Tekoäly opetuksen ja oppimisen tukena varhaiskasvatuksen sosionomien koulutuksessa

”Tuotos tulee luoda ilman tekoälyn apua. Opiskelijan tulee käyttää vain omia tietojaan, ymmärrystään ja taitojaan.” Vai sittenkin: ”Tekoälyn käyttö sallittu, saa käyttää, ei tarvitse kertoa?” Kenties jotain siltä väliltä?

Monen opettajan on pitänyt vuoden 2024 aikana pohtia tekoälyn käytön linjaamista oppimistehtävissä ja ‑tilanteissa, eikä se aina ole ollut aivan yksinkertaista. Tämä artikkeli on syntynyt kahden sosiaalialan lehtorin tavoitteesta tehdä syksyn 2024 ensimmäisillä opintojaksoilla jotain totutusta poiketen. Tekoäly otettiin varhaiskasvatuksen opetukseen mukaan ja huomioitiin oppimistehtävien ohjeistuksissa. Esittelemme muutamia konkreettisia ja yksinkertaisia keinoja, miten tekoälysovelluksia hyödynnettiin opintojaksoilla.

Lehtorit uusien ohjeistusten äärellä

Syksyllä 2024 ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene julkaisi liikennevalomallin (Arene, 2024b), jonka pohjalta Hämeen ammattikorkeakoulu on laatinut alussa siteeraamamme lausekkeet. Näiden tehtävänä on auttaa opettajia ohjaamaan tekoälyn käyttöä oppimistehtävissä. Tekoälyn roolia ei voi kuitenkaan käsitellä enää ainoastaan sen kysymyksen kautta, onko tekoälyn käyttö sallittua vai kiellettyä. Arenen (2024a) suositusten mukaan ammattikorkeakouluopettajien tulee oppia ja opettaa myös opiskelijoita hyödyntämään tekoälyä vastuullisesti sekä ymmärtää, mitä tekoälysovelluksilla voi tehdä opetuksessa ja oppimisessa. Tekoälyä on pohdittava niin osana oppimisprosessia kuin työelämätaitona.

Havahduttuamme tekoälytodellisuuteen ennen Arenen suosituksia keväällä 2024 saimme kuin tilauksesta yhteydenoton Elina Education Oy:lta. Yritys halusi kehittää varhaiskasvatuksen käyttöön suunniteltua tekoälysovellusta ja tietysti myös markkinoida sitä korkeakoulujen käyttöön. Totesimme tilanteen olevan molemmin puolin voitokas, sillä pääsimme suunnittelemaan ja toteuttamaan tapoja ottaa tekoäly mukaan opetukseen yhdessä yrityksen kanssa. Samalla saimme esittää sosionomiopiskelijoiden ja AMK-lehtoreiden näkemyksiä sovelluksen käytettävyydestä sekä tuoda kehittäjille tietoon varhaiskasvatuksen sosionomin kompetensseihin liittyviä sisältöjä.

Oma ajattelu ja oppiminen keskiössä

Varhaiskasvatukseen kehitetty Elina-sovellus on tekoälyyn pohjautuva pedagoginen assistentti, joka on suunniteltu tukemaan kasvattajia suunnittelutyössä ja tarjoamaan uutta inspiraatiota. Elinan ytimessä on sitoutuminen lapsilähtöiseen toimintaan. (Elina Education, n.d.) Käytimme Elina-sovellusta kolmannen vuoden opiskelijoiden opinnoissa, joissa perehdytään lapsen kehityksen ja oppimisen tuen teemoihin, kulttuuriseen moninaisuuteen varhaiskasvatuksessa sekä taidelähtöisiin menetelmiin ja mediakasvatukseen. Opiskelijoilla ja opettajilla oli käyttöoikeus sovellukseen yhden opiskeluperiodin ajan. Periodin alussa pedagoginen asiantuntija Elina Education Oy:lta piti luennon tekoälyn mahdollisuuksista ja sen käytössä huomioitavista asioista sekä perehdytti Elina-sovelluksen ominaisuuksiin ja käyttämiseen. Luennolla tuli ilmi, ettei tekoälyn käyttö ollut kaikille opiskelijoille entuudestaan tuttua, eikä etenkään tekoälyn eettisiä puolia ollut laajemmin pohdittu.

