Matkailun saavutettavuuden parantaminen digitaalisuutta hyödyntäen

Hyvät ja toimivat pyöräilyreitit ovat olennainen osa pyörämatkailua. Pyöräilyreittien saavutettavuutta tukevassa pilotoinnissa tarkoituksena oli kehittää pyöräilyn roolia matkailijoiden keskuudessa. Lopputuloksena syntyi Hämeenlinnan digitaalinen pyöräilykartta, joka luotiin yhdessä Hämeen ammattikorkeakoulun teknologiaosaamisen yksikön biotalousinsinööri-koulutuslinjan kanssa.

Pyöräilijöiden ja pyörämatkailijoiden keskuudessa pyöräreittien toimivuuteen vaikuttavat reittien mielekkyys ja niiden varrella sijaitsevat nähtävyydet ja palvelut. Hämeenlinna soveltuu pyöräilyyn erittäin hyvin kattavien ja mukavien pyöräilyreittien sekä kaupungissa sijaitsevien erilaisten nähtävyyksien ansiosta. Yksi tärkeimmistä mukavan pyöräilykokemuksen mahdollistajista on pyöräiltävän väylän kunto, olipa kyseessä sitten pyörämatkailu tai kuntopyöräily. Hämeenlinnan kävely- ja pyöräilyväylien kehittämiseen on kaupungissa panostettu monin eri tavoin. Osa kehittämistyötä ovat kartoitukset ja tutkimukset, joita Liikenne 4.0 -hankkeessakin on toteutettu. Tärkeää on myös pyöräilyreittien löytämisen ja saavutettavuuden varmistaminen.

Pyöräilyreitit osana matkailun kehittämistä

Pyöräilyn suosio on kasvanut näkyvästi viime vuosina. Pyöräilyreittien ja niiden löydettävyyden parantamista on hyvä tarkastella matkailun saavutettavuuden näkökulmasta, sillä pyöräily tarjoaa merkittävää potentiaalia matkailun kehittämiseen. Verrattuna autoiluun pyöräily ja kävely mahdollistavat kokemuksellisesti erilaisen tutustumistavan niin uuteen kuin jo tuttuunkin paikkaan. Pyörällä on mahdollista päästä monissa tapauksissa kohteisiin autoa sujuvammin. Matkan taittaminen pyörällä voi olla myös mielenkiintoisempaa kuin autolla, sillä siten saattaa kohdata sellaisia nähtävyyksiä tai palveluita, joita autolla kulkiessa ei tavoita. Pyöräily on toisaalta myös ajallisesti nopeampaa kuin kävely.

Pyöräilyreittien toimivuus samoin kuin niiden varrella sijaitsevien kohteiden ja palveluiden saavutettavuus riippuu paljon sellaisista asioita kuin infra ja tiedon saatavuus. Kun pyöräilyn edellytykset ovat kunnossa, sen kehittyminen kulkutapana mahdollistuu, mikä edesauttaa myös matkailun kehittymistä. Lisäksi pyöräily myötävaikuttaa hiilineutraaliustavoitteiden saavuttamiseen.

Lähtökohtana saavutettavuus

Liikenne 4.0 -hankkeen ensimmäisen pilotoinnin, Hämeenlinnan sähköpyöräkokeilun, yhteydessä ilmeni tarve helposti saavutettavalle kartalle, joka esittelee Hämeenlinnan pyöräilyreittejä ja kaupunkia sekä sen kohteita niin turisteille kuin paikallisille. Hämeenlinnan kaupungilla on verkossa saatavilla pdf-muotoinen kartta, ja kaupungin infopisteessä on jaossa pyöräilyyn soveltuvia reittejä esittelevä printtikartta. Hankkeessa kuitenkin paikannettiin tarve olemassa olevia käyttäjäystävällisemmälle ja saavutettavammalle kartalle. Sopivimmaksi vaihtoehdoksi koettiin digitaalinen kartta interaktiivisilla toiminnoilla, sillä sellaista on helppo käyttää lähes jokaiselta löytyvässä ja useimmiten mukana kulkevassa älypuhelimessa. Digitaalinen kartta päädyttiin toteuttamaan ThingLink-alustalla, joka tarjoaa hyvät välineet tällaisen kartan luomiseen.

