Teppo Syrjäaho
Etänä tapahtuva, digitaalisia työkaluja vahvasti hyödyntävä opetus on nykyaikainen tapa toteuttaa työn ohessa tapahtuvaa opiskelua. Hämeen ammattikorkeakoululla on tunnettu rooli suurena AMK-tason aikuiskouluttajana. Myös HAMKin konetekniikan koulutusalalla on pitkä historia työn ohessa opiskeltavien tutkintojen järjestämisessä. Syksyllä 2017 aloittanut konetekniikan monimuoto-opiskelijaryhmä oli kuitenkin hyvin erilainen aiempiin verrattuna: opetuksen toteutustapa siirtyi perinteisestä lähiopetuksesta pääosin verkko-opiskeluksi.
Aiemmin työn ohessa tapahtuva koneinsinöörikoulutus perustui pääosin luokkaopetukseen, jota toteutettiin HAMKin Riihimäen kampuksella tiistai- ja torstai-iltaisin sekä lauantaisin ympäri lukuvuoden. Syyskuusta 2017 alkaen lähiopetusta on maksimissaan kerran kuussa perjantai-iltana sekä lauantaina. Kaikki muu toiminta tapahtuu verkko-opetuksena eikä ole täten paikkaan sidottua. Itsenäisen opiskelun rooli on työn ohessa tapahtuvassa opiskelussa ollut aina suuri, eikä siirtyminen pääosin etänä tapahtuvaan opetukseen ole tätä muuttanut. Muuten se on aiheuttanut muutoksen, joka vaatii erityisesti opettajistolta paljon muuntautumiskykyä ja uuden opettelua.
Verkko-opetus haastaa myös opettajan uuden opetteluun
Siirtyminen verkko-opetukseen muuttaa opetustapoja. Perinteinen luokkaopetus ei ole sellaisenaan siirrettävissä verkossa tapahtuvaan monimuotokoulutukseen. Lähipäivinä on toki mahdollisuus järjestää opetusta perinteisempään tapaan, mutta etänä tapahtuva opetus haastaa ja samalla pakottaakin opettajan uusien opetusmetodien käyttöön ottamiseen. Verkkopedagogiikka vaatii niin opettajalta kuin opiskelijalta erilaisia valmiuksia kuin mihin on aiemmin totuttu.
Verkkototeutuksen ennalta suunnittelu ja toteutuksen ajallinen ennakointi on tehtävä huolella. Opiskeluun liittyvät tärkeät ajankohdat on oltava opiskelijoilla tiedossa hyvissä ajoin etukäteen. Esimerkiksi lähipäivät sisältöineen, tentit, verkkotentit ja kaikki muu toiminta, joka on sidottu läsnäoloon tai tiettyyn ajankohtaan, on oltava opiskelijoilla tiedossa viimeistään, kun opiskeltava moduuli alkaa. Monimuoto-opiskelu edellyttää usein opiskelijalta työvuorojen järjestelyjä ja oman ajankäytön hallintaa, joten viime hetken muutokset opiskeluaikatauluissa ovat usein opiskelijan näkökulmasta hyvin hankalia. Opettajan antama rytmitys opintojen etenemiselle esimerkiksi palautettavien viikkotehtävien muodossa on osoittautunut hyväksi monimuoto-opiskelun toteutustavaksi. Toteutukset, joissa suoritus perustuu suureen määrään itseopiskelumateriaalia ja toteutuksen lopussa tehtävään kirjalliseen tenttiin ovat osoittautuneet opiskelijoiden näkökulmasta haastaviksi. Tämä näkyy suurena hylättyjen suoritusten määränä. Toteutuksen jako pienempiin palasiin ja esimerkiksi useaan pikkukokeeseen on parempi vaihtoehto.
Toteutustavat ovat moninaiset myös verkossa
Opettajien tavat toteuttaa verkko-opetusta ovat olleet hyvin vaihtelevia. Osa opettajista on pitänyt Skype-luentoja, joiden reaaliaikainen seuranta on mahdollistanut opiskelijoille kysymysten esittämisen ja kommentoinnin. Opettajien kokemusten mukaan verkossa syntyvä kaksisuuntainen vuorovaikutus on kuitenkin ollut melko vähäistä, ja suuri osa opiskelijoista katsoo videot nauhoitteina jälkikäteen. Toinen suosittu tapa etäopetuksen toteuttamiseen ovat olleet videototeutukset, joissa opiskelu perustuu ennalta laadittuihin opetusvideoihin ja näihin liittyviin tehtäviin.
Videototeutuksissa on osoittautunut tärkeäksi, että opiskelijoille järjestetään ohjausaikoja, jolloin heillä on mahdollisuus saada yksityiskohtaisempaa opetusta ja vastauksia avoimiksi jääneisiin kysymyksiin esimerkiksi Skypen välityksellä. Kaikissa etäopetuksen toteutustavoissa on myös olennaista kiinnittää huomiota palautteen antamiseen. Perinteisessä luokkaopetuksessa opiskelija saa jatkuvaa palautetta edistymisestään opiskeltavalla aihealueella. Etäopetuksessa tämä palautteenanto tulee toteuttaa jotenkin muuten, esimerkiksi arvioitavien viikkotehtävien avulla.
Yhteenveto ja tulevaisuus
Kokonaisuutena ensimmäinen vuosi konetekniikan verkko-opetuksen parissa on ollut hyvin lupaava ja samalla opettavainen. Opiskelijoiden edistyminen opinnoissaan on ollut suurelta osin esimerkillisen hyvää. Monimuoto-opiskelijat hyödyntävät paljon myös opiskeltavien moduulien ulkopuolista verkko-opetustarjontaa, ja moni opiskelijoista vaikuttaisikin valmistuvan nopeutetusti. Lisäksi hakijatilastojen perusteella mahdollisuus opiskella etänä on opiskelijoiden näkökulmasta houkutteleva vaihtoehto. Etäopetus ei siis ole enää toissijainen vaihtoehto perinteiselle kontaktiopetukselle, vaan varteenotettava tapa järjestää koulutusta. Opiskelukokonaisuuksia tulee kuitenkin vielä kehittää saatujen kokemuksien pohjalta. Erityisesti huomiota tulee kiinnittää siihen, kuinka toteutuksia saisi muutettua enemmän opiskelijoita motivoiviksi siten, että opiskelua ja oppimista tapahtuisi tasaisesti koko moduulin ajan eikä loppupäähän painottuen. Samoin näyttäisi olevan tarvetta nonstop-tyyppisille toteutuksille, joiden suorittaminen olisi mahdollista ympärivuotisesti. Ajasta ja paikasta riippumaton opiskelumahdollisuus tulee nähdä myös kansainvälistymisen mahdollisuutena, sillä opintotarjonta voi olla myös globaalia eikä rajoittua vain yhteen oppilaitokseen.
Kirjoittaja
DI Teppo Syrjäaho työskentelee HAMKissa konetekniikan lehtorina.