Hackathonissa kehitetyillä innovaatioilla haettiin ratkaisuja julkisten kiinteistöjen energiatehokkuuteen

Energiatehokkuuden merkitys kasvaa jatkuvasti, ja sitä ohjaavat yhtä tiukentuvat asetukset ja säädökset, joiden määrä tulee lisääntymään tulevaisuudessa. Hämeen ammattikorkeakoulun ”Datalla Kiinteistöjen Vähähiilisyyteen ja Energiatehokkuuteen – DaKiVE” -hanke pureutuu tähän haasteeseen. Hankkeessa etsitään ratkaisuja energiatehokkuuden parantamiseksi. Se kohdistuu Kanta-Hämeen alueella sijaitseviin, julkisiin kiinteistöihin, ja työssä hyödynnetään älykkäitä ohjauksia. Hankkeen järjestämässä hackathon-tapahtumassa innovoitiin ratkaisuja, joiden avulla kiinteistöjen energiatehokkuutta voidaan edistää.

Syyskuussa 2024 hankkeen myötä järjestetty kaksipäiväinen hackathon- eli innovaatiotapahtuma käynnistyi innostuneissa tunnelmissa. Tilaisuuden aluksi kuullussa asiantuntijapuheenvuorossa avattiin erilaisia näkökulmia energiatehokkuuteen ja kestävään kehitykseen. Keskustelussa nousivat esiin yritysten hiilijalanjäljen ja -kädenjäljen merkitys, lainsäädännölliset vaatimukset sekä resurssitehokkuuden ja optimoinnin mahdollisuudet. Tapahtumassa kiinnitettiin erityistä huomiota uusiin liiketoimintamahdollisuuksiin sekä organisaatioiden tulevaisuuden näkymiin ja resursseihin.

Osallistujat olivat erityisen kiinnostuneita julkisten rakennusten nykyisistä haasteista ja energiatehokkuuden kehittämismahdollisuuksista. Tavoitteena oli sekä oppia uutta että kehittää innovatiivisia ratkaisuja avoimen keskustelun kautta. Innovaatioprosessin ytimessä korostui asiakaslähtöisyys yhdistettynä tekniseen toteutettavuuteen ja liiketoiminnalliseen kannattavuuteen.

Kuntien julkisten kiinteistöjen haasteet kehitystyön pohjana

Kanta-Hämeen alueen julkisten kiinteistöjen energiatehokkuushaasteita ja kehittämistarpeita on kartoitettu haastatteluiden, keskusteluiden sekä eri kehittämistapahtumien puitteissa kiinteistöjen edustajien kanssa. Analyyseistä on tunnistettu useita julkisten kiinteistöjen kohtaamia haasteita. Ne liittyvät erityisesti rakennuksien ikään, käytettyjen teknologioiden kirjoon, käyttäjien tiedonsaantiin, kiinteistöjen olosuhteisiin ja energiankulutuksen hallintaan kiinteistöjen kehittämiseksi kohti vähähiilisyyttä. (Partanen & Kerkola, 2024)

Jotta julkisten kiinteistöjen haasteisiin pystyttiin pureutumaan paremmin, esiteltiin ensimmäisenä hackathon-päivänä kuusi erilaista haastetta, joita hankkeen toteuttamissa kartoituksissa on noussut esille. Esitetyt haasteet olivat seuraavat:

1. Energiatietojen hallinta: kiinteistöjen energiatietojen puutteellisuus ja käyttäjien rajallinen vaikutusmahdollisuus.
2. Sisäolosuhteiden haasteet ja tietoisuuden puute.
3. Energiansäästön imagohaaste: käyttäjien negatiiviset mielikuvat ja väärinkäsitykset.
4. Tilatehokkuuden optimointi: tapahtumatilojen ja -tekniikan hallinta.
5. Resurssiviisauden ja energiataloudellisten olosuhteiden yhteensovittaminen.
6. Tarpeenmukainen kiinteistönohjaus.

Osallistujat saivat äänestää edellä mainituista mielenkiintoisimmat haasteet, joita lähdettiin innovoimaan ja ratkomaan. Äänestyksen tuloksena hackathonissa päätettiin keskittyä haasteisiin 1, 2 ja 6, joita lähdettiin jatkokehittämään kolmen ryhmän voimin. Ryhmät asettivat haasteille tarkemmat määritelmät.

Haaste 1: Miten voimme auttaa kouluja kehittämään energiankulutuksen raportointia, kun otamme huomioon käyttäjien tyytyväisyyden ja haluamme esittää tiedon läpinäkyvästi esimerkiksi puhelinsovelluksen kautta?

Haaste 2: Miten pystymme auttamaan kouluja saavuttamaan paremman sisäilman ja optimaaliset olosuhteet, kun otamme huomioon sekä henkilökunnalta että oppilailta saadun palautteen säännöllisten mittausten perusteella?

Haaste 6: Miten voimme auttaa kiinteistöpäälliköitä hyödyntämään älykkäitä tarpeenmukaisia tuloilmanohjausjärjestelmiä ja tuottamaan ohjausta, joka perustuu tilojen käyttöasteeseen ja käyttöön.

