Tehtävänimikkeellä on merkitystä – miten se muodostuu?

Kevät tekee tuloaan, viimeiset lumet ovat sulaneet ja puihin alkaa jo muodostua pieniä vihreitä silmuja. Samaan aikaan esihenkilö valmistautuu Mustialassa kehityskeskusteluun, tuoreen kahvin tuoksu leijuu käytävällä ja hän katsoo, mitä työntekijä on kirjannut etukäteen kehityskeskustelulomakkeelle. Sihteeri -nimikkeellä toimiva työntekijä on kirjoittanut, ettei ole tyytyväinen nykyiseen nimikkeeseen – se ei enää vastaa ollenkaan sitä tehtävää, mitä hänen työnsä konkreettisesti pitää sisällään. Lisäksi hän kokee, ettei hänen työtään arvosteta, eikä vanhanaikaiselta kuulostava sihteerin nimike helpota asiaa yhtään. Asia otetaan esille kehityskeskustelussa, ja sen perusteella esihenkilö ryhtyy heti toimiin. Hän naputtaa tietokoneen näppäimistöään, perustelee kattavasti nimikkeen muutostarvetta ja kirjaa työntekijälle tehdyn kokonaisarvioinnin, jonka jälkeen hiiren osoitin siirtyy kenttään ”lähetä”.

Maailma muuttuu ja nimikkeet myös sen mukana. Edellinen katkelma on kuvitteellinen, mutta voisi hyvin olla totta. Muutama vuosi sitten Hämeen ammattikorkeakoulussa (HAMK) yhtenäistettiin tehtävänimikkeistöä ja samalla muutettiin nimikkeistö sukupuolineutraaliksi. Esimerkiksi emännistä tuli ruokapalvelutyöntekijöitä tai –vastaavia, esimiehet muuttuivat esihenkilöiksi. Alkuun takeltelin esihenkilö-sanan käytön kanssa, mutta nykyään esimies-termi kalskahtaa korvaani todella vanhanaikaiselta. Historian havinaa on myös kunta-alan (KEVA) ammattinimikehaussa. Siellä on edelleen olemassa laaja skaala erikoisia nimikkeitä, kuten asiatyttö, askarruttaja, juhlasalinhoitaja, järjestelymestari, kirjaaja, kissantappaja, kopionottaja ja vaa’anhoitaja, muutamia mainitakseni. Näitä nimikkeitä ei HAMKissa ole käytössä ja kuulostavat nykypäivänä varsin erikoisilta, osa jopa syrjiviltä nimikkeiltä, mutta ovat varmasti ajan henkeen olleet sopivia ja kuvaavia nimikkeitä.

Työtehtävien muuttuessa myös nimikkeet muuttuvat, sihteeri-nimike on HAMKissa katoava harvinaisuus. Sihteerit ovat siirtyneet joko assistentti-nimikkeen alle tai laajemman ja vaativamman tehtävänkuvauksen perusteella koordinaattorin tehtäviin. Tehtävänimikettä tarkastellaan HAMKin henkilöstöpalveluissa suhteessa tehtävänkuvaukseen, olemassa oleviin nimikkeisiin ja palkantasoon koko organisaation tasolla. Esitys asiatarkastetaan ja lopuksi johto käsittelee esityksen. Kokonaisarvioinnissa tarkastellaan työntekijän työtehtäviä, osaamista ja ammattitaitoa sekä työsuoritusta. Työtehtävän arvioinnissa esihenkilö arvioi vastaako työtehtävä vaativuudeltaan ja laajuudeltaan perustehtävänkuvausta. Kun esimerkiksi toimistosihteeristä tulee palvelukoordinaattori, kokonaisarvioinnin perusteella palkantaso arvioidaan samalla uudelleen.