Opintojaksojen asiasisällöt säilyivät pääpiirteissään samankaltaisina kuin aiemmin järjestetyssä vastaavassa opintokokonaisuudessa. Uutta oli se, että oppimistehtävissä edellytettiin Elina-sovelluksen käyttöä tiedonhankinnassa perinteisen opiskelumateriaalin ohella. Tarkoituksena oli laajentaa ymmärrystä varhaiskasvatuksen teemoista kurssikirjallisuuden ja opiskelijan oman ajattelun lisäksi tekoälyn tuottaman tiedon avulla sekä oppia tekoälyn tuottaman tiedon arvioimista kriittisesti.

Ensimmäiseksi opiskelijat hyödynsivät tekoälyä kerratessaan pedagogisen toiminnan viitekehyksen teemoja, joita he olivat opiskelleet puolitoista vuotta aikaisemmin varhaiskasvatuksen profiloivissa opinnoissa. Tehtävänä oli kirjata teemoihin liittyen tietoa ensin omasta muistista ja tämän jälkeen täydentää tietoja Opetushallituksen antamasta valtakunnallisesta määräyksestä, Varhaiskasvatussuunnitelman perusteista, jonka mukaan Suomessa toteutetaan varhaiskasvatusta (Opetushallitus, 2022). Seuraavaksi samoista teemoista haettiin tietoa ChatGPT:n kautta ja lopuksi Elina-sovelluksesta.

Tällä lähestymistavalla halusimme osoittaa opiskelijoille, että on edelleen tärkeää opetella ja muistaa oleellisia perustietoja. Edelleen on tärkeää löytää myös alkuperäislähteet, joista tietoja voi tarkistaa. Tekoäly tulee mukaan tueksi ja mahdollisesti laajentamaan omaa ymmärrystä, mutta valmiudet tekoälyn tuottaman tiedon arviointiin on hankittava. Harjoituksella osoitettiin myös, että tekoälysovellusten välillä on eroja. Tietojen tarkistaminen tiettyyn teemaan koulutetulta älyltä, jota alan asiantuntijat hallinnoivat, on luotettavampaa. Kaikkien saatavilla oleva sovellus sen sijaan oppii myös virheellisiä sisältöjä. Vertailtaessa näitä eri tiedonlähteitä huomattiin, että Elina-sovellus tunsi hyvin varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden sisällön.

Tekoälyn tuottaman tiedon testaaminen

Opiskelijat kokeilivat Elina-sovellusta myös kestävän kehityksen teemapäivänä Aulangon ulkoilualueella. Eräs päivän tehtävistä oli pohtia luontoympäristön mahdollisuuksia varhaiskasvatuksen pedagogisessa toiminnassa. Opiskelijat ottivat kuvia eri paikoista Elina-sovelluksen kuvatyökalulla ja odottivat tekoälyn tuottavan ehdotuksia ympäristön hyödyntämisestä eri-ikäisten lasten kanssa. Tässä vaiheessa työkalu oli vielä kehittämisvaiheessa, eikä tekoäly tunnistanut erilaisia ympäristössä olevia asioita tai osannut kovin luovasti esittää ideoita. Harjoitus osoitti opiskelijoille, ettei esimerkiksi varhaiskasvatuksen pedagogisen toiminnan suunnittelua voi laskea täysin tekoälyn varaan. Opiskelijat totesivat, että saivat Elinalta kysyttäessä vinkkejä, mutta varsinaisessa suunnittelussa ja etenkin toiminnan toteuttamisessa tarvittiin ihmisyksilön ammattitaitoa.