Prosessi ratkaisujen löytymiseksi kuntien haasteisiin

Toisen hackathon-päivän aluksi osallistujat toivat esille odotuksiaan ja tavoitteita, jotka liittyivät konseptointimenetelmiin, käytännönläheisiin työkaluihin sekä verkostoitumiseen. Osallistujat jakautuivat ryhmiin työstämään edellisen päivän määrittelyistä MVP-suunnitelmat (Minimum Viable Product) eli toteuttamiskelpoiset tuotteet tai palvelut. Päivän työskentely eteni järjestelmällisesti neljän vaiheen kautta, joista jokainen toi oman tärkeän lisänsä lopputulokseen.

Ensimmäisessä vaiheessa hyödynnettiin Design Thinking -ajattelutapaan kuuluvia menetelmiä luovaan ideointiin, mikä mahdollisti vapaan ja kritiikittömän ajatusten jakamisen. Vaihe aktivoi tehokkaasti osallistujien luovuuden ja tuotti runsaasti innovatiivisia ajatuksia.

Toisessa vaiheessa siirryttiin systemaattiseen arviointiin 2×2-kaavion avulla. Tämä työkalu auttoi tunnistamaan potentiaalisimmat konseptit sekä toteutettavuuden että vaikuttavuuden näkökulmista. Arviointi toi selkeyttä ja konkretiaa ideointiprosessiin.

Kolmannessa vaiheessa hyödynnettiin NABC-mallia (Need, Approach, Benefits, Competition), mikä syvensi ymmärrystä ideoiden käytännön toteutettavuudesta ja kilpailukyvystä. Tämä analyyttinen vaihe auttoi kirkastamaan kunkin konseptin arvolupausta ja markkinapotentiaalia.

Prosessin viimeisessä, neljännessä vaiheessa muodostettiin konkreettiset MVP-suunnitelmat, jotka jalostivat ideat käytännön toteutuksiksi. Tämä vaihe konkretisoi aiemman työskentelyn tulokset toteuttamiskelpoisiksi ratkaisuiksi.

Kolme innovatiivista ratkaisukonseptia

Hackathonissa kehitetyt ratkaisukonseptit vastaavat kiinteistöhallinnan keskeisiin haasteisiin.

Haasteen 1 ratkaisu tuo uuden näkökulman kiinteistöjen energiatehokkuuden digitaaliseen hallintaan. Kehitetty järjestelmä tarjoaa kiinteistöpäälliköille helppokäyttöisen työkalun energiankulutuksen seurantaan ja kiinteistöautomaation kehittämiseen. Se huomioi käyttäjien erilaiset osaamistasot ja hyödyntää tehokkaasti aiempaa dataa päätöksenteon tukena.

Haasteen 2 ratkaisu keskittyy kouluympäristöjen olosuhteiden kokonaisvaltaiseen seurantaan. Ratkaisussa yhdistyvät anturidata ja käyttäjäkokemukset tehokkaaksi kokonaisuudeksi, joka palvelee erityisesti oppilaiden hyvinvointia ja oppimisympäristön laatua. Järjestelmän jatkuva kehittäminen perustuu aktiiviseen käyttäjäpalautteeseen, minkä avulla sisäilmaolosuhteita parannetaan systemaattisesti.

Haasteen 6 ratkaisu uudistaa kiinteistöhallinnan automaatiota digitaalisen transformaation kautta. Kehitetty kokonaisvaltainen digitaalinen alusta yhdistää automatisoidun tiedonkeruun ja reaaliaikaisen seurannan käyttäjäystävälliseksi kokonaisuudeksi. Kiinteistöpäälliköille suunnattu järjestelmä mahdollistaa ennakoivan kunnossapidon ja kustannustehokkaan kiinteistönhallinnan tarpeenmukaisella ohjauksella.

Hackathonin toinen päivä osoitti strukturoidun innovaatioprosessin ja monialaisen asiantuntemuksen voiman. Kehitetyt konseptit tarjoavat vankan pohjan jatkokehitykselle ja pilotoinnille. Käytetyt menetelmät tukivat erinomaisesti osallistujien aktiivisuutta ja yhteistyötä. Erityisen arvokkaaksi osoittautui eri taustoista tulevien asiantuntijoiden tietojen ja näkemysten yhdistäminen innovatiivisten ratkaisujen kehittämisessä. Hankkeen seuraavassa vaiheessa konsepteja viedään eteenpäin kohti käytännön toteutusta, ja se tehdään tiiviissä yhteistyössä kuntien edustajien kanssa.

---

Teksti on kirjoitettu osana ”Datalla Kiinteistöjen vähähiilisyyteen ja energiatehokkuuteen – DaKiVE” -hanketta. Hanke on Euroopan Unionin osarahoittama, ja sitä toteuttavat yhteistyössä Hämeen ammattikorkeakoulu sekä Suomen Ympäristöopisto SYKLI.

Voit lukea lisää hankkeesta sen verkkosivuilla.