HAMKissa käytössä oleva KEVAn nimikekoodisto on todella laaja, ja sieltä löytyykin yli 22 000 nimikettä. Aina ei kuitenkaan löydy tehtävänkuvauksen perusteella kuvaavaa nimikettä. Tällöin KEVAan tulee ilmoittaa uusi ammattinimike – tilastoinnin vuoksi. Näin myös HAMK organisaationa on hakenut useita uusia nimikkeitä, jotka kuvaavat paremmin tehtävää.  Ammattinimike on ilmoittamisen jälkeen käytettävissä myös muissa organisaatioissa. Viimeisimmät HAMKin pyytämät uudet nimikkeet ovat olleet kehittämispäällikkö, kansainvälinen TKI ja johtava asiantuntija, kansainväliset asiat. Näiden nimikkeiden hakemiseen perusteena on ollut tarve täsmentää, minkä alan kehittämispäällikkö ja johtava asiantuntija on kyseessä.

Uusi ammattikorkeakoulujen työehtosopimus luo raamit nimikkeiden muodostamiselle

Sivistysala ry (SIVISTA) kertoi tiedotteessaan lokakuussa 2023, että se käynnistää ammattikorkeakoulujen omaa työehtosopimusta koskevat neuvottelut, jotka saatiinkin päätökseen helmikuun lopussa 2024. Perusteena omalle työehtosopimukselle oli, että siinä tulisi huomioida työelämän muutokset. Tiedotteen mukaan ammattikorkeakoulut ovat vuosi vuodelta vahvistaneet asemaansa tuottamalla korkeatasoista osaamista ja osaajia sekä tukemalla yritysten tutkimus- ja kehittämistoimintaa. Kehityksen myötä henkilöstön koulutusrakenne on muuttunut ja yhä useammin tehtävissä tarvitaan korkeakoulututkintoa, ja nykyisillä asiantuntija- ja tukihenkilöstössä toimivilla lähes 90 prosentilla onkin korkea-asteen tutkinto. Tämän myötä neuvottelijajärjestöinä toimivat Opetusalan ammattijärjestö OAJ ja uutena neuvottelijana Ylemmät toimihenkilöt YTN, jonka piiriin kasvava määrä ammattikorkeakoulujen henkilöstöä kuuluu. (Sivista, 2023)

Työehtosopimus määrittää opetuspuolen nimikkeistön, joita ovat lehtori, yliopettaja ja tuntiopettaja. Lehtori on yleisin nimike koko HAMKissa. Asiantuntija- ja tukihenkilöstön nimikkeistö on monimuotoista, eikä sitä ole määritelty tarkasti työehtosopimuksessa. Tutkimuspuolella on niin asiantuntija- ja tukihenkilöstöäkin kuin opettajiakin. Nimikkeiden lisäksi on olemassa erilaisia rooleja: voit toimia projektipäällikkönä tietyssä kehittämisprojektissa tai tehtäviisi voi sisältyä esihenkilötyötä. Nämä roolit eivät yleensä näy tehtävänimikkeessä, mutta henkilökohtaiseen tehtävänkuvaukseen ne kirjataan.

Nimike ja tehtävän sijoittaminen työehtosopimuksessa määräytyvät tehtävän perusteella. Jos yli 50 prosenttia tehtävänkuvauksesta on opetusta, niin nimike tulisi tällöin olla opettajan nimike, jolloin noudatetaan opetushenkilöstön työehtosopimusmääräyksiä. Opettajan nimikkeen perusteena on asetuksesta johdettu pätevyys, jolloin voidaan vakinaistaa tiettyyn toimeen. Myös asiantuntija- ja tukihenkilöstön nimikkeille on organisaatiossa asetettu tiettyjä pätevyysehtoja, osittain vielä kirjoittamattomia sääntöjäkin, mutta ne eivät ole valtakunnalliseen asetukseen perustuvia. Pätevyys on saatettu määritellä hakuilmoitukselle laveasti: ”Tehtävään vaaditaan korkeakoulututkinto tietyltä alalta tai vahva kokemus ko. alalta”. Esimerkiksi opinto-ohjaajan pätevyyteen on HAMKissa organisaation luomat omat pätevyysehdot, joiden tulee täyttyä, jotta voidaan palkata vakituiseen opinto-ohjaajan tehtävään.