Opetustilanteissa Elinaa hyödynnettiin muun muassa opiskeltaviin teemoihin sisältyvien käsitteiden määrittelyssä. Teorialuentojen alussa yleisesti käytettyyn metodiin pohtia, mitä käsitteestä tulee itselle mieleen, lisättiin tekoälyltä käsitteestä kysyminen. Jälleen oli hedelmällistä tehdä vertailua ChatGPT:ltä ja Elinalta saatujen vastausten välillä. Oli myös havahduttavaa todeta, että lisäkysymyksillä tekoälyn saa tuottamaan jopa itsensä kanssa ristiriitaisia määritelmiä. Elina suoriutui käsitteiden määrittelystä toista tekoälysovellusta täsmällisemmin. Sosionomin ydinosaamiseen liittyvässä sosiaalipedagogiikassa Elinalla oli vielä hiukan opettelemista, minkä toimme myös yritysyhteistyössä esille.

Opettajat hyödynsivät ChatGPT:tä muun muassa varhaiskasvatuksen palveluohjaukseen liittyvien case-tehtävien luomisessa. Tekoälyä piti tietysti ohjeistaa tapausesimerkkien muotoilemisessa ja pyytää muokkaamaan niitä jonkin verran, sillä tekoälyn luomat tapaukset eivät täysin sopineet varhaiskasvatuksen sosionomin työnkuvaan kuuluviksi. Tekoäly toimi siis ideoiden antajana, mutta lopullinen muotoilu ja tapausten tarkistaminen vaati alan asiantuntemusta. Asiakastapauksia ratkoessaan opiskelijat saivat käyttää tukena tekoälysovellusta oman pohdinnan jälkeen. Opiskelijat hyödynsivät myös esimerkiksi mediakasvatusprojektia suunnitellessaan Elina-sovelluksen chat-toimintoa ja saivatkin nopeasti apua yleisiin varhaiskasvatuksen toimintaan liittyviin kysymyksiin.

Tekoälyn käyttö arvioitavissa tehtävissä

Arvioitavissa tehtävissä ohjeistimme, että tekoälyn käyttö on sallittua, mutta sen käytöstä on kerrottava ja siihen on viitattava HAMKin lähdeviiteoppaan mukaisesti. Yhdessä arvioitavassa tehtävässä tätä mahdollisuutta hyödynsi yhdeksästä opiskelijatiimistä kolme tiimiä. Emme voi taata, että tunnistimme varmuudella tehtävissä tekoälyllä tuotetun tekstin, mutta useammat haut tekoälyllä harjaannuttivat myös meidän opettajien silmiä erottamaan tekoälyn vastauksia. Oletamme, että tekoälyn salliminen ja sen käyttöön kannustaminen opintojaksojen aikana loivat asennetta, ettei ole mielekästä testata, miten paljon tekoälyllä voi viilata lehtoreita linssiin, vaan että sen vastuullisesta käytöstä voisi saada jopa lisäpisteitä.

Arvioitavina tehtävinä kuitenkin ylivertaisiksi osoittautuivat tiettyihin lähteisiin ja ryhmäpohdintoihin perustuva portfolio, jota työstettiin oppitunneilla sekä opiskelijoiden järjestämät varhaiserityiskasvatusmessut. Kirjoitustaidon tärkeys on kiistaton, mutta perinteiset esseet arvioitavina tehtävinä ovat varmasti jossain määrin väistymässä ja tilalle astumassa esimerkiksi hyvin ohjeistetut videoesseet. Uskallamme kuitenkin todeta, että uuden oppiminen ja oppimansa sisäistäminen ovat mahdollisia myös tekoälyn tukemana.

Arenen liikennevalomalli käyttöön

Tekoälysovellusten käyttö tietyin ehdoin on siis mielestämme mielekäs vaihtoehto. Arenen (2024b) liikennevalomallista käyttöön ottaisimme keltaisen ja sinisen valon. Keltainen kuvastaa ohjeistuksessa sitä, että tekoälyn käyttö sallitaan, mutta siitä on kerrottava. Sininen puolestaan edellyttää tekoälysovellusten käyttöä oppimistehtävissä, ja sen käyttämisen hallitseminen on yksi arviotavista asioista. Joka tapauksessa avoimuus ja perusteltu kriittisyys ovat kokeilummekin perusteella ehdottomia arvoja tekoälyn tullessa osaksi opetusta ja oppimisprosesseja.