Hämeenlinnan digitaalinen pyöräilykartta

Pilotin ensimmäisessä vaiheessa kartoitettiin Hämeenlinnan eniten pyöräiltyjä reittejä. Reittien valintakriteerinä oli, että ne sopivat kaikille kuntotasoon ja ikään katsomatta. Valitut neljä reittiä erosivat hieman toisistaan matkojen pituudelta ja pinnoitteilta sekä nähtävyyksiltä. Näin kartan käyttäjät saavat valittavakseen eri tilanteisiin sopivia ja vaihtelevan mielenkiinnon mukaisia reittejä. Tämän jälkeen reitit pyöräiltiin läpi ja kuvattiin. Kuvat esittelevät reittien varrella sijaitsevia kohteita ja niiden ympäristöä sekä tavallisina valokuvina että 360-kuvina, joiden avulla reitteihin tutustuminen tehdään kiintoisaksi.

Luodussa karttapalvelussa etusivulla (kuva 1) esitellään kuvia reitin varrelta sekä reittien nimet. Reittiä klikkaamalla avautuu tietolaatikko (kuva 2), jossa kerrotaan kyseisen reitin pituus ja lyhyesti muuta tietoa reitistä. Tiedon perusteella käyttäjä voi valita haluamansa kohteen ja siirtyä virtuaaliselle reitille (kuva 3).

Pyöräilyreitit kulkevat Vanajaveden järven rannoilla, Aulangon luonnossa, Hämeen linnalla, keskustassa ja Olympiapuistossa sekä Hämeenlinnan kulttuurinähtävyyksien ympärillä. Karttanäkymässä (kuva 3) reitin varrella on pisteitä, joista käyttäjä voi valita haluamansa kohteen ja tutkia sitä lähemmin. Immersiiviset 360-kuvat ja tavalliset valokuvat reittikohteista sekä kuvien yhteyteen liitetyt tietolaatikot (kuva 4) mahdollistavat kattavan käsityksen niistä jo etukäteen ennen lähtöä reitille. 360-kuvat lisäävät kartan mielenkiintoisuutta, ja sitä on helppo ja mukava käyttää omassa älypuhelimessa.

Kartta ja reitit ovat saatavilla omassa verkko-osoitteessaan. Kartasta on kaksi kielivaihtoehtoa, suomi ja englanti, kumpikin erillisissä osoitteissa, sillä ThingLink-alusta ei mahdollista eri kieliversioiden tekemistä samalle pohjalle. Linkit karttoihin löytyvät Hämeen matkailuun keskittyvältä ja sitä esittelevältä Visit Häme -verkkosivuilta. Kartan saavutettavuuden lisäämiseksi kartasta tehtiin myös postikortti-malliset printtiesitteet. Kortti esittelee lyhyesti reitit, minkä lisäksi siitä löytyy qr-koodi sekä verkko-osoite karttoihin. Kortteja jaettiin kesällä 2020 Hämeenlinnassa eri paikoissa, muun muassa kaupungin vakituisessa infopisteessä, kesän infopisteessä sekä hotelleissa ja kirjastossa. Palaute kartoista oli innostunutta ja ilahtunutta. Ne otettiin vastaan helppona ja mukavana tapana sujuvoittaa turistien ja paikallisten kulkemista kaupungissa.

Pilotin päätoteutuksesta vastasi hankkeen työryhmä, ja reittien ja niiden kohteiden merkitsemisen kartalle ThingLink-alustalla toteutti Hämeen ammattikorkeakoulun teknologiaosaamisen yksikön biotalousinsinööri-koulutuslinja.

Kartat

(Suomi) https://bit.ly/hmlpyöräily

(Englanti) https://bit.ly/hmlcycling 

Tämä artikkeli ja julkaisusarja, jonka osa se on, on tuotettu Liikenne 4.0 -hankkeessa, jonka rahoittajana toimivat Hämeen liitto ja Uudenmaan liitto (EAKR). Lisäksi hankkeen kuntarahoittajana toimi Hämeenlinnan kaupunki.