systeemiälykkyyttä?

Systeemiälykkyys näkyy muotoilussa tuotekehitysprosessissa ja sen lopputuloksessa. Olemme toteuttaneet HAMKissa systemaattisen kirjallisuuskatsauksen kymmenen viime vuoden ajalta ymmärtääksemme, kuinka systeemiälykkyyttä on huomioitu tiimeille muotoilussa (Toivonen & Jumisko-Pyykkö, 2024). Keskityimme erityisesti korkean riippuvuuden tiimeihin, joille tyypillistä on monen toimijan välinen ja suuntainen yhteistyö yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi. Tällainen näkyy esimerkiksi asiantuntijatyössä.

Vaikka systeemiälykkyyttä ei sanana kirjallisuudessa ole käytetty, sen piirteitä on kuitenkin hyödynnetty. Kirjallisuuskatsauksen lopputuloksena syntyi malli, joka tiivistää kaikki kahdeksan systeemiälykkyyden tekijää ja niiden 19 alitekijää korkean riippuvuuden tiimeille muotoilussa. Muotoilulla tarkoitetaan tässä sekä muotoiluprosessia että lopputuotteita tai palveluita.

Esimerkkejä eri systeemiälykkyyden tekijöitä huomioivasta muotoilusta:

• Kun muotoilun kohteena on viisas toiminta, tue vahvasti erilaisten näkökulmien huomiointia ja tietämyksen jakamista.
• Kun muotoilun kohteena on myönteinen asenne, tue keskustelua, kokemusten jakamista ja empatiaa.
• Kun muotoilun kohteena on sanaton yhteys, vahvista käyttäytymiseen ja tunteisiin liittyvien signaalien jakamisella.

Systeemiälykkyyden malli tarjoaa siis konkreettisen ja kokonaisvaltaisen lähestymistavan systeemiälykkyydelle muotoiluun tuotekehityksessä. 

Työ systeemiälykkyyden parissa jatkuu. HAMKissa käynnistyy loppuvuodesta 2024 Euroopan Unionin osarahoittama ”Kestävää kasvua systeemiälykkäästi verkostossa” -hanke yhteistyössä Jyväskylän ammattikorkeakoulun kanssa.