HAMKissa tarkastellaan ja kehitetään parhaillaan uusia nimikkeitä

”Jatkossa ammattikorkeakoulujen oma työehtosopimus mahdollistaa työehtojen tarkoituksenmukaisen kehittämisen neuvotteluosapuolten kesken.” Näin perustelee johtava työmarkkina-asiantuntija Tari Aho Sivistan (2024) tiedotteessa. Osana jatkuvan neuvottelun periaatetta osapuolet kirjasivat työehtosopimukseen, että he sitoutuvat tarkastelemaan palkkausjärjestelmän nykytilaa ja sen kehittämismahdollisuuksia.

HAMK on tässä edelläkävijä, sillä käynnissä olevassa HAMK Palkkausjärjestelmä 2024 -projektissa on tarkasteltu HAMKin palkkausjärjestelmää ja sen sisällä tehtävänimikkeitä. Nimikkeiden kirjo on laaja, käytössä on lähes 180 erilaista nimikettä. Projektin yhtenä tavoitteena on yhdenmukaistaa nimikkeistöä, uudistaa vanhahtavia nimikkeitä sekä täsmentää tiettyjä nimikkeitä. Yhdenmukaistamisen kautta tavoitteena on luoda perustehtävänkuvia, joista voi johtaa oman tarkemman tehtävänkuvauksen. Perustehtävänkuviin määritellään myös organisaation asettamat pätevyysehdot.

HAMK Palkkausjärjestelmä 2024 -projektin yhteydessä käydään läpi HAMKin nimikkeistöä, luodaan ylätason perustehtävänkuvaukset, yhtenäistetään käytössä olevia nimikkeitä, pohditaan tulevaisuuden nimikkeitä ja lisätään tarkenne nimikkeeseen. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että käytössä meillä ei tulisi olla nimikkeitä, joista puuttuu tarkenne, kuten suunnittelija tai kehittämispäällikkö. Vaikka nimike olisi kuinka spesiaali, esim. controller, niin sen perustehtävänkuvaus tulee määrittää oikealle tasolle, jotta voidaan varmistaa tasapuolinen palkkaus.

Millaisia nimikkeitä on tulevaisuuden HAMKissa?

HAMKin rehtorit julkaisivat alkukeväällä vlogin, jossa he kertoivat tavoitteestaan tulevaisuuden työelämäyliopistosta.Suunnitelmat vaikuttavat ohjaavasti myös nimikkeisiin. Tällä hetkellä rakennetaan jotain samanlaista kuin yliopistomaailmassa, mutta kuitenkin jotain ihan omaa ammattikorkeakoulumaailmaan sopivaa. Esimerkiksi professori-nimike on kiinnitetty yliopistojen käyttöön yliopistolain perusteella. Tämän vuoksi ammattikorkeakouluihin haetaan nyt omaa nimikettä samantasoiseen tehtävään, mutta nimike on vasta muotoutumassa. Myös HAMK Palkkausjärjestelmä 2024 -projektiryhmässä pohditaan, miten työelämäyliopisto vaikuttaa nykyiseen nimikkeistöön ja mihin suuntaan niiden osalta tulisi mennä.

Nimike herättää henkilöstössä myös tunteita ja kysymyksiä. Olitpa sitten assistentti, koordinaattori, asiantuntija, lehtori tai päällikkö, niin vastaako tehtävänimikkeesi tehtävänkuvaustasi? Kerrotko ylpeänä kansainvälisessä seminaarissa olevasi asiantuntija vai pitäisikö nimikkeesi sisältää sanan päällikkö, jotta sinut otettaisiin vakavasti? Miten nimikkeesi kääntyy englanniksi? Onko ainoa urapolkusi asiantuntijasta päälliköksi vai voisiko polkusi olla toisenlainen? Onko opettaja sinulle saavutettu arvonimi vai nimike muiden joukossa? Muun muassa näitä asioita pohdin ja ratkon työssäni henkilöstöasiantuntijana tarkastaessani rekrytointi- ja työsuhteen muutosesityksiä.

HAMK Palkkausjärjestelmä 2024 -projektiryhmä on mukana pohtimassa, miten meidän organisaationa tulee valmistautua muuttuvaan toimintaympäristöön. Olen etuoikeutetussa asemassa, kun saan olla mukana uudistamassa ammattikorkeakoulukenttää oman tehtävän kautta.